Palkkaa mut!

Vain 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä on palkkatyössä. Osaavia ja työhön haluavia työikäisiä kehitysvammaisia olisi huomattavasti enemmän. On ilmiselvää, että kehitysvammaiset ihmiset ovat työllistymisen marginaalissa olijoista kaikkein marginaalisin ryhmä. Mistä siis kiikastaa?

Kehitysvammaisten työllistymisen esteet ovat monisyiset. Esimerkiksi eri hallinnonalojen siiloutuminen, työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulon yhdistämisen kankeus sekä asenteet ja yleinen tiedon puute kehitysvammaisten työllisyyspotentiaalista vaikeuttavat kehitysvammaisten ihmisten palkkatyöhön siirtymistä. Uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan myös nivelvaiheiden joustavoittamiseen siirryttäessä koulutuksesta työelämään. Oman haasteensa kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseen tuo myös yleinen heikko työllisyystilanne.

Tarina on valitettavan tuttu. Entäpä jos ongelmien sijaan lähtisimme katsomaan mikä toimii nyt, tai mitä kannattaisi kokeilla tulevaisuudessa?

Työhönvalmennus on osoittautunut tehokkaaksi toimintamalliksi ja tiedämme, että sen avulla työllistyy suurin osa työkykyisistä kehitysvammaisista ihmisistä. Työhönvalmentajan tuki on merkittävä työntekijälle ja työnantajalle työsuhteen kaikissa vaiheissa. Voisiko työhönvalmennus tulevaisuudessa järjestyä uudella tavalla uusien kumppaneiden kanssa?

Kehitysvammaliiton uusimman Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä -tutkimuksen mukaan työnantajien kokemukset kehitysvammaisista työntekijöistään ovat erittäin positiivisia. Herää kysymys, olemmeko riittävästi välittäneet tietoa työnantajille kehitysvammaisten työntekijöiden taidoista ja työpotentiaalista? Missä työnantaja ja työnhakija kohtaavat? Ovatko nykyjärjestelmät eri toimijatahoineen etäännyttäneet työnantajat ja potentiaaliset työntekijät toisistaan?

Onnistuneitakin tarinoita on. Yksi niistä on Ilkka Välimäen unelmatyö. Se on oivallinen esimerkki onnistuneesta työllistymisestä sekä työnantajan tarpeiden ja työntekijän osaamisen kohtaamisesta. Ennen kaikkea se on kertomus tahdosta ja teoista päästä unelmatyöhön.

Lähes hyödyntämätön voimavara kehitysvammaisten työllistymisessä on teknologia ja erityisesti mobiiliteknologia. Mobiililaitteet kulkevat mukana ja kuuluvat myös kehitysvammaisten nuorten arkeen. Kokemukset hyvinvointiteknologian käytöstä ovat lupaavia. En näe syytä miksi mobiilit eivät toimisi myös kehitysvammaisten työllistämisen tukena. Teknologiaa voisi hyödyntää räätälöimällä mobiileissa toimivia työtehtäviä ja -ohjeita, käyttämällä kamera- ja paikannuspalveluja jne. Esimerkkejä ja kokeiluja kyllä löytyy.

Tämä Ketjun numero on omistettu työllisyydelle. Olemme lehden ilmestymisen aikoihin käynnistäneet Kehitysvammaliitossa koko vuoden kestävän Palkkaa mut -kampanjan. Kampanjan tavoitteena on tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten työllistymistä. Jokaiselle meistä löytyy tehtävää kehitysvammaisten työllistymisen saralta.

Osallistu sinäkin Palkkaa mut -kampanjaan ja jaa tietoa kampanjasta verkostoissasi!