Kainuussa otettiin varaslähtö hyvinvointialueelle
Ensi vuoden alusta toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tarkoittavat monissa kunnissa uudelleenjärjestelyjä kehitysvamma-alan työntekijöiden ja asiakkaiden elämässä. Kainuun sotessa ei jääty odottamaan kuuta nousevaa, vaan aloitettiin hallittu muutos kohti uutta toimintakulttuuria jo hyvissä ajoin.
Kainuun sotessa aloitettiin 1.2.2022 vammaispalvelujen sisäinen sosiaalityön uudistus, jonka tarkoituksena on sopeuttaa vammaistyön käytännöt ensi vuoden alussa toimintansa aloittavan hyvinvointialueen mallin mukaiseksi.
”Muutoksella valmistaudumme uudistuvaan vammaislainsäädäntöön harjoittelemalla uutta palvelun järjestämisen tapaa rauhassa ja hallitusti, jotta mittava hyvinvointialue- ja lakiuudistus eivät tulisi kerralla eteen. Samalla myös turvaamme asiakaspalvelun laatua”, kertoo Hanna Karvinen, joka työskentelee Kainuun sotessa johtavana sosiaalityöntekijänä vammaispalvelujen sosiaalityöyksikössä.
Palvelut yksinkertaistuvat
Jako kehitysvammaisten ja vammaisten sosiaalityöhön tulee vammaislainsäädännön uudistuksen jälkeen tiensä päähän, koska vammaisryhmiä ei enää erotella.
Sosiaalityön aikaisempi malli perustui yksin työskentelylle, jolloin työntekijät työskentelivät vain oman kuntansa alueella ja kehitysvammalain ja vammaispalvelulain alaiset työntekijät työskentelivät vain omilla sektoreillaan. Vanha toimintamalli oli monin tavoin jäykkä ja epäkäytännöllinen.
”Kehitysvammaisella asiakkaalla saattoi olla kaksi eri työntekijää, koska kehitysvammapalveluiden työntekijä ei voinut myöntää vammaispalvelulain mukaisia palveluja kuten esimerkiksi vaikeavammaisen kuljetuspalvelua. Uudistuksen myötä kehitysvammaisten ihmisten palvelut yksinkertaistuvat, sillä nyt he saavat kaikki palvelunsa yhdeltä työntekijältä. Tässä suhteessa kehitysvammaisten ihmisten palveluissa on tapahtunut suuri parannus”, kuvailee Hanna Karvinen.
Työntekijät tiimeihin, luukuttaminen historiaan
Resurssien järkevä käyttö on ehdoton edellytys täysipainoiselle toiminnalle, eritoten nykyisin, kun alalle ei saada riittävästi sosiaalityöntekijöitä eikä ongelma kosketa vain Kainuuta. Eräs merkittävä toimintoja sujuvoittava toimenpide on ollut työntekijöiden jakaminen tiimeihin ja asiakkaiden diagnoosirajoista luopuminen.
Uudessa työnteon mallissa sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvia on eriytetty ja heidät on jaettu tiimeihin.
”Uudistuksen jälkeen jokainen työntekijämme on tehnyt asiakastyötä ilman diagnoosirajoja, mikä määritteli aikaisemmin henkilön joko kehitysvamma- tai vammaispalvelulain mukaisten palvelujen työntekijäksi. Se on vaatinut jokaiselta työntekijältä tutustumista itselleen vieraamman lain soveltamiseen sekä uuden toimintaympäristön opiskelua. Samalla kehitysvammaisten henkilöiden luukuttaminen on jäänyt meillä historiaan, sillä nykyisin asiakas saa kaikki sosiaalityön palvelut yhdestä tiimistä”, Karvinen mainitsee.
Ero entiseen on huomattava, sillä aiemmin kehitysvammainen asiakas haki vammaispalvelulain mukaiset palvelunsa vammaispalvelulain mukaisten palvelun työntekijältä, koska kehitysvammapalveluiden sosiaalityön työntekijä ei voinut myöntää vammaispalvelulain mukaisia palveluja.
Uudistuksen myötä joidenkin asiakkaiden työntekijät ovat vaihtuneet, mutta lähipalvelut turvataan edelleen, sillä toimipisteet ovat säilyneet ennallaan Kajaanissa, Kuhmossa, Suomussalmella ja Sotkamossa. Työntekijöiden fyysinen työpaikka ei tiimiytymisen myötä ole vaihtunut, ja palveluissa on käytössä laaja etätyöoikeus.
Palvelut iän, ei alueen mukaan
Tiimiuudistuksen myötä palvelut rakennetaan nykyisin ikärakenteen mukaan, eikä sen perusteella, millä alueella palvelun tarvitsijat asuvat.
”Kehitysvammaiset henkilöt saavat palveluja samalta tiimiltä vastasyntyneestä 25-vuotiaaksi saakka. Tämän jälkeen heidät siirretään oman elämäntilanteensa mukaisesti sopivan tiimin palvelujen piiriin. Nuori ei siis siirry aikuisten palveluihin 18 vuotta täytettyään, sillä yleensä 18-vuotiaalla tapahtuu elämässä samanaikaisesti monia muitakin asioita kuten esimerkiksi lapsuudenkodista pois muuttaminen, mikä saattaa olla kehitysvammaiselle nuorille hyvinkin voimia vievä kokemus. Sen sijaan 25-vuotiaiden asiakkaidemme elämä on yleensä melko seesteisessä vaiheessa, jolloin palvelusta toiseen siirtyminen tapahtuu helposti”, Karvinen kuvailee.
Työt koko kunnan alueella
Tiimityöhön siirtymisen merkittävin muutos aikaisempaan työskentelyn tapaan verrattuna on se, että tiimit toimivat koko maakunnan alueella. Tämä tasapuolistaa palveluntarjontaa koko maakunnan alueella. Jokaisessa tiimissä on sekä kehitysvammalainsäädäntöä että vammaispalvelulainsäädäntöä tuntevia henkilöitä. Tiimimalli edellyttää ajatustapojen ja toimintakulttuurin muutosta. Lisäksi uudistuvan lainsäädännön haltuun ottaminen vie aikansa.
Helmikuusta alkaen Kainuussa on ollut 10 kuukautta aikaa opetella uutta toimintakulttuuria ennen lainsäädännön uudistusta, mikäli vammaislainsäädännön uudistus astuu voimaan 1.1.2023.
”Jos emme olisi varautuneet etukäteen muutoksiin, se olisi väistämättä näkynyt asiakkaiden palvelun laadun väliaikaisena heikkenemisenä. Siksi pyrimme turvaamaan kehitysvammaisten ja vammaisten ihmisten palveluja varautumalla muutoksiin etukäteen”, Karvinen korostaa.
Kirjoita kommentti