Koronan varjoon jääneet

Koronarajoitteet eivät enää koske suurinta osaa suomalaisista millään tavoin. Henkilökunnan maskien käyttöpakko kuitenkin jatkuu edelleen monissa kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluyksiköissä.

Äiti ja hänen poikansa kallion edustalla, taustalla mökki.
Raija Rantalainen hakee poikansa Mikon kotilomalle joka viikonloppu.

Korona-aika sulki palveluasunnoissa elävät kehitysvammaiset ihmiset hyvin tiiviisti normaalielämän ulkopuolelle. Kaikki kodin ulkopuoliset harrastukset, vierailut ja suurin osa palveluista ja terapioista lopetettiin. Myös omaisten vierailut palvelukoteihin kiellettiin. Kodeissa oli maskipakko sekä asukkailla että henkilökunnalla. Täyssulkua kesti puolisen vuotta ja senkin jälkeen monet koronaa edeltävät toiminnot jäivät palvelukodeissa palaamatta. Vasta viime kesän aikana yhteisöllisiä, ulkona toteutettavia toimintoja alettiin jälleen varovasti tuoda takaisin.

Mikkelissä Oksakujan palvelukodissa asuvalle 38-vuotiaalle Mikko Rantalaiselle ja hänen vanhemmilleen korona-ajan sulku oli hyvin vaikeaa aikaa. Mikko on syvästi kehitysvammainen, hänellä on autistisia piirteitä, eikä hän puhu laisinkaan. Hän tarvitsee apua kaikissa toiminnoissa.

Osa rajoituksista voimassa edelleen

”Emme voineet käydä lainkaan tapaamassa Mikkoa kolmeen ja puoleen kuukauteen. Myöskään videoyhteys ei onnistunut Mikon kommunikaatio-ongelmien ja aivoperäisen näkövamman vuoksi. Lopulta rohkaistuimme ja aloimme omalla riskillä hakemaan poikaa kotilomille. Meille tehtiin selväksi, että jos joku meistä sairastuu, palvelukotiin ei voi viedä takaisin”, kertoo Mikon äiti Raija Rantalainen.

Myöhemmin rajoituksia alettiin asteittain purkaa, mutta osa niistä on edelleen voimassa Essoten alueen asumisyksiköissä. Eräs niistä on henkilökunnan ja yksikössä vierailevien maskien käyttöpakko.
Kehitysvammaisille ihmisille henkilökunnan maskien käyttö on usein hyvin ongelmallista, sillä ilmeet, eleet ja kosketus ovat monille heistä tärkeä osa kokonaisvaltaista kommunikaatiota. Kun hoitajilla on maskit kasvoilla, heidän ilmeensä eivät näy.

”Koronarajoitteet jättivät jälkeensä ikävän tunteen, jonka vuoksi kartamme edelleen asumisyksikössä käyntiä, varsinkin koska vierailujen aikana on edelleen käytettävä maskia. Haemme sen sijaan poikamme joka viikonloppu kotilomalle”, Rantalainen kertoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei kuitenkaan lähtökohtaisesti vastusta maskien käyttöä, mikäli sille on painavat perusteet.

”Mutta eihän se ikuisuusprojekti saa olla, varsinkin, kun kyseessä on ihmisten elämänmittainen koti.”

Ankeat syntymäpäiväjuhlat

Rajoitteiden vuoksi Mikon syntymäpäiväjuhlien tunnelma palvelukodissa lässähti täysin.

”Juhlimme Mikon syntymäpäivää sekä asumisyksikössä että täällä kotona. Asumisyksikössä ei kuitenkaan ollut juhlatunnelmaa maskien takia. Emme myöskään saaneet pitää syntymäpäiväjuhlia yhteisessä oleskelutilassa yhdessä muiden asukkaiden kanssa, vaan juhlat oli pidettävä poikamme omassa huoneessa niin, että muut asukkaat eivät saaneet osallistua juhlaan. Vein asumisyksikköön täytekakun ja muita herkkuja mutta kukaan muu asukas ei voinut niistä kanssamme nauttia, koska myös juhliminen on sisätiloissa edelleen rajoitettua”, Rantalainen harmittelee.

Essote ohjeistaa

Savaksen Oksakujan palvelukoti saa toimintaohjeensa Essotelta, joka noudattaa alueellaan THL:n maskisuositusta hyvin tiukasti. THL päivitti ohjeistustaan viimeksi viime vuoden lopussa, jossa on edelleen maskien käytön linjalla.

