Opettajat mukana koulun suunnittelutyössä
Muutaman vuoden toiminnassa ollut Porissa sijaitseva Tuulikellon erityiskoulu on helmi koulujen joukossa. Toimiva, kaunis ja oppilaiden tarpeiden mukaan suunniteltu koulurakennus syntyi yhteistyössä koulun opetushenkilökunnan kanssa.
Porissa sijaitseva Tuulikellon erityiskoulu on saanut paljon kiitosta toimivasta ja oppilaiden tarpeiden mukaan suunnitellusta koulurakennuksestaan.
Tuulikellossa opiskelee hieman alle 150 oppilasta esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Koulun oppilailla on erityisiä tuen tarpeita, kuten laaja-alaisia oppimisen ja toiminnanohjauksen haasteita. Osa oppilaista opiskelee oppiaineittain ja osa toiminta-alueittain. Koulussa on 22 erityisluokanopettajaa ja noin 66 koulunkäynninohjaajaa.
Rauhallinen ympäristö
Muutama vuosi sitten valmistunut Tuulikellon koulu on värimaailmaltaan ja sisustukseltaan hyvin viihtyisä. Rakenteellisten ratkaisujen ansiosta koulun tiloissa on hyvin hiljaista ja rauhallista.
”Olemme olleet mukana suunnittelemassa tiloja, kalusteita ja muita käytännön asioita. Me tiedämme parhaiten, millaisia tiloja ja ratkaisuja erityislapsille tarvitaan”, sanoo erityisluokan opettaja Heli Tomminen, joka on työskennellyt alalla jo lähes 30 vuoden ajan.
Tiina Tenho, joka aloitti tänä vuonna rehtorin työt Tuulikellon koulussa, korostaa myös yhteistyön merkitystä.
”Opettajien kanssa on tehty todella tiivistä yhteistyötä ja se näkyy nyt toimivassa kokonaisuudessa. Meillä on hyvä koulurakennus ja oppilaille sopivat tilat, mikä on erityisen tärkeää heidän tarpeidensa huomioimiseksi. Myös resurssimme ovat hyvät ja siitä kiitos koulutuksen järjestäjälle”, sanoo Tenho.
Tuulikellon kouluun valikoituvat oppilaat muun muassa pidennetyn oppivelvollisuuden perusteella. Porissa toimii myös konsultoiva erityisopettaja, joka kiertää kouluissa katsomassa, millaista tukea eri kouluissa tarvitaan ja arvioi esimerkiksi koulutulokkaiden parasta koulupaikkaa. Tarvittavaa tukea on kuitenkin mahdollista saada myös oppilaan lähikoulussa, sillä Porin kaupunki on lisännyt runsaasti erityistä tukea perusopetusta antaviin kouluihin.
Tuulikellon koulun lisäksi Porissa on kaksi muutakin erityiskoulua, Myötätuulen koulu ja Tiilimäen koulu.
Kiireettömyys takaa hyvät oppimistulokset
Koulussa on muun muassa harjoituskoti, joka toimii kotitalousluokkana. Oppilaat voivat opiskella siellä erilaisia kotona vaadittavia taitoja kuten ruoanlaittoa, siivoamista, vuoteen petaamista ja muita kotiaskareita.
Mistään ei kuulu häiritseviä ääniä ja oppitunnit etenevät rauhallisesti tietyn struktuurin mukaan.
”Meillä ei ole kiire mihinkään, eikä suorittamisen painetta”, Tenho korostaa.
”Kiireettömyyden ja hyvien henkilöstöresurssien ansiosta voimme huomioida oppilaiden vahvuudet ja räätälöidä opetuksen sellaiseksi, että se tuo esiin kunkin oppilaan omat yksilölliset vahvuudet. Tämä puolestaan vahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja parantaa oppimistuloksia”, jatkaa Tomminen.
Yksilölliset opetussuunnitelmat
Koulussa toteutetaan Porin kaupungin opetussuunnitelmaa, jonka pohjalta oppilaalle tehdään HOJKS. Se voidaan tehdä toiminta-alueittain, painoalueittain tai oppiaineita yksilöllistäen.
