Pientä ja yksinkertaista
Buurtzorg on hollantia ja se tarkoittaa naapuriapua. Se on myös hollantilaisen sairaanhoidon kotipalveluja tarjoavan yrityksen nimi. Byrokratian ja hierarkian minimiin vetänyt yritys työllistää tällä hetkellä yhden johtajan ja noin 14000 hoitajaa, joiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Johtajia sen sijaan ei lisää tule.
”Mottomme on: pidä asiat pieninä ja yksinkertaisina”, kiteyttää sairaanhoitaja Madelon van Tilburg Hollannissa toimivan sairaanhoidon kotipalveluja tarjoavan Buurtzorgin toimintatapaa.
Yhtiön perusti vuonna 2006 sairaanhoitaja Jos de Blok yhdessä kolmen työtoverinsa kanssa. Muutaman sadan euron panostuksella toimintansa aloittaneen yrityksen hallinto-osasto toimi aluksi de Blokin keittiön pöydän ääressä.
Syynä uuden hoivayrityksen perustamiseen oli heidän tyytymättömyytensä Hollannin vanhakantaiseen terveydenhoitojärjestelmään, joka on byrokraattinen, kallis, hidas ja hierarkkinen.
Hollannissa hoitajat jaetaan koulutustaustansa perusteella viiteen luokkaan, jotka määrittävät heidän tehtäviään. Kahteen alimpaan kategoriaan kuuluvat hoitajat tekevät avustavia tehtäviä, kuten kylvettävät potilaita, hoitavat haavoja ja siivoavat. Mitä korkeammalla hoitaja on luokituksessa, sitä enemmän hänellä on vastuuta potilaan hoidosta. Tiukasti rajatut työtehtävät kuitenkin hidastavat ja vaikeuttavat hoitotyötä.
”Perinteinen järjestelmä toimii siten, että yhden asiakkaan luona voi käydä lukematon määrä eri tasoilla työskenteleviä hoitajia ja avustajia, jotka suorittavat kiireesti vain omaan osaamisalueeseensa kuuluvan tehtävän ja poistuvat sen jälkeen, eikä kenelläkään ole selkeää kokonaiskuvaa potilaan tilasta. Tällainen järjestelmä on hyvin kallis ylläpitää, se ei palvele potilasta ja lisäksi se uuvuttaa hoitajat”, van Tilburg kertoo.
Buurtzorg sen sijaan toimii täysin erilaisista lähtökohdista käsin.
Itseohjautuvia tiimejä
Yritys koostuu noin kymmenen hengen tiimeistä, jotka päättävät täysin itsenäisesti omasta toiminnastaan. Tarvittaessa ne saavat tukea tiimineuvojilta joita Buurtzorgin palveluksessa on parisenkymmentä. Kaikilla tiimien jäsenillä on omat asiakkaansa, joiden hoidosta he vastaavat itsenäisesti alusta loppuun riippumatta siitä, minkä hoitajatason tehtävästä on kyse. Hoitajat asuvat lähellä potilaitaan, joten he voivat tarvittaessa pistäytyä nopeasti asiakkaansa luona.
”Tällöin myös korkeimman, eli viidennen tason hoitaja pesee tarvittaessa potilaansa ja vaihtaa vaipan”, van Tilburg havainnollistaa.
Asiakkaita yritys saa helposti, sillä uuteen työpaikkaan muuttaessaan hoitaja vie yleensä omat potilaansa mukanaan, jotta hoitajan ja asiakkaan hoitosuhde ei katkeaisi. Hollannissa kaikilla on oma perhelääkäri, joten maassa on pitkä historia sille, että lääkärin, hoitajien ja potilaan välillä on vahva suhde. Lääkäri voi suositella asiakkuutta Buurtzorgissa, tai asiakkaat ottavat suoraan yhteyttä, kun heidät kotiutetaan sairaalasta, sillä kynnys yhteydenottoon on matala.
