Ihmiselle jää läsnäolo

Palvelujen digitalisaatio tiputti neljäsosan ihmisistä palvelujen ulottumattomiin. Onneksi digitalisaation vanavedessä tulee kovaa kyytiä keinoäly ja robotit, jotka kenties nostavat digitaalisten palvelujen ulkopuolelle jääneet ihmiset jälleen palvelujen piiriin. Lisäksi robotit ovat yksinäisille seurana, hoitavat monia kotitöitä ja jopa taistelevat omistajansa juridisista oikeuksista.

Tulevaisuudessa robotit auttavat ihmisiä lukemattomissa erilaisissa arjen askareissa.Tulevaisuudessa robotit auttavat ihmisiä lukemattomissa erilaisissa arjen askareissa.

”Robotiikkaa ja keinoälyä käytetään Suomessa toistaiseksi varsin vähän verrattuna muihin hyvinvointivaltioihin, mutta sentään jotain löytyy jo nyt. Esimerkiksi Kalasataman terveyskeskuksessa Helsingissä on käytössä Pepper-robotti, joka neuvoo asiakkaita. Myös apteekeissa on näkymättömiä robotteja auttamassa lääkkeiden siirroissa paikasta toiseen. Mutta muutoin robotteja käytetään Suomessa vielä hyvin vähän”, kertoo robotiikan ja keinoälyn asiantuntija Cristina Andersson.

Omaa Develor Productions Oy -nimistä liikkeenjohdon konsultointiyritystään luotsaava Andersson on toiminut alalla jo lähes 30 vuoden ajan. Tällä hetkellä Andersson on mukana muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä kansallisessa AiRo (Artificial intelligence and robotics) -ohjelmassa, joka tukee tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ohjelma edistää eri toimijoiden yhteydenpitoa ja yhteistyötä sekä lisää tietoisuutta tekoäly- ja robotiikkateknologioiden mahdollisuuksista.

AiRo-ohjelmalla on tärkeä tehtävä eritoten Suomessa, jossa kaikki toimijat tuntuvat tuijottavan kapeakatseisesti pelkästään digitalisaatioon. Sen sijaan robotisaatiota ja siihen liittyvää tekoälyä ei vielä nähdä ilmiönä samalla tavoin kuin muissa länsimaissa.

”Digitaalisuus on näkymätöntä, kun taas robotit voivat tehdä fyysisiä asioita. Suomessa mielletään robotit teollisuuteen kuuluviksi laitteiksi, mutta ei nähdä niiden potentiaalia esimerkiksi hoivatyössä. Ajatellaan, että pärjätään digitalisaatiolla eikä tarvita muuta. Mutta digitaalisuus ei tuo meille kahvia eikä siirrä tuolia”, Andersson havainnollistaa.

Digitaalisuus vahvistaa robotisaatiota

Palvelujen muuttuminen digitaalisen muotoon on edennyt valtavin harppauksin. Esimerkiksi pankkien, Kelan ja Liikenneviraston sähköiset käyttömäärät ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Digitaalisen asioinnin helppous on siirtänyt ihmiset toimittamaan suurimman osan tämänkaltaisista asioista verkkoon.

Toisaalta osalle ihmisistä asioiden hoitaminen digitaalisesti ei onnistu esimerkiksi kielellisten, fyysisten tai kognitiivisten rajoitteiden vuoksi. Ongelmaan on kuitenkin tulossa ratkaisu, sillä tulevaisuudessa robotit hoitavat kaikenlaiset käytännön asiat omistajansa puolesta.

”Työt, joita emme halua itse tehdä, muuttuvat meille kokoajan helpommaksi ja lopulta aivan näkymättömiksi. Tällöin robotti hoitaa kaikki juoksevat rutiiniasiat ja se voi tarvittaessa pyytää meiltä hyväksynnän toimilleen”, Andersson visioi.

Robotteja joka lähtöön

Digitalisaation ohella myös keinoälyn ja robotiikan kehittäminen on edennyt maailmalla valtaisin harppauksin. Kyseessä on eräs maailmaa pysyvästi muuttavista megatrendeistä.

Andersson kertoo juuri olleensa Pietarissa robotisaatiota käsittelevässä kansainvälisessä seminaarissa. Tällöin eräs esitelmöitsijä oli todennut, että vielä viisi vuotta sitten hän ei olisi voinut pitää esitelmäänsä, sillä silloin ilmiö, josta hän nyt puhui, oli varsin kehittymätön. Eikä kehitys ole tällä hetkellä ainakaan hidastunut, eli robotiikan ja keinoälyn saavutusnäkymät tulevaisuudessa ovat vähintäänkin huimat.

Aasiassa ja USA:ssa on jo nyt käytössä palvelurobotteja esimerkiksi hotellien huonepalvelussa, sillä matkasta väsynyt ihminen ei välttämättä lainkaan kaipaa ihmiskontaktia. Kun oven takana on huonepalvelurobotti, kynnys avata sille ovi pelkästään aamutakkiin kääriytyneenä ja tukka takussa on alempi, kuin jos ovella seisoisi tiptop siistiksi suittu, raikas ja reipas huonepalvelija.

