Vetoapua perheille

Honkalampi-säätiön hallinnoima Laa-la, Laatua lasten varhaiskuntoutukseen, tarjoaa apuaan lapsiperheille ilman turhaa byrokratiaa.

Jaana Ylönen
Perheterapeutti Jaana Ylösellä on takataskussaan paksu nippu konsteja, joiden avulla tukea tarvitsevat lapsiperheet selviävät arjessaan eteenpäin.

Kun hankkeen nimi on Laa-la, voisi helposti kuvitella että kyseessä on helppo homma, joka viedään läpi kuin leikki. Helppoutta Laa-la, Laatua lasten kuntoutukseen -toiminnasta löytyykin, ainakin jos asiaa katsotaan apua ongelmiinsa saavien perheiden näkökulmasta.

Laa-la on osa Honkalampi-säätiön Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskuksen toimintaa. Yksikön toiminnasta vastaava varhaiskasvatuksen ohjaaja, perheterapeutti Jaana Ylönen kertoo, että Laa-la -projekti käynnistyi vuonna 1999 ja päättyi vuonna 2003. Sen jälkeen työ on jatkunut kohdennetun toiminta-avustuksen turvin.

Ylönen on ollut mukana toiminnassa lähestulkoon alusta lähtien, vuodesta 2000 saakka. Ylösen lisäksi Laa-lassa työskentelee hänen kollegansa, varhaiskasvatuksen ohjaaja, psykoterapeutti (yet) Tanja Miettinen. Henkilöstön vähyydestä huolimatta työpari on saanut vuosien varrella aikaiseksi uskomattoman paljon. Jopa sadat perheet ovat saaneet tukea ja apua Laa-la -toiminnasta.

Apua myös ilman diagnoosia

Laa-la -toiminnan kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset, joiden kehityksessä havaitaan tai on odotettavissa vaikeuksia neurologisella, neuropsykiatrisella tai sosiaalisen kehityksen alueella. Perheet voivat saada Laa-lan piirissä apua, kunnes lapsi siirtyy alakouluun.

”Laa-lan toimintaperiaate muodostui aikoinaan Lieksassa, kun siellä syntyi jossain vaiheessa suhteellisen paljon erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Tämä oli alkusysäys lähteä kehittämään näiden perheiden tarpeisiin vastaavaa hanketta”, Ylönen taustoittaa.

Laa-la -toiminnan tarkoituksena on kehittää varhaiskuntoutuskäytäntöjä kasvatuksellisen kuntoutuksen tueksi. Tavoitteena on myös tukea lapsen kehitystä ja perheen kasvatuksellisia voimavaroja sekä edistää vanhempien ja ammattihenkilöstön kasvatuksellista yhteistyötä.

”Pääosa perheistä ottaa meihin yhteyttä saatuaan lähetteen diagnoosin perusteella, mutta myös pelkkä vanhempien huoli riittää avun saamiseksi, sillä lapsen kuntoutus voidaan aloittaa jo ennen diagnoosia. Pyrimme tekemään varhain yhteistyötä perheiden kanssa ja etsimme kuntoutuksellisia toimintamalleja, joilla pyrimme tukemaan perheiden jaksamista ja keinoja arjessa selviytymiseen”, Ylönen kertoo.

Erilaisia ryhmiä voidaan räätälöidä sen mukaan kun tarvetta ilmenee. Esimerkiksi eräällä Laa-lan toiminta-alueella syntyi sattumalta paljon Down-lapsia. Siispä Laa-lan työntekijät järjestivät näiden lasten perheille ryhmätoimintaa, joka kokoontui 10 kertaa.

Konkreettisia tavoitteita

Kuin perhe on ottanut kehittämiskeskukseen yhteyttä, heidän kanssaan tavataan 1 – 3 kertaa, ja kartoitetaan lapsen ja koko perheen tilannetta.

”Diagnoosin saatuaan perhe on usein uudessa tilanteessa ihmeissään ja kysymyksiä on paljon. Sen vuoksi toimimme matalalla kynnyksellä ja palvelumme lähtevät perheen arkitarpeista. Perheet saavat konkreettisia neuvoja moniin arjen ongelmiin. Mietimme esimerkiksi, miten ohjata lasta omatoimisemmaksi tai kuinka sisarusten välisiä ristiriitoja voitaisiin vähentää. Tärkeää on selvittää heti alussa, mitkä ovat perheen voimavarat, mitä asiat toimivat ja mitä voidaan hyödyntää haasteiden voittamiseksi”, Ylönen kuvailee.

Keinot perheen auttamiseksi saattavat olla hyvinkin yksinkertaisia. Pääasiana on, että niistä olisi mahdollisimman paljon apua. Usein perheet saavat helpotusta ongelmiinsa jo pelkästään Laa-lan työntekijöiltä tai kehittämiskeskuksen terapeuteilta, mutta monesti tarvitaan myös muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten apua. Laa-lan toiminnan vahvuus onkin sen notkea yhteistyö muiden yhteistyökumppanien kanssa. Laa-lan asiakastyöskentely toteutetaan yksilö- tai ryhmätoimintoina, joiden lähtökohtina ovat varhainen alku lapsen kasvatuksellisessa kuntoutuksessa, lapsen kehityksen tukeminen sekä yhteistyö vanhempien ja ammattihenkilöstön kesken.

”Olemme osa perheen rinnalla kulkevia auttajia. Verkostoituminen auttaa meitä havaitsemaan ongelmat jo hyvin varhaisessa vaiheessa, koska eri toimijat tukevat toisiaan ja tekevät yhteistyötä”, kertoo Ylönen.

Avun tarve tulee entistä nopeammin esiin myös perus- ja päivähoidossa sekä neuvolapalveluissa, koska diagnosointimenetelmät ovat kehittyneet entistä tehokkaammiksi.

Ryhmätyöskentelyn lisäksi Laa-la tarjoaa perheille monipuolista tukea ja ohjausta sekä kotikäyntejä. Tarkoituksena on tulevaisuudessa levittää toimintamallia koko Itä-Suomen alueelle.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).