Kokeilkaa rohkeasti vammaisalaa!

Monille lähihoitajaopiskelijoille työssäoppimisjaksot ovat ensimmäinen kontakti vammaisiin asiakkaisiin, mutta usein sillä on ratkaiseva merkitys tulevan ammatinvalinnan kannalta.

Lehtori Katja Österberg (oik.) luotsaa Siina Karia, Silja Laurilaa ja Sara Aholaa kohti lähihoitajatutkintoa Omnian ammattiopistossa.
Lehtori Katja Österberg (oik.) luotsaa Siina Karia, Silja Laurilaa ja Sara Aholaa kohti lähihoitajatutkintoa Omnian ammattiopistossa.

Espoolaisessa Omnian ammattiopistossa suorittaa parhaillaan lähihoitajaopintojensa viimeistä vuotta 13 opiskelijaa, jotka ovat valinneet omaksi suuntautumisvaihtoehdokseen vammaistyön osaamisalan. Vammaistyöhön erikoistuvien opiskelijoiden ryhmä on tyypillisesti aika pieni kooltaan. Vammaistyön lisäksi Omniassa lähihoitajan koulutuksessa voi valita lasten-ja nuorten-, vanhustyön-, mielenterveys- ja päihdetyön-, kuntoutuksen-, sairaanhoidon- ja huolenpidon osaamisalan.

Usein kiinnostus vammaisalaan syntyy toisena opiskeluvuonna kuntoutuksen tukemisen jaksolla. Työssäoppimisjaksolla on myös todella tärkeä merkitys oman uravalinnan löytymiselle. Näin kävi myös ylioppilaspohjalta Omniassa viime vuonna lähihoitajaopintonsa aloittaneelle Sina Karille.

”Aluksi suunnitelmissani oli valita sairaanhoidon- ja huolenpidon osaamisala ja siitä sitten jatkaa opiskeluitani ammattikorkeakouluun kätilöksi, mutta työssäoppimisjakso ammatillisen erityisoppilaitoksen autismiryhmässä muutti kaiken, sillä se oli aivan oma maailmansa ja laittoi suunnitelmani uusiksi. Sain mahtavan wau-elämyksen ja löysin oman juttuni” Kari hehkuttaa.

Myös samalla vuosikurssilla opiskelevan Silja Laurilan mielenkiinto vammaistyöhön heräsi kuntoutumisen tukemisen jaksolla.

”Kiinnostuin vammaisuudesta ja kaikesta mitä siihen liittyy. Se vain kerta kaikkiaan kolahti”, Laurila kertoo.

Tällä hetkellä hän on työssäoppimassa asumisyksikössä, jossa on viisi asukasta.

”Olen ollut mukana asukkaiden arjessa. Käymme yhdessä kaupassa ja vietämme yhdessä vapaa-aikaa. Haluaisin työskennellä asumisyksikössä myös valmistumisen jälkeen, sillä se on hauskaa ja positiivista työtä. Työssä pääsee käyttämään rohkeasti omaa persoonaa ja luovuuttaan ja kaikki päivät ovat erilaisia”, toteaa Laurila, joka on saanut myös kaverinsa kiinnostumaan vammaistyöstä kerrottuaan heille millaisesta työstä on kyse.

Samaa vuosikurssia käyvällä Sara Aholalla on sen sijaan kokemusta vammaisuudesta jo opintojaan edeltävältä ajalta.

”Olen ollut jo kaksi vuotta erään kehitysvammaisen lapsen tukihenkilö, joten kehitysvammaisuudessa ei ollut minulle mitään outoa kun aloitin työssäoppimisen”, Ahola kertoo.

Myös hän on parhaillaan työssäoppimassa kehitysvammaisten asumisyksikössä.

”Olen jo pitkään tiennyt, että haluan suuntautua vammaistyöhön. Päätöstäni vahvisti entisestään työssäoppimisjaksot vanhusten ja lasten kanssa, sille ne suuntautumisvaihtoehdot eivät tuntuneet omilta” taustoittaa Ahola.

Työssäoppimisesta suunta ammatinvalintaan

Omniassa vammaistyön ja kuntoutumisen tukemisen aineita opettava lehtori Katja Österberg kokee, että kuntoutumisen tukemisen kokonaisuuden opettajilla on tärkeä rooli oppilaiden motivoinnissa vammaistyön alalle.

