Pois laitoksesta! Tutkimusmatka laitoksesta uuteen ryhmäkotiin

Mies bussipysäkillä.

Olemme tehneet yhdessä Petri Salosen kanssa tutkimuksen hänen muuttomatkastaan pois laitoksesta. Petri tuli mukaan tutkimusryhmään, jonka kokosin vuoden 2013 keväällä Me Itse ry:n jäsenistä Kehitysvammaliiton Onnistuneita valintoja -hankkeeseen (RAY 2011 – 2014) liittyen. Petri osallistui ryhmään uuden ryhmäkodin omaohjaajansa Antti Rissasen kanssa, jonka Petri valitsi parikseen työskentelyssä. Petrin tutkimustehtävä alkoi rakentua jo ensimmäisessä tapaamisessamme, kun kävin haastattelemassa Petriä ja Anttia tutkimusryhmän jäsenten valinnan yhteydessä. Tämä tapahtui uudessa ryhmäkodissa, johon Petri oli muuttanut vanhan laitoksen osastolta vain vajaa vuosi ennen tapaamistamme. Petrin kokemuskertomus suuresta muutoksesta aiempaan laitosasumiseen nähden tuli tässä tapaamisessa esiin. Petrin innostus siitä, että hän sai käydä yksin läheisen huoltoaseman kahvilassa, toi esiin ajankohtaisen KEHAS-ohjelmaan kiinnittyvän kokemuksen, joka kiteytti jotakin olennaista muutosta laitosympäristöstä uuteen ryhmäkotiin. Tätä aloimme tutkimusryhmän työpajassa suunnitella tutkimustehtäväksi, jonka toteutimme osana työskentelyä.

Tutkimus toteutettiin tutkimusryhmässä, johon kutsuin jäseniksi kehitysvammapalveluiden käyttäjiä ja kehitysvammaisten omia oikeuksia valvovan Me Itse ry:n jäseniä. He valitsivat itselleen tutkijaparin toimimaan ryhmässä ja osallistumaan yhteisten tutkimusharjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen. Nimesimme ryhmän Kansalaiskokemuksia-tutkimusryhmäksi. Se kokoontui vuoden 2013 aikana yhdeksän kertaa työpajamuotoisesti. Pajoissa opiskeltiin YK:n vammaissopimuksen sisältöjä keskustellen niistä omiin kokemuksiin kiinnittyen, tutkittiin Me Itse ry:n merkityksiä osallistujille sarjakuvatyöpajoissa sekä suunniteltiin ja toteutettiin neljä tutkimusharjoitusta: Irmeli Vuotila: ”Tarinalaulu. Lastenkodista Me Itse -aktivistiksi”; Sami Korhonen ja Anne Parkko: ”Mikä on palvelusuunnitelma ja miten se tehdään? Palvelusuunnitelman päivitysprosessin kuvaus”; Arja Hyytiäinen ja Riitta-Elisa Juntunen: ”Mitä on tukiasuminen? Ryhmähaastattelu asumisyksikössä” sekä Petri Salonen: ”Pois laitoksesta! Muuttotarina laitoksesta uuteen ryhmäkotiin”.

Suunnittelimme Petrin kanssa yhdessä tutkimusmatkan toistamaan sitä matkaa, minkä Petri oli tehnyt muuttaessaan pois laitoksesta. Tämä matka on monella laitosasukilla meneillään ja edessä, kun KEHAS-ohjelmaa toteutetaan. Teimme vierailun entiseen kotiin kehitysvammalaitoksen yksikössä, jossa tapasimme työntekijöitä ja entisiä asuinkumppaneita sekä vierailimme laitoksen työtoiminnan yksikössä. Täältä teimme myös matkan uuteen ryhmäkotiin, jossa kiersimme ryhmäkodin yhteisössä, keskustelimme henkilökunnan ja asukkaiden kanssa ja teimme vierailuja Petrille tärkeissä paikoissa uuden ryhmäkodin alueella

Vierailu toteutettiin kesäkuussa 2013 eräänä aurinkoisena päivänä. Petri toimi oppaana, esittelijänä ja kertojana, minä kysyin tarkennuksia ja nauhoitin keskustelut matkan aikana ääninauhalle. Matkasimme rautatieasemalta laitokselle taksilla, jossa kuljettajana oli Petrin vakinainen taksikuski. Hänen kanssaan sovittiin myös aika, jolloin hän tuli hakemaan meidät pois laitoksesta. Taksikuskin kanssakin kävimme mielenkiintoisia keskusteluja mennen tullen, ja hänen luvallaan keskustelut ovat nauhoitettuina.

