Puhuuko pääministeri selkokieltä?

Selkokeskuksen verkkosivuilla ja koulutuksissa käsitellään paljon sitä, mitä selkokieli on. Joskus kannattaa katsoa asioita vastakkaisesta suunnasta ja miettiä sitä, mitä selkokieli ei ole. Samalla tulee oikaisseeksi joitakin epätarkkoja tai jopa vääriä käsityksiä selkokielestä. Selkokielellä ei tarkoiteta esimerkiksi tapaa, jolla nykyinen pääministerimme puhuu, vaikka näin usein esitetään.

Mies ja nainen lukevat Selkosanomia.
Helsingin aikuisopiston opiskelija Omar Namir Daham vieraili lukemassa selkokielisiä kirjoja Paula Widgrenille ja muille Helsingin Mereon ryhmäkodin asukkaille lokakuussa 2018.

Selkokieli ei ole kieli vaan mukautettu, yleiskieltä yksinkertaisempi kielimuoto. Vaikka puhutaan keinotekoisesti tuotetusta kielimuodosta, selkokieli ei ole epäkieli. Selkokielessä ei ole suomen kieliopin vastaisia piirteitä tai täysin keinotekoisia aineksia.

Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä yleiskieli. Netin keskustelupalstoilla ja monissa muissa yhteyksissä selkokielellä tarkoitetaan jotain, joka on ilmaistu selkeästi. Myös Kielitoimiston sanakirja tuntee tämän merkityksen. Selkokeskuksen määritelmän mukaan selkokielessä asiasisältöä, sanastoa ja kielen rakennetta on mukautettu tiettyjen periaatteiden mukaan siten, että se on yksinkertaisempaa kuin yleiskieli. Selkokielinen viesti suunnataan ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Rajanveto selkokielen ja selkeän yleiskielen välillä on joskus vaikeaa. Selkokielessä käytettyjen ilmaisujen tulisi kuitenkin olla perusteltuja Selkokeskuksessa kehitettyjen ohjeiden ja selkokielen mittarin kautta.

Selkokieli ei ole keneltäkään pois. Vaikka selkokieltä tuotetaan niitä ajatellen, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä, myös muut hyötyvät siitä, että asiat ilmaistaan selkeästi.

Selkokieli ei ole muuttumatonta. Käsitykset siitä, mikä on selkokieltä ja mikä ei ole, ovat jonkin verran vaihdelleet vuosien mittaan. Muutokset heijastuvat selkokielen ohjeissa. Selkokieli kehittyy ja muuntuu samalla tavalla kuin muukin kielellinen ilmaisu. Se on elävän kielen merkki.

Selkokieli ei ole kieltä, johon on olemassa yksi oikea ratkaisu. Selkokielessä on tilaa monenlaisille ratkaisuille ja sanavalinnoille. Erilaiset sisältöön, sanastoon ja rakenteisiin liittyvät ratkaisut voivat olla yhtä hyviä.

Selkokieli ei ole köyhää tai vähemmän ilmaisuvoimaista kuin jokin muu kielimuoto. Hyvä selkokieli on elävää ja taipuu moneksi. Selkokielellä on mahdollista välittää syviä ja koskettavia tunteita ja tunnelmia. Keinovalikoima vain on kapeampi.

Selkokieli ei ole aina hyvää kieltä. Selkotekstien laatu vaihtelee samalla tavalla kuin muidenkin tekstien. Osa teksteistä on parempia, osa huonompia. Kirjoittajasta riippuu, miten hyvää selkokieltä hän onnistuu tuottamaan. Koulutus on hyvä keino nostaa sekä selkotekstien määrää että laatua.

Selkokieli ei ole kenenkään yksinoikeus. Kuka tahansa voi kirjoittaa ja julkaista millaista tekstiä tahansa ja sanoa, että se on selkokieltä. Selkokeskus myöntää selkotunnuksia teksteille, jotka noudattavat Selkokeskuksen kehittämiä ohjeita.

Selkokieli ei ole ratkaisu kaikkeen viestintään. Koulutuksissa ja muissakin yhteyksissä esitetään joskus toiveita, että kaikkien tekstien pitäisi olla selkokieltä. Se ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista. Se, millaista tekstiä kirjoitetaan, määräytyy sen mukaan, mikä on tekstin käyttötarkoitus ja millaisille lukijoille se on tarkoitettu. Erilaisten tekstien tuottamiselle ja käytölle on paikkansa ja perustelunsa.

Toiveet selkokielen lisäämisestä syntyvät ainakin osittain siitä, että ihmiset törmäävät yhä useammin vaikeaselkoisiin teksteihin tai kokevat tekstit itselleen vaikeiksi. Syitä lienee monia, ja niitä pohditaankin jatkuvasti eri tahoilla. Silti on tärkeä selvittää, mistä nämä kokemukset syntyvät. Miksi kirjoittajien taidot tuntuvat heikentyneen? Miten pitää huolta kansalaisten lukutaidosta?

Selkokieli ei ole käytössä tarpeeksi laajasti. Tieto selkokielestä on levinnyt kiitettävästi viime vuosina viranomaisten ja muiden julkisten toimijoiden keskuuteen. Yhä on matkaa siihen, että selkokieli olisi luonteva osa viestintää silloin, kun siihen on selkeä tarve. Sitä kohti ollaan kuitenkin toivon mukaan menossa.

Selkokieli ei ole lakisääteistä. Pyrkimys on, että selkokieli saataisiin lainsäädäntöön. Selkokieltä voitaisiin vaatia lain voimalla tapauksissa, joissa viranomainen tai muu julkinen toimija haluaa kohdentaa viestinsä kaikille kansalaisille tai kaikille Suomessa asuville.

Selkokieli ei ole salatun viestin vastakohta. Selkokieli-sanaa näkee joskus käytettävän tietotekniikkaan liittyvissä yhteyksissä koodin tai salatun viestin vastakohtana. Siihen oikea sana on selväkieli.

Selkokieli ei ole sitä, mitä pääministeri puhuu. Nykyisen pääministerimme puhetapaa kutsutaan toisinaan selkokieliseksi. Pääministeri kyllä ääntää sanansa selkeästi ja pyrkii sanavalinnoissaan tarkkuuteen, mutta selkokieltä se ei läheskään aina ole. Esimerkiksi monet pääministerin käyttämät ilmaisut vaatisivat avaamista ja liittämistä selvemmin asiayhteyteen.

Outoa on, että selkokielestä pääministerin ja joskus muidenkin kielenkäytössä puhutaan vähättelevästi tai jopa moittivaan sävyyn. Se on turhaa. Selkeä kielenkäyttö on hyvä tavoite kaikille.

Teksti: Ari Sainio | Kuva: Veera Nuutinen | Julkaistu: 

Yksi kommentti

Vastaa käyttäjälle Pertti Rajala Peruuta vastaus

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).