Tomminen kertoo esimerkiksi eräästä koulun oppilaista, joka on innokas kalastaja. Tällä pojalla on valinnaisaineena kotitalous. Hänen seuraavana tehtävänään on käydä kalassa ja opettaa sen jälkeen nuoremmille oppilaille, kuinka kala perataan ja kuinka siitä tehdään fileitä ja sen jälkeen oppilaat valmistavat yhdessä kala-aterian.
Toisaalta Ahti ei välttämättä aina suo antejaan.
”Olen varautunut myös siihen, että voimme joutua käymään kaupan kalatiskillä” nauraa Tomminen.
Oppilaat löytävät omat vahvuutensa
Tuulikellon koulu on saman katon alla yleisopetusta antavan Itätuulen yhtenäiskoulun kanssa. Koulut jakavat osittain yhteisiä tiloja kuten käsityöluokat, ruoka- ja liikuntasalin, välituntipihan sekä ulkoliikunta-alueet, jolloin koulujen oppilaat kohtaavat toisiaan eri tilanteissa päivän mittaan. Osa Tuulikellon oppilaista käy oman ohjaajansa kanssa esimerkiksi liikuntatunneilla Itätuulen koulun oppilaiden ryhmässä.
”Lähikouluperiaate on hyvä, jos oppilaat saavat siellä riittävää tukea, mutta myös erityiskouluja tarvitaan. Erityiskoulussa on mahdollista opetella erilaisia sosiaalisia taitoja ja oppilailla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa. Täällä he voivat kokea olevansa hyviä erilaisissa taidoissa sen sijaan että he kokisivat aina olevansa joka tilanteessa muita huonoimpia. Täällä oppilaita ei myöskään kiusata”, kuvailee Tomminen.
Haaveissa yhteinen esiopetus
Tomminen kertoo haaveilevansa Tuulikellon ja Itätuulen koulujen oppilaiden yhteisestä esikouluopetuksesta, joka jatkuisi toiselle luokalle asti, ja vasta sen jälkeen katsottaisiin, millaiselle luokalle oppilaat siirtyvät seuraavaksi.
”Lasten oppimisessa on valtavia yksilöllisiä eroja 10-vuotiaaksi asti. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi meidän on lokeroitava asioita siten, että ensimmäisellä luokalla on opittava tietyt asiat ja toisella jotkin muut tietyt asiat. Annettaisiin lasten kasvaa toisen luokan kevääseen asti ja arvioitaisiin vasta sen jälkeen, millaisessa ryhmässä ja millaisessa koulussa kukin lapsi olisi itselleen parhaimmin sopivassa ympäristössä. Myös opettajilla täytyisi olla mahdollisuus suunnitella opetussuunnitelma hieman väljemmin”, Tomminen ideoi.
Nykyistä opetussuunnitelmaa Tomminen kritisoi liian tiukaksi. Väljempi opetussuunnitelma antaisi opettajalle enemmän liikkumavaraa suunnitella paremmin oppilaiden kykyjä ja tarpeita vastaavia opintokokonaisuuksia.
Inkluusio ei toteudu vain seiniä rakentamalla
Tommisen mielestä inkluusion toteutumista jarruttaa kaksi merkittävää seikkaa, joista ensimmäinen on inkluusiokäsitteen määrittelyn sekavuus.
”Joidenkin mielestä inkluusio tarkoittaa tilannetta, jossa oppilas saa opetusta lähikoulussa. Jossain muualla inkluusio tarkoittaa ylipäätään vaikeavammaisen ihmisen oikeutta saada opetusta.”
Toinen olennainen seikka ovat riittävät resurssit, joita ilman inkluusio ei toteudu.
”Niin kauan, kun valtion osuuksissa ei anneta riittävästi rahaa inkluusion toteuttamiseen, opetuksen järjestäjä on hyvin vaikean asian edessä. Inkluusio ei toteudu vain seiniä rakentamalla”, Tomminen kiteyttää.
Video: Antti Grönberg keskittyy matematiikan tehtäviin rauhassa omassa yksityishuoneessa.
Kirjoita kommentti