Olemuskieli, eli ei-sanallinen viestintä, on tapa ilmaista tunteita, ajatuksia ja viestejä ilman sanoja. Se koostuu kehon eleistä, kasvojen ilmeistä, äänensävystä, kosketuksesta ja muista ei-sanallisista signaaleista. Olemuskieli on universaali tapa viestiä,[…]
Kehitysvammaisista ihmisistä keskustelijoina tiedetään toistaiseksi melko vähän. Vaikka kehitysvammaisen henkilön kielellisiä taitoja ja kommunikoinnin tukikeinoja on tutkittu jo pidemmän aikaa, keskustelupuhetta koskevaa tutkimusta on niukasti. Keskustelu on kuitenkin enemmän kuin[…]
Kehitysvammaliiton Papunet-yksikkö alkoi tuottaa tietoa kuvien tuella vuonna 2002. Nykyisin Papunetin jatkuvasti päivittyvästä kuvapankista löytyy noin 35 000 kuvaa henkilöille, jotka hyötyvät kuvista kommunikoinnissa ja arjen tilanteissa.
Millainen kieli suomi on ja miksi selkokieltä tarvitaan? Näihin ja muihin selkokieltä koskeviin kysymyksiin antaa vastauksen Selkokieli – Saavutettavan kielen opas, joka on tuorein ja tarkin selkokieltä esittelevä teos Suomessa.
Kehitysvammaiset nuoret kohtaavat päihteitä arjessaan ja juhlassaan siinä missä muutkin nuoret. Miten päihteisiin ja pelaamiseen pitäisi suhtautua? Entä hankaliin tilanteisiin, joissa päihteet ovat mukana? Selvis-hanke tuottaa selkokielisiä välineitä, jotka tukevat[…]
Vaasan kaupunginkirjastossa on tietoa. Hyvin paljon tietoa, jota ahkerat kirjastovirkailijat ovat tuottaneet vuosikymmenien aikana. Valitettavasti se on ollut niin vaikeaselkoisessa muodossa, että asiat ovat hukkuneet sanamassojen sisään. Selkokielikoulutus kirkasti ajatuksia[…]
Työpöydälläni on kommentointia odottava lakiesitys, sähköpostiin kilahtaa hankehakemus, jonka deadline on käsillä ja mielenkiintoista uutta tietoa on saatavilla hetken kuluttua alkavassa tapaamisessa. Tärkeää informaatiota on tarjolla mutta ähky uhkaa. Mitäpä[…]
Niilo Mäki Instituutissa valmistetaan parhaillaan digitaalista lukivaikeuksien seulontamenetelmää nuorille ja aikuisille. Menetelmällä lukivaikeuksien seulominen on nopeampaa ja opettajien resursseja säästyy varsinaiseen työhön eli tuen antamiseen.
Kieli kehittyy yhtä matkaa aivojen kanssa. Ensin on itkua, sitten vokaaleja, konsonantteja, sanoja, lauseita, tarinoita, kirjoja. Vanhoilla päivillä kuljetaan samaa reittiä takaisin, jos muistisairaus rappeuttaa aivot. Joillakin kielen kehitys muuttaa[…]
Viimeksi kuluneiden neljänkymmenen vuoden kuluessa puhevammaisten ihmisten viestinnän mahdollisuudet ja niiden tutkimus ovat kehittyneet paljon. Kehitys ilmentää paitsi viestinnän kuntoutuksen myös vammaisten ihmisten aseman ja yhteiskunnallisten ilmiöiden moninaisia muutoksia.