”Robotin kanssa ei myöskään tarvitse miettiä, pitäisikö sille antaa tippiä!”, Andersson vitsailee.

Konenäkö ja oppiminen osana tunnetekoälyä

Erilaisissa yleisönpalvelutehtävissä toimiville roboteille on tärkeää, että ne kykenevät tunnistamaan ihmisten tunnetiloja ja toimimaan niiden mukaisesti. Tunnetekoälyllä varustetuille roboteille on jatkuvasti enemmän käyttötarkoituksia ja niiden valmistaminen on voimakkaassa nousussa.

Esimerkiksi Rotterdamin sosiaalipalvelukeskuksessa on kaksi hieman yli metrin mittaista ihastuttavan näköistä humanoidi Pepper-robottia, jotka tunnistavat konenäön ja oppimiskyvyn ansiosta kymmeniä eri tunteita. Ne palvelevat ihmisiä sen mukaan, millä tuulella kukin on. Jos robotti havaitsee, että ihminen on pahalla tuulella, se ei ryhdy vitsailemaan, vaan kohtelee kyseistä ihmistä kohteliaan sympaattisesti.

Itseään kehittävä algoritmi

Eräs tekoälyn loistavia ominaisuuksia on sen kyky oppia. Kun algoritmi kehittää itse itseään, puhutaan koneoppimisesta. Tällaisille jatkuvasti taitavammaksi tuleville laitteille on jo nyt olemassa lukuisia sovelluksia.

Esimerkiksi Kiinassa konenäön kautta tapahtuva hahmon tunnistus on kehittynyt huimaa vauhtia. Siellä poliisi on ottanut hiljakkoin käyttöön tekoälyllä varustetut silmälasien reunaan kiinnitettävät kamerat, jotka tunnistavat kasvoja. Kasvojen tunnistamiseen erikoistuneita jatkuvasti oppivia robotteja käytetään Kiinassa myös tullivalvonnassa. Tietoja kasvontunnistamiseen robotit keräävät vaikkapa sosiaalisesta mediasta.

”Kasvoja tunnistavissa roboteissa on se hyvä puoli, että fyysisen maailman rikolliset saadaan helpommin kiinni ja rikokset saattavat vähetä. Toisaalta digitaalisen maailman rikokset lisääntyvät”, arvelee Andersson. Siksi turvallisuuteen on tärkeää panostaa jo tässä vaiheessa.

Tukena arjen haasteissa

Samat tekniset ominaisuudet, joiden avulla robotit kykenevät selviämään suuresta määrästä erilaisia tehtäviä, toimivat myös erityistä tukea tarvitsevien ihmisten avustamisessa. Samalla robotiikka edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Omaa Develor Productions Oy -nimistä liikkeenjohdon konsultointiyritystään luotsaava Andersson on toiminut alalla jo lähes 30 vuoden ajan.Omaa Develor Productions Oy -nimistä liikkeenjohdon konsultointiyritystään luotsaava Andersson on toiminut alalla jo lähes 30 vuoden ajan.

”Roboteilla tulee olemaan suuri merkitys ihmisille, jotka tarvitsevat tukea elämässään. Koko elämänsä vammautuneena eläneelle tuen vastaanottaminen on ehkä luonnollisempaa kuin myöhemmällä iällä vammautuneelle, koska he ovat tottuneet vastaanottamaan apua koko ikänsä. Robotilta avun vastaanottaminen on myös helppoa, sillä ihminen ei koe avustavaa robottia samalla tavoin kuin avustavaa ihmistä, sillä tutkailemme toistemme arvoja ja ajatuksia myös tiedostamattamme, mutta robotti koetaan neutraalina. Se vain palvelee”, Andersson pohtii.

Robotit voivat auttaa monia liikuntavammaisia ihmisiä tulemaan fyysisiltä ominaisuuksiltaan yhdenvertaisiksi vammattomien kanssa. Esimerkiksi alaraajoistaan halvaantunut ihminen voi kävellä eksoskeletonin, eli päälle puettavan ulkoisen tukirankarobotin avulla.

”Tosin kävely ei ole ainoa hieno asia, jonka robotti mahdollistaa, vaan se, että koko elämänsä alaraajahalvaantunut voi vihdoin kokea, miltä tuntuu olla samalla korkeudella kuin muutkin ihmiset”, Andersson huomauttaa.

Fyysisen auttamisen lisäksi robotit tarjoavat erään ratkaisun myös yksinäisyyteen. Esimerkiksi lukuisat kotihoidossa elävät vanhukset kokevat syvää yksinäisyyttä, jota hoitajien pikainen pistäytyminen vanhuksen kotona ei voi poistaa, varsinkin jos vähäinen aika on käytettävä lääkitsemiseen ja muihin välttämättömiin toimiin.

