Päheitä reittejä työelämään

Päijät-Hämeessä kehitetään uudella otteella vammaisten reittejä työelämään ja osallisuuteen. Hankkeen nimi on PäheeOTE.

Janne Tavast (oikealla) valikoi viestintäryhmässä kuvia ja tekee haastatteluja. Tukihenkilönä on Liisa Toiviainen.Janne Tavast (oikealla) valikoi viestintäryhmässä kuvia ja tekee haastatteluja. Tukihenkilönä on Liisa Toiviainen.

Pähee taitaa olla hämäläinen murresana, joka tarkoittaa muualla Suomessa hienoa, siistiä tai coolia. Hankkeen toinen sana OTE on lyhenne sanoista osatyökykyisille tie työelämään.

PäheeOTE toimii muiden muassa toimintakeskus Lahtisissa Lahden keskustan liepeillä.

Silta koulun ja työn välille

Kuinka päheetä eli siistiä tai hienoa tietä työelämään siellä rakennetaan?

”Emme jämähdä toimintakeskuksiin”, tiivistää PäheeOTE-hankkeen projektipäällikkö Päivi Tainala.

”Pyrimme luomaan verkostoja. Emme ole omissa oloissamme. Olemme näkyvillä. Se on isoin muutos.”

Enää ei jämähdetä toimintakeskuksiin, vaan ollaan näkyvillä, sanoo PäheeOTE-hankkeen projektipäällikkö Päivi Tainala.Enää ei jämähdetä toimintakeskuksiin, vaan ollaan näkyvillä, sanoo PäheeOTE-hankkeen projektipäällikkö Päivi Tainala.

Hanke on lyhyt. Se alkoi tämän vuoden helmikuussa ja päättyy ensi vuoden lopussa. Hankkeessa on kolme teemaa: työtoiminnasta töihin, opinnoista töihin ja osallisuutta tukeva toiminta. Toimintakulttuurin muutos läpäisee ne kaikki.

Päivi Tainala painottaa, että aiempi toimintamalli ja -kulttuuri sopivat joillekin, mutta eivät kaikille.

Nykyisin kun kehitysvammainen nuori suorittaa peruskoulun tai ammatillisen tutkinnon, hän päätyy opintojen jälkeen hyvin usein päivätoiminnan yksikköön.

”Tieto siitä, mitä asiakas osaa ja mitkä ovat hänen vahvuutensa, ei aina siirry koulusta eteenpäin”, Tainala kuvailee.

Opinnoista töihin -teemassa toimintakulttuurin muutos tarkoittaa, että tähän nivelvaiheeseen luodaan uutta toimintamallia. Hankkeen työntekijä toimii välittäjänä alueen kaikkien oppilaitosten ja päivätoimintayksikön välillä.

Tainala havainnollistaa hanketyöntekijän toimenkuvaa esimerkin avulla:

”Opiskelijan koulu loppuu esimerkiksi ensi keväänä. Hänen kanssaan työskennellään jo edeltävänä syksynä. Päiväaikaisesta toiminnasta on nimetty ohjaaja, joka etsii yhteistyön tarpeita jo ennen kuin opiskelija siirtyy päiväaikaisiin toimintoihin. Vaihtoehtoisesti etsimme yhdessä tien muualle kuin päiväaikaiseen toimintaan. Selvitämme, tarvitseeko opiskelija esimerkiksi työhönvalmentajan apua jo ennen kuin koulu loppuu.”

Päämiesten omat toiveet kuullaan

Entä osallisuutta tukeva toiminta?

”Pilotoimme henkilökohtaista budjetointia kuuden kehitysvammaisen henkilön eli päämiehen kanssa”, kertoo Tainala.

Mukaan pyydettiin henkilöitä, jotka toivovat muutosta päiväaikaiseen toimintaan. Se voi tarkoittaa, että työtehtävät toimintayksikössä eivät miellytä, tai nykyisistä toiminnoista ei löydy sopivia työtehtäviä. Tämä koskee erityisesti nuoria ihmisiä, jotka eivät halua tehdä toimintakeskuksien perinteistä pussitustyötä.

