Kun arkea ei tarvitse selittää: vertaismentorointi vahvistaa FASD-lasten sijaisperheiden jaksamista ja ehkäisee sijoitusten purkautumisia

Kodin ulkopuolelle sijoitetun FASD-lapsen tai -nuoren kasvattaminen tuo sijaisvanhempien arkeen erityisiä haasteita, joihin tavalliset kasvatusneuvot eivät aina riitä. Kehitysvammaliiton kehittämä FASD-vertaismentorointi tarjoaa tavoitteellista ja luottamuksellista ennaltaehkäisevää tukea perhehoitajille ja sijaisvanhemmille saman kokeneen vertaismentorin avulla.

Syksyinen maisema, keltaisia lehtiä, kauempana kaksi ihmistä kävelee.
Vertaismentori kulkee hetken aikaa rinnalla; tukee ja ymmärtää, tarjoaa tietoa ja luo toivoa tulevaan. Vertaismentorointi on vaikuttava tukimuoto, joka voi ehkäistä jopa sijoitusten purkautumisia. Vertaismentoroinnin mallia kehitettiin Euroopan unionin osarahoittamassa ESR+-hankkeessa.

Moni sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittama FASD-lapsi elää sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Perhehoito tarjoaa heille parhaat mahdollisuudet turvalliseen kasvuun ja kehitykseen, mutta sijaisvanhemmat jäävät vaativassa tehtävässään usein yksin. FASD-osaamista ei ole aina helposti saatavilla, ja salassapitovelvollisuus rajoittaa kokemusten jakamista muiden kanssa. Tämä lisää epävarmuutta vanhempana toimimisessa, kuormitusta ja yksinäisyyden tunnetta.

Vertaismentori ymmärtää ilman selittelyä

Näihin tarpeisiin vastaa Kehitysvammaliiton kehittämä FASD-vertaismentorointi, jota pilotoitiin vuonna 2026 osana Uusia polkuja (UPO) ESR+ -hanketta Kymenlaakson hyvinvointialueella. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama. Toimintamallissa koulutettu vertaismentori, jolla on omakohtaista kokemusta FASD-lapsen kasvatuksesta, tukee sijaisvanhempaa määräajan rinnalla kulkien.

”Hankeidea syntyi aidosta tarpeesta auttaa kuormittavassa tilanteessa olevia perheitä pilotoimalla matalan kynnyksen mallia, jonka aikana toteutuu perheiden aito osallisuus”, Kehitysvammaliiton kumppanuuksien ja järjestötoiminnan päällikkö Sisko Rauhala toteaa. Hänen mukaansa vertaismentoroinnin on todettu aikaisemmin toimivan hyvin perhehoitajien tukena.

Vertaismentorointi perustuu luottamukseen, vertaisuuteen ja kokemustietoon. Mentori auttaa ymmärtämään lapsen käyttäytymisen taustoja, jakaa käytännön vinkkejä ja tukee haastavissa tilanteissa. Monille sijaisvanhemmille erityisen merkityksellistä on kokemus siitä, ettei omaa arkea tarvitse selittää. Vastassa on henkilö, joka tunnistaa tilanteet ja tunteet omista kokemuksistaan käsin.

Uusia polkuja (UPO) -hankkeen projektipäällikkö Paula Vainikka Kymenlaakson hyvinvointialueelta on vaikuttunut siitä, miten hyvin vertaismentorointi toimii osana perheitä tukevia palveluja.

”FASD-vertaismentoroinnin keskeinen vahvuus on se, että perhehoitajat saavat tukea ihmiseltä, jolla on omakohtaista kokemusta vastaavanlaisesta arjesta.”

Ajoissa saatu vertaistuki vahvistaa vanhemmuuden tunnetta, lisää toivoa tulevaan sekä uskoa omiin voimavaroihin. Se myös vähentää yksinäisyyttä. Kun sijaisvanhempi saa tarvitsemaansa tukea, hänen kykynsä vastata lapsen tarpeisiin vahvistuu. Samalla luodaan edellytyksiä sijoituksen pysyvyydelle ja lapsen turvalliselle kasvuympäristölle. Vertaismentoroinnin onkin todettu ehkäisevän sijoitusten purkautumisia.

Joustavaa ja yksilöllistä tukea

Mentoroinnin tavoitteet, tapaamistiheys ja työskentelytavat sovitaan aina perheen tarpeiden mukaan. Kymenlaakson hyvinvointialueen pilotissa mentorointi toteutettiin pääosin etäyhteyksin, mikä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi pitkien välimatkojen ja kiireisen perhearjen keskellä. Tukea voidaan kuitenkin tarjota myös kasvokkain tai yhdistellen eri tapaamismuotoja. Kasvokkain kohtaaminen on  arvokasta ja sitä etäyhteydet eivät täysin korvaa, mutta aina sitä ei ole mahdollista toteuttaa.

Vertaismentorointi on suunniteltu ensisijaisesti sijaisvanhemmille ja perhehoitajille, mutta sitä voidaan hyödyntää erinomaisesti myös biologisten vanhempien, adoptiovanhempien ja muiden läheisten tukena. On tärkeää huomata, että mentorointi ei korvaa ammatillisia palveluja tai työnohjausta, vaan täydentää niitä tarjoamalla arvokasta arkea helpottavaa kokemustietoa.

