Sormus sen kertoo
Moodmetric on älysormus, joka reagoi erityisen herkästi käyttäjänsä psyykkiseen kuormitukseen. Se on hyvä apuväline esimerkiksi autismin kirjon ihmisten stressitilanteiden tunnistamiseen.
Essotessa palveluohjaajana työskentelevä Sami Kunttu suorittaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa ylempää amk-tutkintoa dataperustaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisen opinnoissa. Hän valitsi opinnäytetyönsä aiheeksi Moodmetric-älysormuksen, joka mittaa käyttäjänsä stressitasoa. Idean sormuksen testaamisesta kehitysvamma-alalle soveltuvana välineenä Kunttu sai osallistuessaan muutama vuosi sitten Kehitysvammaliiton opintopäiville, jossa sormus oli esillä.
Sormus helpottaa asiakkaan mielialojen tunnistamista, jos hän ei itse kykene pukemaan sanoksi omia tuntemuksiaan.
Se auttaa esimerkiksi ymmärtämään ja ennakoimaan asiakkaan kokeman stressin voimakkuutta ja sen seurauksia sekä ehkäisemään jo ennalta esimerkiksi haastavaa käyttäytymistä.
Miten se toimii?
Moodmetric-sovelluksen algoritmi laskee sormuksen mittausdatasta indeksiluvun 1-100, joka viittaa stressin määrään. Arvo 1 on käyttäjän oma matalin ja 100 korkein lukema.
Matalat arvot kertovat siitä, että käyttäjä on levossa, rauhoittunut tai nukkuu.
Korkeat arvot kertovat siitä, että käyttäjä on psyykkisesti kuormittunut. Sormus on niin herkkä, että se reagoi jopa pelkästään uhkaavien asioiden ajatteluun.
Korkeita lukemia esiintyy myös sormuksen käyttäjän ollessa innostunut tai voimakkaasti ilahtunut. Positiivisen ja negatiivisen stressireaktion erottaminen toisistaan on siis tärkeää. Toisaalta jokainen ihminen reagoi yksilöllisesti eri asioihin, joten sormuksen antaman tiedon ohella myös ihmistuntemus on tärkeää, jotta sormuksen antamat lukemat tulisivat tulkituksi oikein.
Koekäytöstä hyviä kokemuksia
Kunttu on aikaisemmin työskennellyt Savas-Säätiön Katajamäen toimintakeskuksessa vastaavana ohjaajana. Katajamäestä löytyi myös sopiva autismin kirjon asiakas Kuntun opinnäytetyön koehenkilöksi. Kolmekymppinen Tero Reinikainen käytti sormusta kahden kuukauden ajan.
Käytännössä sormuksen antamia tietoja hyödynsi Katajamäen toimintakeskuksessa päivätoiminnan ohjaaja Carita Huuhilo, joka seurasi Moodmetric-sovelluksen kautta Reinikaisen stressitasojen muutoksia pitkin päivää. Sovelluksen käyttö oli helppoa, eikä se vienyt ylimääräistä aikaa, vaan sovelluksen seuraaminen sujui muiden töiden ohella.
”Jos Teron kanssa sattui jotain yllättävää, näin heti näytöltä, jos hänen stressilukemansa lähtivät nousuun. Näin pystyin ennakoimaan tulossa olevan stressireaktion. Teron käytöstä tulkitsemalla sain selville, oliko kyseessä positiivinen vai negatiivinen reaktio. Sormuksen hyöty on siinä, että sen avulla voi ohjata omaa toimintaansa oikeaan suuntaan”, Huuhilo selvittää.
Reinikaisen kanssa jo muutamia vuosia työskennellyt Huuhilo tuntee päällisin puolin, kuinka Reinikainen suhtautuu erilaisiin asioihin, mutta Moodmetric-sormuksen antaman tiedon perusteella kävi selvemmin ilmi, miten voimakkaana Reinikainen kokee erilaiset tilanteet.
”Olimme aina tienneet, että aistituokiot ovat Terolle tärkeitä, mutta sormuksen ansiosta tiedämme nyt, että ne ovat Terolle tärkeämpiä kuin osasimme arvatakaan, sillä hän reagoi aistituokioihin todella vahvasti.”
Huuhilon mielestä autismin kirjon asiakkaiden ohella Moodmetric-sormus on hyvä apuväline myös muiden kommunikaatiossaan tukea tarvitsevien ihmisten stressitasojen tunnistamisessa.
Savas laajentaa käyttöä
Kuntun opinnäytetyöstä saatujen hyvien kokemusten ansiosta Savaksella on koulutettu päivätoimintayksiköihin useita uusia Moodmetric-valmentajia ja tarkoituksena on ottaa noin 200 euroa kappaleelta maksavia sormuksia laajemmin käyttöön.
Sormuksen hyödyntäminen asiakkaan stressinhallinnan tukikeinona on riippuvaista siitä, miten sen tuottamaa dataa analysoidaan.
Huuhilo ja Kunttu korostavat, että asiakkaan stressitasojen mittaus ei kuitenkaan sinällään riitä, vaan kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan myös mittausdatan tulkintaa, analysointia sekä mitattavan henkilön omia kokemuksia. Tarkoituksena on saavuttaa ymmärrystä ja tietoa, mitkä asiat ja tilanteet vaikuttavat asiakkaan kokemaan stressiin ja mitkä vaikuttavat rauhoittavasti. Systemaattisesti analysoidun tiedon avulla voidaan tukea asiakasta ennakoivasti stressinhallinnassa.
Olisi kuva tietää mitä sormus itseasiassa mittaa, jotta uutiseen osaisi suhtuatua paremmin. Nyt siinä kerrotaan vain ”algoritmi laskee sormuksen mittausdatasta indeksiluvun 1-100, joka viittaa stressin määrään”.
Kiinnostava tuote, ja voisin kuvitella olevan hyvä apuväline työssäni. Ongelma on, että hoidon autismin kirjon henkilöitä, jotka laittavat kaiken suuhunsa ja nielaisevat mahdollisesti. Onko tästä tulossa muuta kuin sormus, esimerkiksi jollain toisella kiinnityksellä?
Niinkuin @Insinööri jo kommentoikin, olisi hieno kuulla mitä ja miten sormus oikeasti mittaa.
Sykevälivaihtelu on yksi merkittävä indikaattori, ja tietysti myös syke itsessään.
Iso ongelma luotettavuuden kannalta on, että sormukset ovat tutkimusten mukaan melkoisen suuntaa antavia mittausvälineitä, riippuen merkittävästi yksilön anatomiasta, liikkeestä ja muista häiriötekijöistä.
Kokonaan toinen kysymys onkin sitten yksilönsuoja ja tietosuoja asiat. Kuka määrittää miten pitkälle ihmisen mittaamisessa voidaan mennä, ja kuka pääsee tuollaiseen tietopankkiin käsiksi.
Onko esimerkiksi ko. kohderyhmällä tietotaitoa muodostaa itsenäistä mielipidettä suostumuksensa perustaksi?