Palveluohjaajat ovat tiiviisti mukana pilotoinnissa. He kuuntelevat päämiestä, joka saa määritellä, millaista työtä hän haluaa tehdä ilman että ohjaajat määrittelevät vaihtoehtoja. Sen sijaan päämies ottaa itse vastuuta oman elämänsä suunnittelusta ja ratkaisuista; missä hän on hyvä, mistä hän pitää, millainen elämä on nyt, mitä hän ei halua tehdä?

Kun asiakkaan tarpeet ja toiveet on saatu selvitettyä, hänelle tehdään tuen tarpeen arviointi ja henkilökohtainen budjetti. Samalla työntekijät saavat uutta tietoa siitä, millaisia palveluja tarvitaan ja mitä kehitysvammaiset nuoret haluavat.

”Olemme ottaneet mallia Tiedän mitä tahdon -hankkeesta ja muista vastaavista”, Tainala kertoo.

Myös työnantajiin ollaan aiempaa enemmän yhteydessä. Ensi vuonna vammaispalvelujen käyttäjiä valmennetaan vertaisvalmentajiksi.

Uusia malleja esitellään muillekin

Lahtiset on yksi Lahden kuudesta toimintayksiköstä, jotka ovat aiempaa pienempiä. Niemen ja Ahtialan isot toimintayksiköt siirtyivät historiaan. Tainala sanoo, että Lahtisten työntekijät ovat tsemppaajia ja kouluttajia. He esittelevät uusia toimintamalleja muille Päijät-Hämeen kunnille.

”Tuomme näkyviin hyviä juttuja. Voimaannutamme, emme kilpaile.”

Työhönvalmennus ei voi olla kaikkialla samanlaista. Työntekijöitä koulutetaan muun muassa Kehitysvammaliitossa. Samalla Päijät-Hämeen kuntiin luodaan yhteiset laatukriteerit”, Tainala sanoo.

Ohjaaja Maaret Volotinen kertoo, että uusi toimintamalli innostaa alan työntekijöitä. Hänestä on hyvä, että isoille toimintayksiköille on nyt vaihtoehtoja. On myös hienoa, että asiakas saa itse koulun jälkeen kertoa, mihin hän haluaa seuraavaksi.

Yksikön esimies Satu Huhtiainen on samaa mieltä ja lisää, että ohjaajat ovat hyvin motivoituneita. Onnistumiset ruokkivat sitä.

Ville Mourujärveä (keskellä) kiinnostaa muiden muassa työllistyminen media-alalla. Lahtisten työntekijät Maaret Volotinen (oikealla) ja Satu Huhtiainen keskustelevat työsuunnitelmista Villen kanssa.Ville Mourujärveä (keskellä) kiinnostaa muiden muassa työllistyminen media-alalla. Lahtisten työntekijät Maaret Volotinen (oikealla) ja Satu Huhtiainen keskustelevat työsuunnitelmista Villen kanssa.

Entä asiakkaat itse? Ville Mourujärvi liittyy keskusteluun ja sanoo, että Lahtiset on mukava paikka, jossa näkee tuttuja. Ohjaajat ovat mukavia ja tieto kulkee hyvin.

Mourujärvi on ollut erilaisissa töissä: hampurilaisravintolassa, tehnyt poppanoita ja mattoja. Lopullinen reitti työelämään on vielä auki. Yksi vaihtoehto voisi olla media-ala ja Lahden Radio Valo.

Viestintätiimissä osuuskunnan verso?

PäheeOTE haluaa siis pois rakennelähtöisestä palvelujärjestelmästä. Tainala puhuu toimintakeskusten raskaasta perinnöstä, mutta toisaalta hän korostaa, että kaikki siellä ei ole huonoa.

”Herättelemme asiakkaitamme ajattelemaan myös muita hommia, esimerkiksi media-alaa. Viestintätiimi on yksi esimerkki. Se voi olla tulevaisuuden juttu.”