”Buurtzorgin kotihoidon ideana on, että yksi hoitaja hoitaa potilaansa kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kaikki hänen hyvinvointiinsa liittyvät asiat, eikä ainoastaan jotain sairautta. Kun hoitaja tulee potilaansa luokse, hän käyttää kaikkia aistejaan; rehottaako piha hoitamattomana? Miltä kotona näyttää ja tuoksuu? Miten potilaan asiat ovat kokonaisuutena ottaen? Kuinka potilaan omaishoitaja jaksaa ja tarvitseeko hänkin jotain tukea? Potilaan ympäristö kertoo paljon hänen tilanteestaan”, van Tilburg kuvailee.
Huimaa kasvua
Vaatimattoman alun jälkeen Buurtzorg on kasvanut huimaa vauhtia ja tällä hetkellä sen palveluksessa on jo noin 14000 hoitajaa ja se palvelee kymmeniä tuhansia asiakkaita. Yritys tuottaa voittoa ja se on saavuttanut Hollannissa niin suuren maineen uudenlaisen toimintatapansa vuoksi, että joka kuukausi sen palvelukseen tulee 1500 uuttaa hoitajaa, jotka tuovat omat asiakkaansa mukanaan.
Hoitajien siirtyminen joukoittain Buurtzorgin leipiin luonnollisesti harmittaa muita alan yrittäjiä, joista osa on jopa haastanut Buurtzorgin oikeuteen väittäen, että se varastaa heidän työntekijänsä. Syynä Buurtzorgin palvelukseen siirtymiseen oli kuitenkin hoitajien väsyminen jäykän hierarkkisella ja byrokraattisella tavalla toimiviin entisiin työnantajiinsa.
”Buurtzorgiin siirryttyään hoitajat ovat kuvailleet työolojensa muutosta sanomalla, että he ovat saaneet ammattinsa takaisin. Paremman työhyvinvoinnin vuoksi sairaspoissaolot ovat Buurtzorgissa huomattavasti vähäisempiä kuin muilla työpaikoilla”, van Tilburg mainitsee.
Vuonna 2015 Buurtzorgissa pilotoitiin uusi malli, jonka mukaan hoitajilla on oikeus tehdä potilaan holistinen hoitoarvio. Tulokset olivat todella hyviä, sillä hoitajat tuntevat omat potilaansa pitkän asiakkuussuhteen vuoksi kaikkein parhaiten. Oikeaan osuvan hoitoarvion vuoksi turhat testaukset ja ylisuuret hoitotoimenpiteet lopetettiin, jolloin potilaiden ei enää tarvinnut olla hoidettavana niin pitkiä aikoja kuin ennen. Samalla hoitajien aikaa säästyi muiden potilaiden hoitamiseen ja näin syntyi säästöjä.
”Tietenkin myös virheitä sattuu, kun töissä on yli 14000 ihmistä, mutta opimme virheistämme, emmekä syyllistä ketään. Syyllistämisen sijaan tutkimme, miksi virhe tapahtui ja otamme siitä opiksemme”, van Tilburg mainitsee.
Malli matkalla maailmalle
Buurtzorgin malli on herättänyt laajaa kiinnostusta ulkomaita myöten. Tuoreimpia yrityksen yhteistyökumppaneita ovat kiinalaiset ja romanialaiset alan yritykset.
”Haasteenamme on juurruttaa luottamukseen ja itseohjautumiseen perustuva toimintamallimme Kiinaan, jossa yhteiskunnan perusasiat ovat hyvin pitkälle Buurtzorgin toimintaidean vastaisia. Myös Romania, jossa kukaan ei luota kehenkään, on haasteellinen toiminta-alue”, van Tilburg naurahtaa.
Hyvä kirjoitus uudesta toimintamallista. Todella kiinnostava artikkeli. Kaipaisin lisää infoa.
Terveisin Harri Nieminen