Koti eniten tukea tarvitseville

64 vuotta sitten, kun Sylvia-koti perustettiin, sen toiminnan ytimessä olivat lapset. Myöhemmin, kun yhteiskunnallinen tilanne muuttui, lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle väheni ja nykyisin he asuvat pääsääntöisesti vanhempiensa luona. Uuden lastensuojeluyksikön avaamisen myötä Sylvia-koti saa jälleen lapsiasiakkaita.

Nainen istuu ikkunalaudalla, vieressä on viherkasveja.
Ajatus lastensuojeluyksikön perustamisesta alkoi itää Eveliina Aaltosen mielessä vuonna 2016, kun hän suoritti sosionomin YAMK-tutkintoon kuuluvaa kehittämistyötä.

Lapset ovat alun perin olleet Sylvia-kodin toiminnan ytimessä. Sylvia-koti perustettiin alkujaan kehitysvammaisten lasten hoitopaikaksi ja ajatuksissa se yhdistetään edelleen lapsiin.

”Ensimmäisessä Sylvia-kodin yksikössä asui yli 180 lasta ja he kävivät koulua samassa paikassa, jossa asuivat. Vuosien varrella yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut siten, että nykyisin kehitysvammaiset lapset asuvat kotonaan ja perheet saavat tukipalveluja. Lapset käyvät kotoaan koulua. Sylvia-kodin asumisyksiköissä asuu ympärivuorokautisesti pääasiassa nuoria aikuisia”, kertoo Sylvia-koti yhdistyksen toiminnanjohtaja Eveliina Aaltonen.

Vielä 1980-90 -luvuillakin Sylvia-kodissa oli sijoitettuna muutamia kehitysvammaisia lastensuojelulapsia, mutta heidän tukemisensa vaati niin paljon erityisosaamista, että toimintaa ei silloisissa oloissa voitu jatkaa.

Nykyisin Sylvia-koti yhdistys vastaa monenlaisista erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluista pääasiassa Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueilla, mutta myös valtakunnallisesti. Palveluvalikkoon kuuluvat muun muassa asuminen, työ- ja päivätoiminta, perus- ja jatko-opetus sekä viimeisimpänä maahanmuuttajien työllistymistä ja osallisuutta tukeva projekti.

Ajatus lähti lopputyöstä

Ajatus lastensuojeluyksikön perustamisesta alkoi itää Aaltosen mielessä vuonna 2016, kun hän suoritti sosionomin YAMK-tutkintoon kuuluvaa kehittämistyötä.

”Tutustuin lastensuojelun tilanteeseen eri puolilla Suomea ja havaitsin, että joissain yksiköissä oli myös kehitysvammaisia lapsia, jotka eivät saaneet kehitysvamman edellyttämää erityistä tukea, sillä he eivät ole tulleet lastensuojelun piiriin kehitysvamman, vaan lastensuojelun perusteella. Näiden paikkojen henkilökunta kertoi minulle, että erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet voivat jäädä helposti huomiotta”, Aaltonen taustoittaa.

Rautakannaskoti avautuu elokuussa

Uusi yksikkö saa nimekseen Rautakannaskoti ja sen pitäisi avautua näillä näkymin tämän vuoden elokuussa. Tällä hetkellä työn alla on kodin perustamiseen liittyvien yksityiskohtien hiominen. Rautakannaskoti on tarkoitettu seitsemälle yli 7-vuotiaille erityistä tukea, huolenpitoa ja kuntoutusta tarvitseville lastenhuollon asiakkaille, jotka eivät voi asua kotona. Sijaiskoti mahdollistaa myös tarvittaessa jälkihuollon 21-vuotiaaksi asti tuettuna. Sen tarkoituksena on toimia avohuollon tukena tai sijaiskotina huostaanoton perusteella sijoitetuille erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.
Tieto pian avattavasta kodista on jo levinnyt ja asia on herättänyt kiinnostusta.

”Asiasta on tullut jo kyselyjä ja todennäköisesti koti tulee täyttymään hetkessä. Lastensuojelullista tarvetta on myös maahanmuuttajaperheissä”, Aaltonen valaisee.

Paikka myös sisarukselle mahdollinen

Paras paikka lapselle on lähtökohtaisesti aina oma koti, mutta toisinaan haasteet ovat niin suuria, että ne vaativat omia hoitoympäristöjä. Erityistä tukea tarvitseville lastensuojelun piirissä oleville lapsille on hyvin vaikeaa löytää perhesijoituspaikkaa, koska halukkaita sijaisperheitä on vaikea löytää, varsinkin jos samalla pyritään löytämään sijoituspaikka myös lapsen sisarukselle, jotta hän ei joutuisi eroon vanhempiensa lisäksi myös sisaruksistaan.

Ongelmana perhesijoituksissa on myös se, että vaikka sopiva sijaisperhe löytyisikin, sijoituspaikkaa on silti usein vaihdettava, jos tilanne sijoitusperheessä käy ylivoimaiseksi.

Alkavassa Rautakannaskodissa tulee olemaan mahdollisuus tarjota koti myös sisarukselle sekä riittävä ammatillinen osaaminen lapsen tueksi myös hyvin vaativissa tilanteissa. Jokaisella lapsella ja nuorella on omahoitaja, joka on pääasiallisesti vastuussa hänen jokapäiväisen elämänsä sujumisesta. Toissijaisena tukena toimii myös muu kotitiimi.

Koulu omassa pihapiirissä

Ryhmäkodin lapsen tai nuoren koulukäynti suunnitellaan yksilöllisesti sosiaalityöntekijän, omaisten, koulutusta järjestävän tahon ja lapsen kanssa. Lapsilla on mahdollisuus käydä Sylvia-koulua, joka on erityiskoulu ryhmäkodin naapurissa. Sylvia-koulu on steinerpedagoginen erityiskoulu, joka tarjoaa mukautettua perusopetusta luokille 1-9. Sylvia-koulun jälkeen on mahdollista osallistua kolme vuotta kestäviin nuorisoasteen opintoihin. Nuorisoaste sisältää eri ammatteihin tutustumisen työpajoissa: kutomossa, puupajalla, huonekalupajalla, keittiössä, leipomossa ja puutarharyhmässä.

Lapset voivat aikuistuttuaan jatkaa elämää Sylvia-koti yhdistyksen piirissä, sillä yhdistyksen tarjoamien palveluiden piiristä löytyy paljon vaihtoehtoja myös aikuisille.

Kestävää kehitystä

Ryhmäkodissa ravinnolla on merkitystä pedagogiikan tukena. Ruoka valmistetaan mahdollisuuksien mukaan luomuraaka-aineista ja suunnittelussa otetaan huomioon terveelliset ravintosuositukset. Ruuan valmistaminen on yhteinen sosiaalinen prosessi, johon kaikki ryhmäkodin asukkaat osallistuvat vuorollaan. Viikon ruuat suunnitellaan yhteisesti ottaen huomioon vuodenkierron rytmi ja sen vaikutukset raaka-aineisiin ja ravintoon.

”Kestävän kehityksen ymmärtäminen syntyy käytännössä jätteitä ja tavaroita kierrättämällä ja lajittelemalla. Samoin pienet arkiset askareet ja niistä huolehtiminen opettavat vastuullisuuteen. Tilan hahmottaminen ja motoriset harjoitteet on kätketty osaksi arkista elämää siivotessa, tiskatessa ja pyykkiä pestäessä”, Aaltonen kertoo.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).