PäheeOTE-hankkeessa on varattu palkkarahoja vammaisille osatyökykyisille henkilöille. Lisäksi hankkeeseen saatiin kaksi tukihenkilöä ja perustettiin viestintätiimi, joka auttaa hankkeen viestinnässä. Se kokoontuu kerran viikossa ja tekee kuuden tunnin työpäivän.

”Kyselimme mukaan innokkaita, joilla on kirjoitustaitoja ja tietokoneen käyttötaitoja”, kertoo Tainala.

Viestintätiimi liikkuu keväällä muissa Päijät-Hämeen toimintayksiköissä ja kertoo PäheeOTE-hankkeen uusista ideoista. Tiimiläiset tekevät PowerPoint-esityksiä, videoklippejä, videostriimausta ja sosiaalisen median päivityksiä. Esimerkiksi marraskuun lopussa pidetyssä Päheesti muutokseen -seminaarissa esitettiin ryhmän tekemä videoklippi.

”Viestintätiimi voisi olla hankkeen jälkeen toimintamuoto, joka voisi tarjota työpaikan sopivalle henkilölle. Striimauksia on jo kysytty paljon”, kertoo Tainala ja siksi osuuskunnan perustamista harkitaan vakavasti.

Teemu Kumpu on erikoistunut viestintäryhmässä kirjoittamiseen. PäheeOTE:n projektisuunnittelija Elina Huttunen ohjaa Kumpua PowerPoint-esityksen tekemisessä.Teemu Kumpu on erikoistunut viestintäryhmässä kirjoittamiseen. PäheeOTE:n projektisuunnittelija Elina Huttunen ohjaa Kumpua PowerPoint-esityksen tekemisessä.

Marraskuisena iltapäivänä tiimissä on mukana kolme jäsentä. Heillä on selkeä työnjako. Teemu Kumpu keskittyy tekstien kirjoittamiseen. Hän on opiskellut kokkilinjalla, mutta jatkaisi mielellään media-alalla.

Janne Tavast tekee haastatteluja ja valikoi kuvia sopiviin tarkoituksiin. Hän haluaisi vaikuttaa viestinnän keinoin työnantajiin, jotta vammaisia henkilöitä otettaisiin töihin.

Kirsi Muhonen on striimausvastaava, joka ottaa myös valokuvia. Hänellä on jo merkonomin koulutus. Hän miettii, että voisi ryhtyä viestintäalan kouluttajaksi.


Perhekeskus kokoaa avun perheelle

Tulevissa perhekeskuksissa esimerkiksi kehitysvammainen henkilö tai hänen perheensä saa helposti tukea. Perhekeskuksen työntekijä auttaa sopivan tuen ja avun äärelle. Avun tarvitsijan ei tarvitse tietää niin paljon kuin ennen.

Perhekeskuksia perustetaan kaikkiin maakuntiin. Niillä haetaan maanlaajuista tasa-arvoisuutta, sanoo Tuija Åstedt.Perhekeskuksia perustetaan kaikkiin maakuntiin. Niillä haetaan maanlaajuista tasa-arvoisuutta, sanoo Tuija Åstedt.

Sote-uudistuksen tärkein tavoite on, että ihmiset saavat apua mahdollisimman varhain. Mitä aiemmin apua tarjotaan, sitä vähemmän ongelmia syntyy ja kasaantuu. Ihmiset voivat paremmin ja yhteiset verorahat säästyvät.

Sote-uudistuksen rinnalla kulkee lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, LAPE. Se on sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallinen ohjelma, joka tukee 18:aa maakunnallista LAPE-hanketta. Tarkoitus on uudistaa lasten ja perheiden palvelut ajan tasalle tukemalla vanhemmuutta ja vähentämällä perheiden eriarvoisuutta.

LAPE on hyvin poikkihallinnollinen, ja siksi haastava hanke. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi mukana on varhaiskasvatusta, oppilaitosten toimintaa ja järjestöjen työtä.

Silta palvelujen välillä

”Lape tuottaa sisältöä soteen”, sanoo Päijät-Hämeen LAPE-hankkeen projektipäällikkö Tuija Åstedt.