Ruotsissa ongelmaan on puututtu hyödyntämällä sosiaalisia monitoimirobotteja, jotka huolehtivat vanhuksesta, tuovat lääkkeet, lämmittävät ruuan, syöttävät ruuan vanhukselle hitaasti ilman kiirettä, siivoavat ja pitävät vanhukselle myös seuraa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Robottien ansioista käyntejä potilaiden luona on voitu vähentää ja toisaalta jäljelle jääneiden käyntien laatua on voitu parantaa.

”Eräs 89-vuotias ruotsalaisrouva kertoi, että nyt hänen ei tarvitse enää istua yksin kotona ja ajatella kuolemaa, kun hänellä on robotti”, Andersson naurahtaa.

Nykyiset, yleensä pyörien päällä liikkuvat robotit ovat vielä melko kömpelöitä liikkeissään ja eritoten portaissa liikkuminen on suurimmalle osalle roboteista mahdotonta, mutta varmasti jo muutaman vuoden sisällä nähdään robotteja, jotka liikkuvat ihmisten lailla kahdella jalalla kävellen.

Tulevaisuudessa robotteja valmistetaan myös biomassasta, jolloin ne muistuttavat entistä enemmän ihmistä. Jo nykyisin on olemassa seksirobotteja, jotka näyttävät kovin ihmismäisiltä.

Tekoäly, oppiminen ja ihmisoikeudet

Kognitiivista tekoälyä kehitetään kokoajan myös Suomessa, jossa alan kehitys on erittäin korkeatasoista. Kognitiivisen tekoälyn käyttöä voidaan hyödyntää esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksessa.

Esimerkiksi Nao-robotteja on käytetty apuna autismin kirjon lasten opettamisessa. Jos oppilas kieltäytyy opettelemasta jotain asiaa, tilanne voidaan kääntää päälaelleen ja häntä voidaan pyytää opettamaan itse kyseinen asia robotille. Lapsi kokee tehtävän hauskaksi, jolloin hän opettelee asian mielellään voidakseen opettaa asian robotille.

”Robotti ei korvaa ihmistä, mutta se tuo tilanteeseen lisää asioita, joihin ihminen ei kykene, sillä robotit kiinnostavat lapsia todella paljon. He voivat olla täysin haltioissaan nähdessään jopa liikkumattoman robotin, sillä he ymmärtävät mielikuvituksensa avulla mitä kaikkea työtä robotti voisi tehdä. Sana robotti itsessään tulee venäjän kielen sanasta robota, työ”, Andersson toteaa.

Andersson näkee roboteilla suuren roolin myös esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden päivätoiminnassa, jossa monet ihmiset viettävät päivänsä tehden rutiiniluontoisia tehtäviä, kuten ruuvien pussitusta.

”Päivätoimintakeskuksessa robotit voisivat hoitaa ruuvien pussituksen, sillä se ei ole kovin inhimillistä tai palkitsevaa työtä. Lisäksi robotit voisivat toimia esimerkiksi ihmisen luovan ilmaisun kanavina ja keskuksen työntekijöistä tulisi hyvinvointivalmentajia”, Andersson ehdottaa.

Internetiin jatkuvasti yhteydessä oleva robotti voi myös hakea kehitysvammaiselle isännälleen tietoja palveluista sekä oikeutta uupumatta. Aivot, jotka sijaitsevat verkossa, löytävät laista aina oikeat perustelut ja tulkinnat, niin että palvelujen tarjoamisesta kieltäytyminen käy hyvin vaikeaksi. Tätä kautta kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeudet saadaan toteutumaan entistä paremmin.

Aukkojen täyttäjiä

Kaikesta toimeliaisuudestaan huolimatta robotit eivät voi koskaan korvata ihmistä kokonaan, vaan ne ainoastaan täyttävät ihmisten toimintaan syntyneitä aukkoja.

”Robottien maailmanvalloituksesta huolimatta ihmiselle jää läsnäolo, jota kone ei voi koskaan täysin korvata. Samalla kun rakennamme robotteja, meidän itsemme on tultava paremmiksi ihmisiksi”, Andersson korostaa.

Samalla kun robotit tulevat entistä paremmiksi, niitä on kehitettävä siihen suuntaan, että ne eivät poista ihmisen omaa aktiivisuutta, vaan päinvastoin kannustavat ihmisiä aktiivisuuteen. Myös ihmisten klassinen scifidystopia robottien maailmanvalloituksesta on Anderssonin mielestä turha.

”Uskon, että voimme rakentaa paremman maailman teknologioiden avulla, mutta niin ei tule käymään, jos istumme pelkäämässä robotteja”, Andersson päättää.

Ks. myös Söpöt robotit palveluksessamme (tikonen.fi)

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Janna Säilynoja (robottikuva) ja Peter Forsgård (kasvokuva) | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).