Meillä Etelä-Pohjanmaalla on talkoo- eli kökkähenki voimissaan. Monelle kylälle korkea osallistumisprosentti kylän yhteisiin ponnistuksiin on aina ollut ylpeydenaihe. Ihmiset luovuttavat taitonsa ja tietonsa ilomielin yhteisönsä hyväksi. Palkatta tietenkin. Siinä on[…]
Joka puolella puhutaan nyt verkkopalveluiden saavutettavuudesta, koska EU:n uusi saavutettavuusdirektiivi tekee tuloaan Suomeen. Mutta riittääkö direktiivi takaamaan sen, että myös verkon kieli on saavutettavaa?
Kuopiossa avattiin helmikuun puolessa välissä Perheentalo, joka tarjoaa matalan kynnyksen kohtauspaikan, hauskaa yhdessäoloa, tietoa ja vertaistukea kaikenlaisille perheille.
Kehitysvammaliitossa hiljakkoin työnsä aloittanut diplomi-insinööri Tapio Haanperä on ammattinimikkeeltään saavutettavuusasiantuntija. Hänen tehtävänään on uudistaa liiton ennestäänkin hyvä Papunet-verkkopalvelun saavutettavuussivusto entistä parempaan kuosiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on toteuttanut vuodesta 2012 lähtien Alueellisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta (ATH). Tutkimus on koko maata kattava. Kehitysvammaliitto on mukana THL:n ja RAY:n koordinoimassa järjestötoimijoiden tutkimusverkostossa,[…]
Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten elämässä joudutaan usein rajankäyntiin vapauden ja vastuun kysymyksissä. Monella on suuri tarve itsenäistymiseen ja omasta elämästä päättämiseen. Kuitenkin lopullinen päätäntävalta kehitysvammaisten ihmisten asioihin on ammattilaisilla. Olin[…]
Osallistuin joitakin vuosia sitten Aalto-yliopiston käyttäjäkeskeisen suunnittelun koulutusohjelmaan. Opiskelujen yhteydessä testasimme erilaisia palveluja ja tuotteita kuten julkishallinnon ja yritysten verkkosivuja sekä hissien käytettävyyttä. Kyllä, luitte oikein, testasimme myös hissejä. Kuljimme[…]
PKN on varmaan jo useimmille suomalaisille tuttu bändi. Kulosaaresta kuuluu kuitenkin kummia. Siellä nimittäin ottaa ensiaskeleitaan tyttöbändi, joka saattaa tulevaisuudessa olla vähintään yhtä suosittu kuin Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtye. Muistakaa[…]
Vammaisen naisen tie äitiyteen on täynnä ennakkoluuloja, myyttejä ja tabuja. Usein kaikkein eniten vammaisen naisen äidiksi tuloa vastustaa hänen oma lähipiirinsä; vanhemmat tai jopa oma puoliso.
Rakkautta ja tunnetta siitä, että on hyväksytty ja rakastettu, ei voi keneltäkään hänen vammaisuutensa perusteella kieltää. Seksuaalikasvattaja Katriina Bildjuschkinin mukaan on aika murtaa kehitysvammaisten ihmisten seksuaalisuuteen liittyviä myyttejä.