Perhehoito on tätä päivää

Jatkuvuus, samana pysyvät hoitajat, kiintymyssuhteiden muodostuminen sekä mahdollisuus elää osana perheyhteisöä tekevät perhehoidosta inhimillisen asumispalvelumuodon kaikenlaisille ihmisille, jotka tarvitsevat elämäänsä erityistä tukea.

Nainen istuu tuolissa puutalon edustalla.
Perhehoitoliiton perhehoidon kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen toivoo, että kehitysvammaisten aikuisten perhehoito tunnistettaisiin entistä enemmän hyväksi asumisen vaihtoehdoksi.

”Toivoisin, että perhehoito tunnistettaisiin nykyistä paremmin hyväksi vaihtoehdoksi myös vammaisille ihmisille. Perhehoito sopii erittäin hyvin henkilöille, jotka tarvitsevat vahvempaa emotionaalista tukea ja apua erilaisissa päivittäisissä toiminnoissaan”, sanoo Perhehoitoliiton, kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, jonka vastuualueena on aikuisten perhehoito ja lasten muu kuin lastensuojelullinen perhehoito.

Perhehoitoliitto on valtakunnallinen asiantuntijajärjestö, jonka tehtäviin kuuluu toimeksiantosuhteisten perhehoitajien edunvalvonta ja perhehoitajien vertaistuen kehittäminen. Tavoitteena on, että perhehoitajat voivat keskittyä päätehtäväänsä eli tarjoamaan hyvää perhehoitoa kaikille sitä tarvitseville. Perhehoitoliitto tuottaa ja jakaa perhehoitoon liittyvää tietoa sekä tukee perhehoitajia ja perhehoidon järjestämisestä vastaavia työntekijöitä. Liiton tavoitteena on tukea hyvän perhehoidon toteutumista ja siinä perhehoitajan saamalla tuella on iso merkitys.

Lisäksi liitto vaikuttaa perhehoidon kehittämiseen ja lisää yhteiskunnan tietoisuutta perhehoidon merkityksestä esimerkiksi laitosasumisen vaihtoehtona.

Suurin osa lapsia

Perhehoidon asiakkaista suurin osa on lapsia, jotka tarvitsevat lastensuojelullisista syistä kodin ja sijaisvanhemmat. Huostaanotetuista lapsista 5300 lasta on perhehoidossa. Perhehoidossa olevien lasten määrä suhteessa kaikkien sijaishuollossa olevien lasten määrään vaihtelee maakunnittain enimmillään siten, että joissakin maakunnissa kymmenestä lapsesta perhehoitoon sijoitetaan neljä lasta ja joissakin seitsemän.

”Ovatko lasten tarpeet todella näin erilaisia, vai eikö perhehoitoa ole kaikilla alueilla tarpeeksi”, ihmettelee Kuukkanen.

Seuraavaksi suurin ryhmä ovat ikäihmiset, joita on perhehoidossa lähes 3400 henkilöä. Kehitysvammaisia ihmisiä on perhehoidossa 1160. Kiinnostus perhehoidon mahdollistamiseen myös mielenterveyskuntoutujille on herännyt maassamme tauon jälkeen uudelleen.

”Perhehoidon yhteisöllisyyden luoma turva ja toivo on tunnistettu, ja hyvä niin”, Kuukkanen toteaa.
Perhehoitoon kuuluu jatkuvuus ja samana pysyvät perhehoitajat. Perhehoitajien on saatava riittävät yöunet ja se asettaa tietyt rajoitukset perhehoitoon sopiville henkilöille. Asukkailta edellytetään jossain määrin omatoimisuutta.

”Perhehoito sopii tilanteisiin, joissa kehitysvammainen ihminen tarvitsee asumisen ohella tukea, ohjausta ja huolenpitoa. Esimerkiksi tilanteissa, joissa itsenäinen tai tuettu asuminen ei syystä tai toisesta suju tai kun tarvitaan vahvaa henkistä tukea. Nuorille aikuisille perhehoito voi olla erinomainen asumismuoto, jossa harjoitellaan arkielämän taitoja ja vahvistetaan valmiuksia itsenäisempään asumiseen. Parasta perhehoidossa on mahdollisuus elää perheyhteisössä kuitenkin siten, että henkilön oma yksilöllisyys säilyy”, Kuukkanen kiteyttää.

Perhehoidossa olevilla kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus myös muihin palveluihin, kuten päivätoimintaan, työssäkäyntiin ja harrastuksiin.

Tavallista perhe-elämää

Perhehoidossa asuvien asukkaiden elämässä on mukana kaikki normaalit perhe-elämän piirteet velvollisuuksineen ja iloineen. Perhehoito tarjoaa kokonaisvaltaisen asumisratkaisun, joka sisältää sekä kodin että osan tarvittavasta tuesta. Se mahdollistaa perheenjäsenyyden ja kiintymyssuhteiden kehittymisen. Lisäksi ulkopuoliset palvelut täydentävät henkilön osallisuutta ja auttavat häntä toteuttamaan täysipainoista elämää.