”Katsomme asioita lasten ja perheiden näkökulmasta. Lasten ja perheiden palvelut tulisi järjestää niin, että apu ja tuki ovat lähellä, ja sitä saa sopivaan aikaan. LAPE sijoittuu kuntien ja maakuntien välimaastoon. Se on kuin silta niiden välillä”, jatkaa Åstedt.

LAPE-hankkeen tuloksena kuntiin ja maakuntiin perustetaan perhekeskuksia, jotka eivät välttämättä ole konkreettisia rakennuksia. Varsinkin työntekijälle perhekeskus on enemmänkin ajattelu- tai toimintatapa.

”Se on käytettävissä oloa”, kiteyttää”Åstedt.

Päijät-Hämeen kuntiin perustetaan laajan palvelun hyvinvointiasemia, perhekeskuksia, perheasemia tai kohtaamispaikkoja. Laajan palveluvalikoiman perhekeskusten määrä on vielä auki sillä se riippuu maakunnan muista päätöksistä.

”On luontevaa, että perhekeskus on hyvinvointikeskuksen tuntumassa. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse varsinaisia palveluja, vaan esimerkiksi järjestöjen tarjoamaa vertaistukea tai toimintaa. Pidämme järjestöt mukana kehitystyössä”, sanoo Åstedt.

Perhekeskus voi pyytää järjestön apua esimerkiksi vammaisten lasten asioissa. On selvää, että jokaisessa perhekeskuksessa ei ole kaikkien asioiden superasiantuntijoita. Järjestöt voisivat olla verkostossa mukana.

Perhekeskus räätälöi tukea

Perhekeskus tarjoaa matalan kynnyksen tukea kaikenlaisissa ongelmissa. Perheen, jossa on vammainen lapsi, ei tarvitse ryhtyä etsimään apua eri pakoista, sillä heillä on tukenaan perhekeskuksen työntekijä, joka tutustuu perheen kokonaistilanteeseen ja selvittää, millaista apua on mistäkin saatavilla.

”Suurin muutos on se, että palvelua tai apua ei tarvitse hakea paloina, vaan se saadaan kerralla, kun työntekijä kokoaa ammattilaisia tai vapaaehtoisia perheen äärelle”, Åstedt korostaa.

Pyrkimyksenä on, että työntekijät saavat, haluavat ja osaavat toimia yhdessä.

Hanke koettaa saada uudet ideat juurtumaan. Siihen, että kaikki on valmista ja toiminta sujuu, menee monta vuotta. Päijät-Hämeen LAPE kouluttaa valikoidun joukon työntekijöitä toimimaan verkostona. Heidän odotetaan levittävän osaamistaan laajemmalle.

Samanlaista, mutta maakunnallista

”Perhekeskuksia perustetaan kaikkiin maakuntiin. Niillä haetaan maanlaajuista tasa-arvoisuutta.

Jos rovaniemeläinen on tottunut perhekeskukseen Rovaniemellä ja muuttaa Päijät-Hämeeseen, hän tietää, pääpiirteittäin, millainen perhekeskus on”, sanoo Åstedt.

Jokainen maakunta saa kuitenkin omanlaisensa perhekeskuksen, koska maakunnissa on erilainen perinne ja infrastruktuuri. Päijät-Häme on yksi harvoista, jossa on melkein maakunnan laajuinen sote-toimija, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, PHHYKY. Sellaisia maakuntia on vasta kuusi.

LAPE-hanke yhdistää toimintoja, joista jotkin ovat pian maakuntien ja toiset kuntien halinnassa. Ne eivät ole toisilleen alisteisia, vaan tasavertaisia. Åstedt miettii parhaillaan, miten kaikkia näitä palveluja organisoidaan ja johdetaan.

No, miten?

”Sillä on hieno nimi! Se on yhteensovittavaa johtamista. Kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että palveluja pitää integroida. Miksi niin ei tapahdu, vaikka kaikki ovat samaa mieltä? Pitää käydä dialogia, pitää joskus antaa periksi, pitää myös luopua. Pitää suostua siihen, että joku muu määrittelee resurssien käyttöä enemmän kuin minä”, Åstedt muotoilee.

Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (OTE) (www.phhyky.fi)

Julkaistu: