Taiteilijuus jatkumona lapsuuden leikeistä

Satu ja Maima Tani ovat sisaruksia ja kuvataiteilijoita, jotka tekevät taidetta sekä yhdessä että erikseen. Sisaruksista nuorempi, Maima, valittiin tänä vuonna Kettukin Vuoden taiteilijaksi.

Kaksi naista taidegalleriassa.
Maima (vas.) ja Satu Tani esiintyivät Tukholmassa Inuti-galleriassa, jossa oli esillä myös Maiman virkkaamalla tekemiä ammoniitteja sekä korallimekko. (Kuva: Lotte Nilsson-Välimaa)

”Taiteen rooli yhteiskunnassa on hyvin tärkeä. Ilman taidetta maailmassa ei olisi asioita, joista saisi iloa ja nautintoa”, luonnehtii Kettukin vuoden taiteilija Maima Tani (s. 1986) taiteen merkitystä.

Valinta vuoden taiteilijaksi tuli Maimalle pienoisena yllätyksenä, vaikka hän oli hakenut titteliä jo monta kertaa aikaisemminkin.

”Olin ajatellut, että jos en tällä kertaa voita, en enää jaksa hakea vuoden taiteilijan titteliä, mutta nyt onneksi tulin valituksi”, toteaa Maima.

Hän työskentelee Helsingissä kotonaan, yhteisellä työhuoneella kuvataiteilijasisarensa Satu Tanin (s. 1984) kanssa sekä Autismisäätiön Vallilan taidestudiolla. Hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa merkittävissä näyttelyissä, kuten Mäntän kuvataideviikoilla (2024), Kehä-festivaaleilla Oulussa (2024), Heralbony Art Prize -näyttelyssä Tokiossa (2024), Art Brut Biennalessa Hengelossa (2023), Outsider Art -festivaaleilla Helsingissä sekä Kaarisilta Biennalessa.

Isosisko Satulla on kuvataiteen ylempi AMK-tutkinto. Lisäksi hän on lasten ja nuorten erityisohjaaja, sekä sosionomi YAMK. Maima sen sijaan on itseoppinut luonnonlahjakkuus, joka ei tarvitse muodollisia tutkintoja taiteensa tekemisessä.

Vanhemmat ymmärsivät taiteen arvon

Sisarusten ikäero on vain puolitoista vuotta. Nyt, noin nelikymppisinä he ovat viettäneet aikaa yhdessä jo niin kauan, että osaavat lukea toistensa ajatuksia.

”Olemme voineet lapsuudessamme toteuttaa luovuuttamme sangen vapaasti. Meitä kannustettiin toteuttamaan itseämme ja kävimme vanhempiemme kanssa usein taidenäyttelyissä ja erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Vanhempamme eivät itse ole taiteilijoita, mutta he ymmärtävät sen arvon”, Satu kertoo.

Sisarukset tekevät kumpikin oman tyylinsä mukaista taidetta, mutta he toteuttavat myös yhteisiä outsiderperformanssiprojekteja sekä videoita, joiden kautta he tutkivat taiteen, kommunikaation ja erilaisten olemisen tapojen rajoja yhdessä. Videoissa kuvataan fantasiamaailman keinoin luontoa ja ne ovat sisällöltään ekokriittisiä. Samalla videoissa tuodaan esille myös käsityötaidetta.

Videoteokset syntyvät siten että kummallakin taiteilijalla on omia näkemyksiään siitä, mitä asioita videolla pitäisi näkyä ja yhteistyössä syntyy molempia taiteilijoita tyydyttävä lopputulos.

”Ajattelen, että nämä videot ovat jatkumoa lapsuutemme leikkeihin, sillä meillä oli jo silloin tarve luoda yhdessä omia maailmoitamme”, Satu valottaa.

Käytännön syistä Satu toimii Maiman managerina ja linkkinä taidemaailman suuntaan, sillä Maimalle kontaktin otto vieraisiin ihmisiin on haastavaa.