Erityisesti kehitysvammaisille ihmisille, joille ihmissuhteiden solmiminen ja oman perheen perustaminen voi olla vaikeaa, perhehoito on mahdollisuus päästä jakamaan perhe-elämää muiden kanssa.

Kuukkanen kertoo esimerkin kahdesta kehitysvammaisesta naisesta, jotka asuivat perhehoidossa, ja heidän perhehoitajansa sai vauvan. Tämä antoi näille naisille mahdollisuuden jakaa syntymän ihmeen ja kokea yhdessä vauvaperhearjen ilot ja haasteet.

”Olen nähnyt kuvan tästä perheestä. Siinä toinen kehitysvammaisista naisista pitää nukkuvaa vauvaa rintaansa vasten. Kuvasta huokuu rauha ja kiireettömyys”.

Nainen seisoo talon edessä.
Heinäkuussa eläkkeelle jäävä Maria Kuukkanen on aikeissa aloittaa uuden, entistä liikunnallisemman elämän.

Tukea vanhemmille

Uudessa vammaispalvelulaissa on selkeät linjaukset vammaisten lasten oikeuksista asua ensisijaisesti omien vanhempiensa kanssa. Näiden oikeuksien toteutumista voidaan edistää esimerkiksi tarjoamalla lyhytaikaista perhehoitoa. Perhehoidon myöntäminen perustuu palveluntarpeen arviointiin ja perheen toiveisiin.

”Hoitovastuun jakaminen ammattitaitoisten perhehoitajien kanssa auttaa vanhempia vähentämään stressiä ja uupumusta. Vanhemmat voivat käyttää tätä aikaa levätäkseen, hoitaakseen parisuhdettaan ja antaakseen aikaa perheen muille lapsille. Se puolestaan edistää vanhempien jaksamista ja kykyä huolehtia lapsensa tarpeista. Kun lapsi tarvitsee oman kodin ulkopuolista asumista, se pitäisi järjestää ensisijaisesti perhehoidossa tai pienessä yksikössä.”

Kuukkanen korostaa uuden vammaispalvelulain myötä hyvinvointialueille tullutta tehtävää kehittää perhehoitoa ja perhehoitajan vahvaa tukea.

Tällä hetkellä lyhytkestoista perhehoitoa ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla erityisesti nepsy-lapsille.

Perhehoidossa ei ole syrjäytymisen vaaraa

Vammaisten aikuisten perhehoidon määrä on hiljalleen vähentynyt, koska maassamme korostetaan tällä hetkellä vahvasti itsenäistä asumista. Kuitenkaan se ei välttämättä sovi kaikille.

Vammaisen henkilön kyky selviytyä itsenäisessä asumisessa riippuu hyvin paljon ympäristöstä. Jos toimintakyky on heikko ja tuki riittämätöntä, syntyy suuri riski syrjäytymiselle.

”Tällaisissa tilanteissa perhehoito olisi huomattavasti parempi vaihtoehto, jossa vammainen henkilö voi elää turvallisessa perheyhteisössä. Toivon, että aikuisten osalta perhehoito tunnistettaisiin entistä enemmän hyväksi vaihtoehdoksi, mikä johtaisi perhehoitoasumisen lisääntymiseen. Perhehoito yhteisöllisenä asumisena on tätä päivää, ja se voisi olla ensisijainen asumismuoto monille kehitysvammaisille henkilöille”, Kuukkanen painottaa.

Liitto kouluttaa

Perhehoitolain mukaan perhehoitajalta edellytetään osallistumista ennakkovalmennukseen sekä soveltuvuutta tehtävään. Jos hoidettavia on enemmän kuin neljä, toisella perhehoitajista tulee olla säädetty koulutus.

Perhehoitoliitto ylläpitää perhehoitajuudesta kiinnostuneille tarkoitettua valmennusohjelmaa ja kouluttaa ennakkovalmennusryhmän ohjaajia hyvinvointialueille. Koulutuksesta voi lukea lisää Perhehoitoliiton nettisivuilta.

Eläkkeelle

Pitkän työuran tehnyt Kuukkanen on jäämässä heinäkuun alussa eläkkeelle, vaikka toisaalta työ innostaa häntä edelleen paljon. Kuitenkin vapaus ja mahdollisuus viettää enemmän aikaa omien läheisten kanssa painaa puntarissa enemmän.

Kuukkasen seuraajana kehittämispäällikön tehtävässä jatkaa Sanna Kosonen.

”Hänen mukanaan tulee uusia näkökulmia tähän työhön, ja se on hienoa”, Kuukkanen kuittaa.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).