Arkisto - 2016 nro 2

Sivu 1 / 1 (7 artikkelia)

”Työ vie elämää eteenpäin”

Ilkka Välimäki pilkkoo keskittyneesti ja vauhdilla tomaatteja seuraavan päivän salaattia varten Rinnekoti-Säätiön ravintola Aino-Liinan keittiössä. Pilkottuaan riittävästi hän siivoaa jälkensä, pesee kaikki työvälineet ja laittaa ne takaisin paikoilleen. Tammikuussa työnsä aloittanut Välimäki on omaksunut kaikki työhönsä liittyvät käytännön asiat nopeasti ja hän on myös solahtanut vaivattomasti osaksi työyhteisöään. Välimäki valmistui […]lue lisää

Rouva Jenni Haukio: Selkokieli on arvokas väline

Selkokeskuksen Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanjan teemapäivänä järjestettiin satoja selkokirjojen lukuhetkiä ryhmäkodeissa, toimintakeskuksissa ja kirjastoissa eri puolilla maata. Teemapäivän annista nautti yli 2000 kehitysvammaista, muistisairasta sekä iäkästä ihmistä. Kampanjan suojelija Tasavallan presidentin puoliso, Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö, rouva Jenni Haukio luki Ruskeasuon koulun lapsille päivän aikana kaksi selkokielistä tarinaa Marja Simolan kirjoittamasta […]lue lisää

Ei mitään hyväntekeväisyyttä

Puustellin Työkylässä on ollut työnteon meininki jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Alkujaan Työkylä perustettiin työpaikaksi läheisestä kehitysvammaisten sisäoppilaitoksesta valmistuneille kehitysvammaisille naisille, jotka olivat suorittaneet käsityöalan ammattitutkinnon. Tästä oppilaitoksesta valmistuneiden käsityöläisten ammattiosaaminen oli täysin vertailukelpoinen tavallisesta ammattikoulusta valmistuneiden henkilöiden ammattiosaamisen kanssa. Esimerkiksi paikallisen seurakunnan kirkkotekstiilit ovat heidän tekemiään. ”Oppilaitoksen johtajalla oli […]lue lisää

Pötköpalvelusta kohti yhteistyötä

Osatyökykyisten ihmisten palkkatyöhön pääsyn helpottaminen on ollut Suomessa ja pitkään tapetilla ja asiasta vallitsee vahva valtiollinen tahtotila. Osatyökykyisille tie työelämään on jo kolmas perättäinen hallituksen kärkihanke, jossa osatyökykyisten työllistämisen ongelmat on otettu käsittelyyn. Asiassa on kuitenkin mutka jos toinenkin suoristettavana ennen kuin ovet avoimille työmarkkinoille avautuvat kaikille osatyökykyisille. Eräs merkittävä […]lue lisää

Työnantajat tyytyväisiä kehitysvammaisiin työntekijöihinsä

Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne on viime aikoina puhututtanut. Vesala (ym. 2015) tutkimuksen mukaan noin 400 – 500 kehitysvammaista ihmistä on palkkasuhteisessa työssä, toki työhönvalmentajan tuella. Samaan aikaan yli 2000 kehitysvammaista ihmistä työskentelee tavallisilla työpaikoilla ns. avotyötoiminnassa, joka on sosiaalipalvelua, ei työsuhteista työtä. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan ainakin puolet avotyötoiminnassa olevista kehitysvammaisista […]lue lisää

Palkka vai työn sisältö?

Tätä meiltä usein kysytään: kumpi on sinulle tärkeämpää, palkka vai työn sisältö? Oikea, hyväksytty vastaus kuuluu, että kyllä työn sisältö on tärkeämpää. Vastaukseen sisältyy tietysti oletus, että kyllä sitä palkkaakin maksetaan. Tilastokeskus on työolotutkimuksissaan selvittänyt palkan ja työn sisällön tärkeyttä suomalaisille jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 1984, reilut kolmekymmentä vuotta sitten, […]lue lisää

Palkkaa mut!

Vain 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä on palkkatyössä. Osaavia ja työhön haluavia työikäisiä kehitysvammaisia olisi huomattavasti enemmän. On ilmiselvää, että kehitysvammaiset ihmiset ovat työllistymisen marginaalissa olijoista kaikkein marginaalisin ryhmä. Mistä siis kiikastaa? Kehitysvammaisten työllistymisen esteet ovat monisyiset. Esimerkiksi eri hallinnonalojen siiloutuminen, työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulon yhdistämisen kankeus sekä asenteet ja yleinen […]lue lisää