Helmet-lukuhaasteen voi suorittaa myös selkokielellä!

Pääkaupunkiseudun kirjastojen leikkimielisessä lukuhaasteessa vinkataan vuoden aikana 50 haastekohtaa, joiden perusteella luettava kirja valitaan. Tämän vuoden haaste suunniteltiin yhteistyössä Selkokeskuksen ja Oppimateriaalikeskus Opikkeen asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyön tulos näki päivänvalon loppuvuodesta 2020, kun Helmet-lukuhaaste julkaistiin ensimmäistä kertaa selkokielisenä.

Pino selkokirjoja.
Helmet-lukuhaasteessa lukija pääsee tutustumaan monipuolisesti erilaisiin kirjoihin. Tänä vuonna haasteen voi suorittaa myös selkokirjoja lukemalla.

Helmet-lukuhaaste sai alkunsa seitsemän vuotta sitten, kun haasteen ideoija Espoon kaupunginkirjaston kirjastopedagogi Riikka Utriainen etsi itselleen sopivaa lukuhaastetta.

“Englanninkielisiä haasteita selaillessani havahduin pohtimaan, että miksei kirjastokin voisi laatia omansa. Laadin ensimmäisen haasteen hyvin nopeasti, ja siinä hyödynnettiin todella paljon muita haasteita ja käännettiin niistä suoraan kohtia”, Utriainen muistelee.

Myöhemmin haastekohdat ovat syntyneet kirjastoammattilaisten yhteistyönä ja Helmet-lukuhaasteen osallistujien ehdotusten pohjalta. Selkokielen asiantuntijoiden ollessa mukana tämän vuoden haasteen suunnittelussa koko haastelista päätettiin laatia selkokielellä, mikä palvelee yhä useampaa lukijaa.

“Prosessi ei aina ollut helppo, sillä meillä oli paljon opittavaa siitä, millaiset haastekohdat toimivat myös selkokielellä. Samalla prosessi oli kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ja inspiroiva. Lopputuloksena on mielestäni monipuolinen ja tasapainoinen haastelista, jota voivat nyt hyödyntää hyvin monenlaiset lukijat”, Utriainen kertoo.

Selkokeskus ja Opike vinkkaavat haasteeseen sopivista selkokirjoista

Helmet-kirjastojen lisäksi selkokielisen lukuhaasteen ilosanomaa ovat levittäneet myös Selkokeskus ja Opike. Selkokeskuksen suunnittelija ja selkokirjatyöryhmän sihteeri Ella Airaksinen kertoo selkokielisen Helmet-haasteen kiinnostaneen monia.

“Olemme vinkkailleet haasteen kohtiin sopivia selkokirjoja joka viikko Selkokeskuksen Facebookissa ja Twitterissä sekä Helmet-haasteen Facebook-ryhmässä. Myös nettisivuillamme annetaan lukuvinkkejä, ja vinkkisivulla onkin vierailtu ahkerasti, Airaksinen iloitsee.

Haastekohdat auttavat löytämään mieluisaa luettavaa

Helmet-lukuhaasteen 50 haastekohdan avulla lukija pääsee tutustumaan monipuolisesti erilaisiin kirjoihin. Tämän vuoden haastekohdissa esiin nousevat esimerkiksi luonto, eläimet ja mennyt aika. Haastekohtien avulla jokainen voi löytää itselleen sopivaa luettavaa. Jokaiseen haastekohtaan ei kuitenkaan tarvitse tarttua, vaan haasteen voi suorittaa juuri itselleen sopivalla tavalla.

Utriaiselta kysyttäessä, mikä on hänen suosikkinsa haastekohdista, hän miettii hetken.

“Suosikin valitseminen 50 kohdan joukosta on aina kauhean vaikeaa, kun jokainen kohta on haasteeseen harkiten valittu! Ehkä kuitenkin valitsen kohdan 6, jossa luetaan kirja, joka kertoo rakkaudesta. Itse olen aina pitänyt paljon juuri rakkausromaaneista, joten siksi tämä kohta on minulle itselleni mieluinen. Tähän haastekohtaan voisin suositella kirjaa Avioliittosimulaattori, jonka on kirjoittanut Veera Nieminen. Kirja on julkaistu myös selkokielellä nimellä Avioliittotesti, ja sen on selkomukauttanut Johanna Kartio”, hän vastaa.

Airaksinen puolestaan mainitsee suosikikseen haastekohdan 36, jossa liikutaan ajassa.

“Kohtaa voi tulkita mukavan monella tapaa, esimerkiksi niin, että kirjassa kerrotaan pitkästä ajanjaksosta, käsitellään takaumia tai matkustetaan ajassa. Tähän kohtaan suosittelen Maria Turtschaninoffin Helsingin alla -kirjaa, jonka on mukauttanut selkokielelle Leena Kaivosoja. Kirjan päähenkilö Alvan mieleen muistuu välähdyksiä, jotka paljastavat hänen menneisyytensä Helsingin alla sijaitsevassa Alistadi-kaupungissa”, Airaksinen paljastaa.

Selkokielisen lukuhaasteen vaikutukset voivat kantaa pitkälle

Utriainen ja Airaksinen ovat yhtä mieltä siitä, että selkokielisen lukuhaasteen myötä yhä useampi osallistuja voi löytää lukemisen ilon.

“Olemme jo aiemmin yrittäneet huomioida erilaisia lukijoita haasteessa esimerkiksi miettimällä, miten haastekohdat toimivat näkövammaisille lukijoille. Selkokielinen lukuhaaste avasi osaltaan ovet yhä useammille lukijoille ja olen hyvin iloinen siitä. Tavoitteenamme on alusta asti ollut ennen kaikkea innostaa ihmisiä lukemaan, lisätä lukemisen iloa ja antaa monenlaisia ideoita uuden luettavan valintaan. Toivon, että näin on käynyt myös selkokielellä lukeville, jotka ovat tutustuneet lukuhaasteeseen”, Utriainen pohtii.

Airaksinen lisää, että selkokielinen lukuhaaste voi myös lisätä ihmisten tietoisuutta selkokirjoista.
“On hienoa, että haaste on julkaistu tänä vuonna selkokielellä. Nyt haasteeseen voivat osallistua helpommin myös ihmiset, joilla on eri syistä johtuvia kielellisiä vaikeuksia. Haaste voi saada lukukipinän syttymään, sillä se kannustaa tarttumaan monipuolisesti erilaisiin kirjoihin. Myös se on tärkeää, että tietoisuus selkokirjoista kasvaa. Tällöin vaikkapa opettajat, ohjaajat ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten läheiset osaavat tarjota selkokirjaa vaihtoehtona yleiskieliselle kirjalle”, hän summaa.

Selkokielinen Helmet-lukuhaaste ja selkokirjavinkkejä haastekohtiin Selkokeskuksen verkkosivuilla (www.selkokeskus.fi)

 

 

Teksti: Jenni Stolt | Kuva: Jenni Stolt | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).