Essote päivitti ohjeitaan 3.1.2023 ja ohjeistaa maskin käyttöön kaikissa asiakaskontakteissa ja asiakastiloissa, kun asiakkaita on paikalla. Ulkona maskia ei tarvitse käyttää. Hyvinvointialue Eloisa ei ole vielä ottanut kantaa asiaan.

Riskiryhmään kuuluminen ei alkuun näkynyt rokotusjärjestyksessä

Rantalainen hämmästelee kaksijakoista suhtautumista palvelukodeissa asuvien kehitysvammaisten asukkaiden koronavirustartunnoilta suojaamiseen.

Maskien pitoa asumisyksiköissä on perusteltu sillä, että kehitysvammaiset asukkaat kuuluvat riskiryhmään. Tämä erityinen suojeluntarve ei kuitenkaan alkuun näkynyt rokotusjärjestyksessä.

”Me vanhemmat saimme taistella joka tasolla, jotta palvelukotien asukkaat saisivat rokotuksen ensimmäisten joukossa. Kirjoitimme sähköpostia, yleisönosastokirjoituksia ja soittelimme lääkäreille, jotka vastasivat rokotuksista. Essotella on hoidettu muut asiakasryhmät hyvin, mutta palvelukotien vaikeavammaisille ihmisille rokotuksia ei tahtonut löytyä. Rokotusasiassa katsottiin tiukasti THL:n rokotuslistaa, jonka mukaan ainoastaan Down-ihmiset kuuluvat riskiryhmään ja siksi vain heidät rokotettiin ensimmäisten joukossa. Minäkin sain rokotuksen ennen poikaani”, Rantalainen ihmettelee.

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on sairastanut koronan ja nyt on menossa jo neljäs tai viides rokotuskierros. Myös Mikko on sairastanut kerran koronan, joka oli hänen tapauksessaan hyvin lievä ja meni nopeasti ohi.

Vaikuttaa pysyvältä käytännöltä

Savaksen varapuheenjohtajana toimiva Rantalainen on ollut Savaksen hallituksessa kohta 20 vuotta läheisten edustajana. Viimeaikaisissa keskusteluissa Savas-Säätiön asukkaiden, läheisten, henkilöstön ja johdon kanssa on selvinnyt, että kaikki ovat maskipakon poistamisen kannalla. Maskien antama suoja on nykytilanteessa enää näennäinen ottaen huomioon, että monet asukkaat elävät palvelukotien ulkopuolella aktiivista elämää vuorovaikutuksessa muiden kanssa ilman maskeja. Poikkeusajan järjestelyt eivät elämänmittaisissa palveluissa voi olla pysyviä. Palvelun ostajien ohjeita kuitenkin noudatetaan tiukasti.

”Henkilökunta voisi hyvin käyttää niitä tilanteen ja harkintansa mukaan. Palvelukodeissamme on huolellinen ja vastuullinen, loistava henkilökunta, joka on venynyt äärirajoille monta kertaa koronan aikana. Kyse on myös työhyvinvoinnista; maskien pito ahdistaa ja tekee työnteosta monessa tilanteessa hankalaa. Osa kommunikaatiosta jää näkymättä asiakkaille päin. Maskien käytöllä voi myös olla pitkäaikaisia seurauksia ja kehitysviiveitä asiakkaille. Itsekin koen maskipalaverit ahdistaviksi”, Rantalainen sanoo.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Yksi kommentti

  1. Tämä maskipakko on nykypäivänä aivan naurettavaa ja täysin turhaa. Asukkaat saavat kyllä liikkua ulkona ja kaupungilla ihmisten ilmoilla ilman maskia, mutta sitten pelätään, että henkilökunta tuo koronan mukanaan palvelukotiin. Kuinka epäjohdonmukaista on se! Henkilökunta on saanut kärsiä tästä tilanteesta jo tarpeeksi pitkään, kuin myös asukkaat! 3 vuotta on aivan liian pitkä aika. Miksi muu maailma on auennut ja elää normaalisti, mutta tämän suhteen THL polkee paikallaan?! Herätkää jo.

Vastaa käyttäjälle Lopettakaa tämä naurettavuus Peruuta vastaus

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).