Oikeita tekoja!

Kuluva vuosi on Kehitysvammaliitossa itsemääräämisen teemavuosi. Aihe on aina ajankohtainen ja erityisen ajankohtaiseksi sen tekee uudistuva lainsäädäntö.

Nykyiseen vammaislainsäädäntöön kohdistuu monenlaisia uudistustarpeita. Yleinen vammaiskäsitys ja vammaisten ihmisten elämä on viime vuosina muuttunut ja muuttuu edelleen. Lainsäädäntö on monilta osin puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Koska voimassa oleva lainsäädäntö laahaa pahasti jäljessä, on valmisteilla koko joukko vammaislainsäädännön uudistuksia.

Valmisteilla olevan Valas-lainsäädännön uudistuksen tarkoituksena on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdeksi vammaispalveluja koskevaksi laiksi. Uudistuksen tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään tulevaisuudessa yhdessä erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Lähtökohtana on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja perusoikeuksien toteutuminen. Keskeinen tavoite on, että palvelut ja tukitoimet turvaavat vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden, osallisuuden ja välttämättömän huolenpidon.

Mikä sitten muuttuu lain uudistumisen myötä? Valas-lain lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toimintakyky. Keskeistä lakiuudistuksessa on vahvistaa palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnittelun asemaa. Palvelujen tulee jatkossa vastata joustavasti asiakkaan tarpeisiin ja elämäntilanteen muutoksiin. Kaikessa suunnittelussa tulee kuulla henkilöä itseään tai hänen edustajaansa. Tuettu päätöksenteko ei saisi uuden lain myötä olla enää vieras käsite.

Itsemääräämisoikeuslain uudistaminen on loppusuoralla. Lakiesitys on pääkirjoitusta kirjoittaessa käsiteltävänä perustuslakivaliokunnassa. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään sekä päättää hoidostaan ja palveluistaan. Uudella lailla pyritään vahvistamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vähentämään rajoitustoimenpiteitä. Lakiehdotuksen painopiste on itsemääräämisen tukemisessa ja ennakollisissa keinoissa.

Mitä kehitysvammaiset nuoret itse ajattelevat itsemääräämisen kysymyksistä? Olen alkuvuodesta tavannut useita nuoria aikuisia ja käynyt heidän kanssaan keskustelua itsemääräämisestä ja sen merkityksestä. Keskusteluissa on noussut esille paljon tavallisia, jokapäiväisiä asioita. On tärkeää saada päättää milloin menee nukkumaan, mitä harrastaa tai kenen kanssa viettää aikaa. Itsemäärääminen tarkoittaa myös oikeutta päättää kenen kanssa pohtia elämän isoja kysymyksiä, millaisessa kodissa haluaa asua ja kenen kanssa, elääkö parisuhteessa vai yksin.

Uudistuva lainsäädäntö on lähtökohta muutokselle. Lainsäädännön muutosten konkretisoituminen edellyttää yhteistä ymmärrystä ja yhteisesti hyväksyttyjä toimintatapoja. Voimme myötäillä ja olla samaa mieltä muutosten tärkeydestä, mutta vasta konkreettiset tekomme itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden edistämisessä ratkaisevat.

Oikeita tekoja vuoden jokaiseen päivään!