”Harvat ihmiset pääsevät keskustelemaan Maiman kanssa, mutta hänen taiteensa tavoittaa tosi monet”, Satu mainitsee.

Tekstiilitaidetta, aiheena ammoniitit.
Maima Tani tekee taidetta erityisesti virkkaamalla. (Kuva: Kettuki)

Luonto inspiraation lähteenä

Maima tekee taidetta muun muassa virkkaamalla vaikuttavia jättiläismeduusoja tai tekemällä äärimmäisen tarkkoja mustavalkoisia tussipiirustuksia. Hän saa inspiraationsa erityisesti luonnosta Sekä television luonto-ohjelmista.

Myös Satu haluaa tuoda esiin taiteessaan luontoon liittyviä asioita sekä ekokriisiä.

”Teen hieman sitä sun tätä, myös virkkaustöitä, sillä olen kiinnostunut hyvin monista eri asioista. En pysty tekemään vain yhden tyyppistä taidetta vuodesta toiseen. Teen muun muassa sarjakuvia ja lisäksi toimin tuottajana ja käsikirjoittajana yhteisissä elokuvissamme” Satu kuvailee.

Väitöskirja neurovähemmistön taiteesta

Myös neurovähemmistön osaamisen esiintuominen on Satulle tärkeää. Tämä näkyy muun muassa siten, että hän ryhtyy tekemään neurovähemmistöön kuuluvien taiteilijoiden taiteeseen liittyvää väitöskirjaa Lapin yliopistossa.

”Koen että taiteen kenttää olisi monipuolistettava, sillä se on tällä hetkellä vielä hyvin esteellinen monille ihmisille, joilla on erilaisia toimintakykyyn tai kommunikaatioon liittyviä haasteita”, hän toteaa.

Taiteen kentässä on Satun mielestä paljon pölyttyneitä instituutioita, joihin on vaikea päästä mukaan, jos henkilöllä on jonkinlaisia rajoitteita toiminnassaan.

”Tästä syystä Kettuki tarjoaa monille taiteilijoille väylän päästä sisään taidepiireihin. Se on esteiden madaltaja. Ja se tekee esimerkiksi hyvin tärkeää vaikuttamistyötä ja lisää päättäjien ymmärrystä erilaisten esteiden olemassaolosta.”

Tiukka talous haasteena

Pelkästään taidetta tekemällä Suomessa on hyvin vaikeaa hankkia toimeentulonsa. Tällä hetkellä molemmilla Tanin sisaruksilla on onneksi apuraha, jonka turvin taiteen tekeminen on turvattu jonkin aikaa.

”Maiman tilanne on hieman erilainen, sillä hänellä on eläke, joka turvaa hänen toimeentulonsa. Toisaalta se rajoittaa hänen ansioitaan taiteilijana, sillä riskinä on eläkkeen pieneneminen”, Satu toteaa.

Takki, johon on kiinnitetty erilaisia sieniä.
Maima Tani saa inspiraation taiteeseensa luonnosta. (Kuva: Kettuki)

Töitä myyty ulkomaille

Maiman töitä on myyty muun muassa Ruotsiin, Hollantiin ja Englantiin ulkomailla pidettyjen näyttelyjen ansiosta. Hän toivoisi pääsevänsä myös Japaniin pitämään näyttelyä. Haaveena on myös päästä tekemään korutaidetta, sillä hän on Invalidiopistosta valmistunut kulta-alan artesaani, mutta ei ole päässyt toistaiseksi juurikaan tekemään koruja sopivien olosuhteiden puutteessa.

Tällä hetkellä sisarusten taidetta voi käydä katsomassa Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Maima ja Satu Tanin, Kettukin ja Autismisäätiön kanssa.

Kaikuja merestä -näyttely on esillä Kellarigalleriassa 1.4.–18.5.2025.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).