Tuoretta tietoa selkokielestä

”Ensimmäinen Suomessa julkaistu selkokielen teoriakirja on vuodelta 1986 ja osa tässä teoksessa mainituista seikoista pitää edelleen paikkansa. 1980-90-lukujen aikana selkokielen kehittäminen tukeutui kansainvälisiin malleihin, joita sovellettiin myös suomen kieleen. 2000-luvun alkupuolella ryhdyttiin kiinnittämään enemmän huomiota siihen, millainen kieli suomi on ja mikä vaikutus sillä on selkosuomen ohjeisiin. Suomihan on rakenteeltaan täysin erilainen kuin esimerkiksi ruotsi tai englanti”, tiivistää Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä selkokielen tutkimuksen lyhyttä historiaa.

Selkokeskus on julkaissut selkokieltä koskevia teoksia säännöllisin välein, aina kun aiheesta on saatu lisää uutta kerrottavaa. Hannu Virtasen kirjoittama Selkokielen käsikirja vuodelta 2009 oli edellinen yleisesittely kaikesta selkokieleen liittyvästä tiedosta.

Vuonna 2015 julkaistiin Leealaura Leskelän ja Auli Kulkki-Niemisen teos Selkokielen tekstilajit, joka sisältää teoriatietoa selkokielen eri tekstilajeista ja niiden eroista sekä runsaasti esimerkkejä erilaisista selkoteksteistä.

Juuri ilmestynyt Selkokieli – Saavutettavan kielen opas on laajin ja tarkin kuvaus selkokielestä ja kielellisestä saavutettavuudesta Suomessa. Teoksessa pureudutaan kirjoitetun ja puhutun selkokielen piirteisiin ja ohjeistuksiin konkreettisten ohjeiden ja ilmiöitä monipuolisesti valottavien esimerkkien avulla.

Teoksessa tarkastellaan kieltä laajasta näkökulmasta: millainen kieli suomen kieli on ja miksi selkokieltä tarvitaan. Lisäksi mukana on käytännöllistä tietoa selkokielen edistämisestä Suomessa.

”Tämä teos on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat perehtyä selkokieleen hieman syvällisemmin. Se sopii esimerkiksi kielentutkijoille, selkokielen kanssa työskenteleville asiantuntijoille ja ihmisille, jotka haluavat tuottaa selkokielisiä tekstejä. Mikään pikaopas selkokieleen kirja ei kuitenkaan ole, sillä se on aikamoinen järkäle, joka menee syvälle selkokieleen”, kuvailee Leskelä.

Selkokielen ohjeistus

Tuore teos vie eteenpäin selkokielen perusteoriaa. Aikaisempiin selkokielen oppaisiin verrattuna siinä on määritelty kielellisesti entistä tarkemmin, mitä selkokieli on. Lisäksi kirjasta löytyy muun muassa selkokielen mittariin pohjautuva selkokielen ohjeistus. Selkokielen mittari on Selkokeskuksen kehittämä työkalu, jolla voidaan arvioida tekstin selkokielisyyttä. Se luotaa tarkasti sanastoa, kielen lause- ja virkerakenteita, tekstin visuaalisuutta ja muita kielen keskeisiä elementtejä.

”Selkokielen mittarissa kielen eri osa-alueet on mietitty tarkasti ja niille on annettu numeroidut kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida, onko teksti selkokieltä vai ei”, Leskelä kertoo.

Teos tarkentaa myös puhutun selkokielen periaatteita sekä kuvaa, miten selkokieli on osa kielellistä saavutettavuutta.

Selkokielen käyttäjämäärät lisääntyvät

Selkokielen tarvitsijoiden määrä on kasvanut runsaasti viime aikoina. Selkokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan nykyisin Suomessa on noin 750 000 ihmistä, jotka hyötyvät selkokielestä. Selkokielen tarvitsijoiden määrä on kasvanut sadalla tuhannella henkilöllä verrattuna aikaisempaan arvioon vuodelta 2014.

