Rouva Jenni Haukio: Selkokieli on arvokas väline
Helmikuun 24. päivänä vietettiin Maailman ääneen lukemisen päivää. Samana päivänä huipentui myös Selkokeskuksen Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja, kun selkokielisiä kirjoja luettiin yli 180:ssä vammais- ja vanhustyön yksikössä eri puolella Suomea. Ruskeasuon koululla selkokielisiä satuja luki alttiille kuulijakunnalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanjan suojelija rouva Jenni Haukio.
Selkokeskuksen Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanjan teemapäivänä järjestettiin satoja selkokirjojen lukuhetkiä ryhmäkodeissa, toimintakeskuksissa ja kirjastoissa eri puolilla maata. Teemapäivän annista nautti yli 2000 kehitysvammaista, muistisairasta sekä iäkästä ihmistä.
Kampanjan suojelija Tasavallan presidentin puoliso, Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö, rouva Jenni Haukio luki Ruskeasuon koulun lapsille päivän aikana kaksi selkokielistä tarinaa Marja Simolan kirjoittamasta kirjasta Miten joutsen sai mustat jalat. Koulun omien oppilaiden lisäksi rouva Haukiota oli saapunut kuulemaan myös suuri joukko innokkaita HJK:n iltapäivätoiminnan talvileiriläisiä.
Rouva Haukion lukemista tarinoista ensimmäisessä kerrottiin, miten Kolin kansallispuisto syntyi ja toinen paljasti, kuinka maailma sai alkunsa Kalevalan mukaan. Taustatukenaan lukemisessa rouva Haukiolla oli erikoisluokanopettaja ja puheterapeutti Anna-Kaisa Anttila, joka näytti kääntötaulun avulla yleisölle tarinan juonta eteenpäin vieviä kuvia.
Lapsiyleisö kuunteli rouva Haukion lukemista keskittyneesti. Tarinoiden lyhyyden vuoksi kaikki jaksoivat kuunnella tarinat loppuun asti kiinnostuksen herpaantumatta. Lukuhetken päätteeksi rouva Haukio keskusteli leppoisasti lasten kanssa tarinoiden nostattamista ajatuksista.
Rova Haukio tiedusteli muun muassa, kuinka monelle lapselle Kalevala on ennestään tuttu teos. Lapset epäröivät, että Kalevala on liian pitkä kirja luettavaksi, jolloin rouva Haukio muistutti, että Kalevalasta on myös tehty lapsille suunnattu Lasten Kalevala, jonka lukemalla myös lapset pääsevät hyvin kiinni kansalliseepoksen tarinaan.
”Kalevalassa on tosin hieman erikoisia sanoja, joita emme käytä jokapäiväisessä puheessa, mutta se juuri tekeekin sitä niin jännittävän ja mielenkiintoisen”, sanoi rouva Haukio lapsille.
Selkokielen tarve kasvaa
Rouva Haukio viihtyi lasten kanssa erinomaisesti ja totesi, että lapsille lukeminen oli mukava kokemus.
”Oli antoisaa nähdä, kuinka lapset keskittyvät tarinaan ja tempautuvat mukaan sen tunnelmaan. Tämä oli hieno kokemus myös lukijalle.”
Hän kertoi myös, että halusi ryhtyä Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanjan suojelijaksi koska lukeminen on perusoikeus, joka kuuluu kaikille katsomatta ihmisen mahdollisiin rajoitteisiin, kuten kehitysvammaan tai ikään.
”Selkokieli on äärimmäisen tärkeä väline ihmisille, joille yleiskielen lukeminen tai ymmärtäminen on haasteellista. Suomessa on noin 500000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä. Uskon, että väestön ikääntymisen ja maahanmuuton myötä heidän määränsä lisääntyy entisestään. Siksi on erityisen tärkeää, että selkokieltä opitaan käyttämään yhteiskuntaelämän kaikilla eri osa-alueilla kaikkialla Suomessa. Myös vammais- ja vanhustyössä ääneen selkokielellä lukeminen tarjoaa mahdollisuuksia yksilöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen yksinkertaisella tavalla. Toivon, että mahdollisimman monissa yksiköissä olisi innostusta ja aikaa tarttua Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanjan arvokkaaseen haasteeseen”, rouva Haukio totesi.
Sekokieleen rouva Haukio on perehtynyt muutoinkin tavallista enemmän tänä vuonna, sillä tämänvuotisilla Turun kirjamessuilla on teemana Satakunta, jonka maakuntajohtaja Pertti Rajala on tunnettu selkokirjailija, ja sen vuoksi selkokieli tulee nousemaan syksyn messutapahtumassa vahvasti esille.
Selkokeskus (www.selkokeskus.fi)
Kirjoita kommentti