Vakaa sijoitus hyödyttää lasta ja yhteiskuntaa

FASD-lapset ja -nuoret tarvitsevat usein tavallista enemmän pysyvyyttä, ennakoitavuutta ja pitkäjänteistä tukea. Monilla heistä on taustallaan myös varhaisia traumoja, kiintymyssuhdehaasteita ja neurokehityksellisiä vaikeuksia. Nämä voivat näkyä esimerkiksi impulsiivisuutena, tunnesäätelyn ongelmina, oppimisvaikeuksina ja haastavana käyttäytymisenä. Ongelmilla on taipumus lisääntyä lapsen varttuessa nuoreksi ja moni sijoitus katkeaa murrosiän tuomien haasteiden vuoksi, kun sijaisvanhemmat eivät ole saaneet riittävästi tarvitsemaansa tukea.

Turvallinen ja pitkäaikainen sijoitus tarjoaa lapselle mahdollisuuden rakentaa luottamuksellisia ihmissuhteita, kiinnittyä turvallisiin aikuisiin ja saada jatkuvuutta elämäänsä. Vakaa kasvuympäristö tukee myönteisen minäkuvan kehittymistä, vahvistaa selviytymistaitoja ja vähentää pitkäaikaisen haitallisen stressin vaikutuksia.

Toistuvat sijoituskatkokset puolestaan lisäävät turvattomuutta ja voivat katkaista lapselle tärkeät ihmissuhteet, koulupolun, harrastukset ja palvelut. Tämä kasvattaa riskiä myöhemmille mielenterveys- ja päihdeongelmille, käyttäytymisen häiriöille ja syrjäytymiselle.

Sijoituksen vakaus hyödyttää myös yhteiskuntaa. Kun lapsi saa kasvaa turvallisessa perheessä, vähenee tarve raskaammille ja kalliimmille palveluille, kuten laitoshoidolle, kriisipalveluille ja erikoissairaanhoidolle. Samalla vahvistuvat mahdollisuudet kouluttautumiseen, työelämään kiinnittymiseen ja itsenäiseen aikuisuuteen.

Sijaisperheet tarvitsevat monipuolista tukea

Pysyvien sijoitusten edellytys on, että sijaisperheet saavat riittävästi tietoa FASDista ja tukea jo sijoituksen alussa, mutta erityisesti heitä ei saa jättää yksin haastavissa tilanteissa. He tarvitsevat FASDiin ja traumataustaan liittyvää koulutusta, ammatillista konsultaatiota, vertaistukea, matalan kynnyksen apua, kuten vertaismentorointia sekä joustavia tukipalveluja koko perheelle. Myös hengähdystaukoja ja toimivaa yhteistyötä eri palveluiden kanssa tarvitaan.

Erityisen tärkeää on ymmärtää, miten FASDin aiheuttamat neurokehitykselliset vaikeudet näkyvät arjessa. On myös hyvä tiedostaa, että erityisesti FASD-nuoren toimintakyky voi monilla osa-alueilla vastata hänen ikäänsä nuoremman lapsen tasoa. Alkoholin aiheuttama aivovaurio on myös pysyvä. Kun lapsen käyttäytymistä tarkastellaan neurologisten haasteiden eikä tahallisen uhmakkuuden näkökulmasta ja odotukset sekä tavoitteet sovitetaan hänen kehitystasoonsa, voidaan löytää toimintatapoja, jotka vähentävät ristiriitoja ja vahvistavat onnistumisen kokemuksia. Tämä tukee sekä lapsen tai nuoren että hänen vanhempiensa hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä.

FASD-vertaismentorointi on vaikuttava ja kustannustehokas toimintamalli, joka täydentää ammatillisia palveluja ja vahvistaa sijaisperheiden voimavaroja. Varhain tarjottu ennaltaehkäisevä vertaistuki auttaa perheitä jaksamaan, tukee sijoitusten pysyvyyttä ja edistää FASD-lasten ja -nuorten hyvinvointia sekä osallisuutta läpi elämän.

Vertaismentorointi sopii jokaisen perhehoitoa tarjoavan organisaation keinovalikoimaan, jolla ne voivat tukea perhehoitajia vaativassa kasvatustyössä. Toimintamalli on kuvattuna Innokylässä osoitteessa:
https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/vertaismentorointi-fasd-lasten-ja-nuorten-vanhemmille

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

FASD on kattotermi useille diagnooseille

Suomessa syntyy vuosittain arviolta 600-3000 lasta, jotka ovat altistuneet alkoholille raskausaikana. Alkoholialtistus voi aiheuttaa FASD-oireyhtymän (Fetal Alcohol Spectrum Disorders), joka on kattotermi alkoholin aiheuttamille sikiövaurioille. Raskausaikana nautittu alkoholi vaikuttaa erityisesti kehittyviin aivoihin ja voi aiheuttaa lapselle monimuotoisia oppimisen, käyttäytymisen ja itsesäätelyn haasteita sekä joissain tapauksissa ulkoisia piirteitä ja elinten epämuodostumia.

FASD on kattotermi useille diagnooseille. Tunnetuin on FAS, johon liittyy tyypillisiä kasvonpiirteitä ja pienikokoisuutta. Suomessa yleisin muoto on kuitenkin ARND, jossa lapsella ei ole tunnistettavia ulkoisia piirteitä, mutta alkoholialtistus näkyy neurologisen kehityksen häiriöinä. FASD on Suomessa yleinen, mutta harvoin tunnistettu ilmiö.

Teksti: Mira Vihmo | Kuva: iStock/rdonar | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).