”Tämä johtuu pääosin siitä, että maahanmuuttajien ja ikääntyvien henkilöiden määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina. Selkokielen tarvetta on pidemmällä aikavälillä lisännyt myös se, että selkokieltä tarvitsevat ihmiset elävät nykyään itsenäisesti osana yhteiskuntaa. Esimerkiksi kehitysvammaiset ihmiset voivat tarvita selkokieltä viranomaisten kanssa asioimisessa”, Leskelä perustelee.

Kolme pääkäyttäjäryhmää

Selkokielen käyttäjät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään.

Ensimmäisessä ryhmässä on henkilöitä, joilla on pysyvä selkokielen tarve. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi kehitys- ja puhevammaisia ihmisiä.

Toinen, jatkuvasti kasvava ryhmä ovat ikääntyvät ihmiset, joille yleiskieli on käynyt liian vaikeaksi muistisairauksien tai aistitoimintojen heikkenemisen vuoksi.

Kolmannen, varsin heterogeenisen ryhmän muodostavat henkilöt, joille selkokielen tarve voi olla vain väliaikaista ja silta yleiskielen omaksumiselle. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi maahanmuuttajia. Heillä on käytössään oma äidinkielensä, jota he voivat käyttää hyödyksi suomen kielen omaksumisessa. He voivat tarvita selkokieltä avukseen ainakin kielen opiskelun alkuvaiheessa sekä esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessaan.

”Vaikka ryhmät ovatkin erilaisia, usein selkokielessä on löydettävissä kompromisseja, jotka hyödyttävät kaikkia”, Leskelä toteaa.

Kielen kolme tasoa

Myös selkokieli itse on jaoteltavissa kolmeen vaikeustasoon.

Helpoin selkokieli on tarkoitettu ihmisille, joilla on kaikkein suurimpia kielellisiä vaikeuksia. Seuraavana on perusselkokieli, joka pohjautuu selkokielen mittariin. Kolmas taso on vaativa selkokieli, joka on silta yleiskieleen. Se poikkeaa vain vähän yleiskielestä ja se on suunnattu ihmisille, joilla on vain lieviä kielellisiä vaikeuksia.

Leskelä korostaa, että varsinaisten selkokielen käyttäjäryhmien ohella selkokielestä ei yleensä ole haittaa kenellekään muullekaan.

”On tilanteita, joissa kuka tahansa meistä hyötyisi selkokielestä. Esimerkiksi järkyttäviä uutisia kuullessaan ihminen voi olla niin shokissa, että tavallinen puhe ei mene perille. Tällaisessa tapauksessa selkokieli auttaisi häntä ymmärtämään, mitä on tapahtunut.”

Vastakkaisia näkemyksiä

Selkokieltä on myös kritisoitu vuosien varrella. Jotkut väittävät, että ulkomaalaisille pitäisi puhua hyvin yksinkertaista ja jopa kieliopin sääntöjä rikkovaa selkokieltä. Toisen näkemyksen mukaan selkokieltä ei pitäisi käyttää lainkaan, vaan houkutella maahanmuuttajat puhumaan suoraan yleiskieltä. Tämän näkemyksen kannattajat ovat sitä mieltä, että selkokieli passivoi ja houkuttaa ihmisiä jämähtämään selkokielen käyttäjiksi ilman halua oppia yleiskieltä.

Selkokeskuksen kanta sijoittuu näiden näkemysten keskivaiheille.

”Olemme sitä mieltä, että selkosuomen on oltava helppoa mutta samalla hyvää, kieliopillisesti oikeaa kieltä. Selkokieli voi auttaa maahanmuuttajia oppimaan hyvää suomea ja ketä tahansa ymmärtämään paremmin vaikeita asioita”, Leskelä sanoo.

Selkokieli – saavutettava kielen opas -teosta voi ostaa Opike-verkkokaupasta (www.opike.fi)