”Kuntoutumisen tukemiseen liittyvät opinnot kuuluvat kaikille yhteisiin perusopintoihin. Silloin minulla on mahdollisuus innostaa ja rohkaista opiskelijoita vammaistyön kentälle työssäoppimaan tai jopa valitsemaan vammaistyö osaamisalakseen, sillä kaikki opiskelijat eivät todellakaan tiedä ensimmäisenä tai toisena vuonna, mikä erikoistumisala heitä kiinnostaa”, Österberg valaisee.

Lehtori Katja Österberg on itsekin opiskellut aikanaan kehitysvammaisten hoitajaksi. Hän valmistui Espoon sosiaalialan oppilaitoksesta vuonna 1992.
Lehtori Katja Österberg on itsekin opiskellut aikanaan kehitysvammaisten hoitajaksi. Hän valmistui Espoon sosiaalialan oppilaitoksesta vuonna 1992.

Viimeistään työssäoppimisten kautta päätös omasta osaamisalasta yleensä varmistuu, vaikka ensimmäistä kertaa työssäoppimisjaksolle menijöitä usein jännittää etukäteen vammaisuuden kohtaaminen. Monia askarruttaa myös, kuinka heidän pitäisi toimia sekä miten he selviytyvät mahdollisista kommunikaatiohaasteista.

Työharjoittelupaikkojen vähyyden vuoksi osa opiskelijoista ei pääse työssäoppimisjaksolle vammaistyöhön. Kun alasta ei ole kokemusta, se jää usein valitsematta suuntautumisvaihtoehdoksi.

Uudistettu opetussuunnitelma

Omniassa on tartuttu Opetushallituksen toiveeseen lisätä opetukseen yhteistyötä työelämän kanssa. Viime elokuussa oppilaitoksessa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa vammaistyön koulutusta on uudistettu reippaasti muun muassa työssäoppimisjaksojen osalta.

”Ennen uudistusta opiskelijoilla oli aluksi ensin 9 – 10 viikkoa teoriaa, jota seurasi työssäoppimisjakso. Pitkällä teoriajaksolla opiskelijoille opetettiin suurin osa vammaistyön teorioista ennen kuin he pääsivät ensimmäistä kertaa työssäoppimaan. Koimme, että tietoa tuli liikaa kerralla ja opiskelijoilla oli vaikeuksia soveltaa teoriaa käytäntöön. Tieto ei päässyt ankkuroitumaan”, Österberg havainnollistaa.

Uuden opetussuunnitelman myötä opetus- ja työssäoppimisjaksot on pätkitty useampiin osiin siten, että teoria ja työssäoppiminen vuorottelevat koko osaamisalan opiskeluiden ajan. Opiskelijat ovat yleensä aina kaksi viikkoa kentällä ja sitten tulevat lähijaksolle kouluun viikoksi.

”Opiskelijat pääsevät heti harjoittelemaan työssäoppimispaikoillaan lähijaksolla käsiteltyjä asioita käytännössä. Työssäoppimispaikat on valittu siten, että paikoissa olisi myös mahdollisuus päästä kokeilemaan monipuolisesti erilaisia asioita sekä tutustua mahdollisesti myös organisaation muihin toimipaikkoihin tai opiskelukavereiden työssäoppimispaikkoihin. Jo nyt kertyneiden kokemusten perusteella arvelen, että nykyinen opetussuunnitelma on paljon entistä parempi”, iloitsee Österberg.

Hän uskoo että nykyisellä oppimistyylillä valmistuvat opiskelijat ovat entistä valmiimpia siirtymään koulunpenkiltä työelämään, koska he saavat myös enemmän työelämäntaitoja työssäoppimisjakson aikana.

Ei aikaan ja paikkaan sidottua

Monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa on olennainen osa uudistettua opetussuunnitelmaa. Sen ansiosta oppiminen ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Opiskelijat kirjoittavat muun muassa ammatillista vammaistyön blogia, joka on osa heidän oppimisympäristöään. Opiskelijoiden blogeja pääsevät lukemaan opettajien ja oman ryhmän opiskelukavereiden lisäksi myös työssäoppimisen ohjaajat, joiden tehtävä on arvioida opiskelijoiden ammatillista tiedon hallintaa.

Yksilöllinen tapa oppia sekä mahdollinen aikaisempi työkokemus otetaan opinnoissa entistä paremmin huomioon. Tavoitteena on yksiöllisten oppimispolkujen luominen, sillä jotkut haluavat ja pystyvät etenemään nopeammin, jotkut taas tarvitsevat asioiden omaksumiseen hieman pidemmän ajan. Yksilöllisten opintopolkujen ansiosta myös opettajat pystyvät keskittymään enemmän tukea tarvitseviin opiskelijoihin.