Laitosalueella aloitimme vierailun Petrin osaston pihapöydän äärellä, jossa tutkimme hänen psykologin kanssa tekemäänsä aikajanaa, johon oli kirjattu Petrin elämän tärkeitä tapahtumia. Petri oli tuonut tutkimusaineistoksi jo aiemmin työpajatapaamiseen Malmilla myös muuttovalmennuskansionsa, josta sain vierailuun paljon pohjatietoja. Seuraavaksi menimme sisään osastolle ja tapasimme osaston vastaavan ohjaajan, jonka kanssa keskustelimme ja Petri ja hän muistelivat yhdessä asumista ja eloa osastolla, ja keskustelimme myös laitosten purkamisesta. Tapasimme matkan varrella monia Petrin tuttuja ja hän esitteli henkilöt toisilleen ja kertoi tutkimuksesta. Minä täydensin joissain kohdissa ja kysyin tarkennuksia Petrin ja tavattujen henkilöiden suhteista ja yhteisistä muistoista. Petri oli pukeutunut tummaan pukuun ja kravattikaulaisen herrasmiehen tutkijan olemus herätti ansaittua huomiota. Vierailun lopuksi mentiin vielä laitoksen ruokalan yhteydessä olevaan kanttiiniin, jossa Petri tarjosi pullakahvit.

Taksi tuli hakemaan sovitusti Petrin ja minut pois laitoksesta (sivun alussa olevassa kuvassa Petri odottelee taksia) ja matkasimme keskustellen taksimatkustamisesta ja tutun taksikuskin tärkeästä merkityksestä Petrille. Taksikuski kertoi myös omia näkemyksiään siitä, miten hänelle on hyvä, että voi kokea olevansa avuksi. Keskustelimme myös siitä, miten vammaispalveluna tarjottujen taksimatkojen kustannusten korvauksissa on hyvin paljon eroja eri kuntien välillä. Tulimme Petrin uuteen kotiin ja Petrin omaan huoneeseen. Myös Antti tuli sinne ja keskustelimme tutkimuksemme jatkon toteuttamisesta.

Teimme myös kierroksen ryhmäkodissa, jossa tapasimme ohjaajia ja asukkaita. Kävimme myöskin ryhmäkodin pihapiirissä sijaitsevassa työkeskuksessa, jossa Petri kävi päivisin työtoiminnassa erilaisissa korjaus-, puutyö- ja alihankintana toteutetuissa kokoonpano- ym. tehtävissä. Päätimme tutkimusmatkamme ryhmäkodin läheiselle ABC-huoltoasemalle, jonka Petri oli maininnut jo ensimmäisessä keskustelussa. Kävimme siellä vielä kahvilla, jonka jälkeen Petri saattoi minut bussille.

Kesällä 2013 Petrille tarjoutui tilaisuus muuttaa ryhmäkodista toiseen vähän itsenäisemmän asumisen mahdollistavaan asumisyksikköön. Muutto uuteen kotiin toteutui jo vuoden 2013 syksyllä.

Koska tutkimusryhmän työpajassa oli käyty keskustelu palvelusuunnitelmasta, palvelusuunnitelman tekeminen nousi myös Petrin ja Antin kanssa tässä yhteydessä esiin. Muuttovalmennusmateriaalissa ei palvelusuunnitelmaa mainittu ja Petri ei muistanut, että tästä olisi käyty hänen kanssaan keskusteluja. Sovimme, että Petri soittaa kotikunnan sosiaalityöntekijälle ja pyytää häntä lähettämään viimeisimmän palvelusuunnitelmansa postissa Petrille. Niin Petri tekikin Antin avustuksella ja he toivat seuraavaan työpajaan palvelusuunnitelman vuodelta 2010. Tässä palvelusuunnitelmassa ei ollut mainintaa muuttosuunnitelmasta, mistä keskustelimme vilkkaasti ryhmässä. Antti toi esiin, että kun uuteen ryhmäkotiin muutti 18 asukasta laitoksesta, esimerkiksi läheinen terveyskeskus ei ollut lainkaan tietoinen uusista asiakkaista terveyskeskuksessa. Tämä oli herättänyt paljon hämmennystä ja keskustelussa pohdimme, että ehkäpä palvelusuunnitelmien päivittäminen ryhmäkotiin muuttaville olisi hyvinkin tärkeää tehdä. Petrin palvelusuunnitelma päivitettiin tammikuussa 2014.

Laitoskokemuksia

Lopuksi Petrin kiteytys kokemuksistaan laitoksessa ja kahdessa asumisyksikössä. Erityisesti Petrin huomio, että uusi ryhmäkoti oli samantyylinen kuin laitos, on varsin tärkeä – miten saisimme myös uusien ryhmäkotien toimintakulttuurin pois laitoksesta?

Lähteet:

  • Hakala, Katariina 2014. “Kyllä ihmisoikeuksissa olis parantamisen varaa!” Itsenäisen elämän haasteita vammaispalveluissa. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 9.
  • Teittinen, Antti (toim.) 2010. Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka. Helsinki: Gaudeamus.
Teksti: Katariina Hakala | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).