Ikäpuku vanhentaa hetkessä

Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia, mutta sen mukanaan tuomat ongelmat eivät tunnu omakohtaisilta ilman konkreetista kokemusta vanhuksena elämisestä. Ikäpuku antaa elämyksen siitä, miltä tuntuu olla vanhus.

Ikäpuku
Ikäpuku oli yleisön kokeiltavissa Kehitysvammaliiton seminaarissa lokakuussa.

Esteettömyysratkaisuja tarjoava Avaava on hankkinut Saksassa kehitetyn Age Man -ikäpuvun,
jonka avulla myös nuoret ja hyväkuntoiset ihmiset voivat kokea miltä tuntuu olla vanha ja raihnainen. Puku auttaa suunnittelijoita, insinöörejä ja päättäjiä ymmärtämään oman kokemuksen kautta, millaisia rajoitteita vanhuus tuo mukanaan.

Saksalaisessa Meyer-Hentschel -instituutissa kehitetty ikäpuku vaimentaa ääniä, sumentaa näkymää, kangistaa niveliä ja painaa rintakehää. Lattialle pudonneista pikkuesineistä tulee äkkiä vaikeita nostaa, ja portaitten nouseminen on työlästä. Lisäksi ikäpuku muuttaa värinäköä, rajoittaa näkökenttää, vähentää näön tarkkuutta ja tekee elämästä muutenkin hyvin hankalaa.

Instituutin ikäpukuja käytetään ympäri maailman, kun halutaan selvittää oman kokemuksen kautta, millaista on olla fyysisesti iän heikentämä. Tietoa hyödynnetään paitsi vanhuustutkimuksissa myös esimerkiksi ergonomian säätämisessä ikäihmiselle sopivaksi kodeissa ja työpaikoilla.

Ikäpukua on kehitetty jo 19 vuoden ajan, ja kehitystyö jatkuu edelleen. Tietoa aiheesta on kerätty sekä Meyer-Hentchelin omissa tutkimusprojekteissa että poikkitieteellisten tutkimusten avulla.

Pääsin itse kokeilemaan ikäpukua Kehitysvammaliitossa pidetyn ikääntymistä käsittelevän seminaarin yhteydessä. Kyynärtaipeisiini ja polviini kiinnitettiin painavat ja liikkeitä hidastavat siteet ja rintakehälle laitettiin 20 kiloa painava liivi. Päähäni sain ääntä vaimentavat kuulosuojaimet sekä kypärän, joka rajoitti näkemistä. Jostain syystä päälleni puettiin vielä harmaan ankea, työmaahaalaria muistuttava asuste ikään kuin lisämasennukseksi. Itse olisi mieluummin pukeutunut oma isoäitivainajani tavoin esiliinaan, kotimekkoon, Aino-tohveleihin ja huiviin.

Kieltämättä yhtäkkisesti alkanut vanhuus oli hämmentävä kokemus, mutta ei niin paha, kuin olin kuvitellut. Toisaalta Avaavan edustaja kertoi, että pitkät ihmiset eivät saa ikäpuvusta niin vahvaa vanhuuselämystä kuin lyhemmät ja minun ruotoni on lähes 180-senttinen. Luultavasti tästä syystä suuret vartalon liikkeeni olivat lähestulkoon yhtä vauhdikkaita kuin ennenkin, mutta toisaalta hienomotoriikka tökki pahan kerran. Esimerkiksi nappien avaamisesta ja sulkemisesta ei tullut mitään. Tämä on hyvä tieto todellista vanhuutta odotellessa. Panostan siis tulevina vuosikymmeninä tarroilla suljettaviin vaatekappaleisiin ja kenkiin.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).