Vammaistyö työllistää hyvin

Vammaistyön suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneiden lähihoitajien työllisyystilanne on varsin hyvä. Opiskelijat työllistyvät vammaistyön kentälle kouluihin, ammatillisiin erityisoppilaitoksiin, asumisyksiköihin ja päivä- ja työtoimintakeskuksiin.

”Usein ensimmäinen työpaikka löytyy tutusta työssäoppimispaikasta. Hyvät tyypit napataan töihin sillä tavoin”, Österberg vinkkaa.

Alan melko matala palkkauskaan ei tunnu opiskelijoita häiritsevän.

”Tämä työ antaa niin paljon, että se on sinällään arvokasta, eikä tätä tehdä rahan vuoksi”, kiteyttää Laurila.

”Ehkä työtä vammaisalalla ei mainosteta tarpeeksi, mutta sitä kannattaa rohkeasti yrittää. Tämä työ on hyvin antoisaa ja siinä pääsee hyvin käyttämään luovuuttaan”, kehuu Kari.

Valintakokeista luovuttu

Lähihoitajakoulutukseen pääsemiseksi ei enää järjestetä pääsy- ja soveltuvuuskokeita.

Nykyisin lähihoitajaopiskelijat valitaan opiskelemaan pääosin peruskoulun todistuksen pisteiden perusteella. Soveltuvuuteen liittyviä seikkoja selvitetään tarvittaessa muilla tavoilla, esimerkiksi lääkärin todistuksen perusteella. Opettajilla ja opinto-ohjaajilla on tärkeä ohjausvastuu jos opiskelija on valinnut väärän alan tai on soveltumaton lähihoitajan työhön. Ammatinvalinnan ohjaus on keskeisessä roolissa ennen koulutukseen hakeutumista.

Lisätietoa

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

3 kommenttia

  1. Itse valmistuin pari vuotta sitten vammaistyöhön erikoistuneena lähihoitajana Katjan koutsaamana. Suosittelen vammaistyötä kaikille, todella antoisaa ja palkitsevaa työtä. Päivittäin pääsee todistamaan hienoja hetkiä sekä näkemään oman työpanoksen edistävän toisen ihmisen elämää! 🙂

  2. Tällä hetkellä opiskelen lukiossa ja olen ollut pitkään kiinnostunut kehitysvammaisten työstä. En vain ole varma siitä, mitä kannattaa opiskella lukiossa syventävänä. Kuuluuko biologia, matematiikka ja terveystieto kehitysvammaisten työhön? Ja mihin kannattaa jatkaa?

  3. Itse valmistuin 2016 aikuispuolelta vammaistyöstä. Onnistuin jo opiskeluaikana kerryttämään kokemusta useista erilaisista yksiköistä, sain vakipaikankin ennen valmistumista ja oikeasti jo ennen valmistumista voinen väittää, että kaikki mahdolliset apuvälineet sekä lukuisa joukko erilaisia vammoja ja niiden yhdistelmiä tuli tutuksi.

    Nyt olen etsinyt uutta työpaikkaa ja olen ollut yllättynyt, että käytännössä työnantajat melkeinpä kilpailevat vammaistyön lähihoitajasta. Ja tämä koskee myös erikoissairaanhoitoa (johon itse nyt työllistyn) jos ja kun siellä vaan on sellainen potilas joka tarvitsee vammaistyön osaajaa. Tämä ei tarkoita välttämättä juuri vammaista potilasta vaan sellaista joka hyötyisi laajasta vammaistyön osaamisesta. Voin suositella vammaistyötä, kun en olisi ennen valmistumista uskonut, että saan valita kahdesta erikoissairaanhoidon paikasta mieluiseni. Kumpaankin olisin ollut tervetullut!

    Ainoa kritiikki koululle on se, että vammaistyöhön pitäisi ottaa osia sairaanhoidosta ja huolenpidosta. Suurin osa vaikeasti vammaisista tarvitsee toistokatetrointia, PEG-napin kanssa näpräämistä ja haavanhoitokin pitäisi olla hallussa johtuen painehaavoista. Ja tulevaisuudessa vaikeasti vammaisten hoidollisuus tulee vaan lisääntymään entisestään. Uusille opiskelijoille vinkiksi, että nuokin osiot pystyy joissain kouluissa ottamaan muista osioista haltuun ja käydä ne opettelemassa.

Vastaa käyttäjälle Karoliina Peruuta vastaus

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).