Filippiineiltä apua hoitajapulaan

Hoivatie on yhteiskunnallinen yritys ja yksi Suomen suurimmista kotimaisesti omistetuista sosiaalialan toimijoista. Hoivatiellä työskentelee lähes tuhat ammattilaista 18 paikkakunnalla yli 60 eri yksikössä.

Viime vuoden elokuussa Filippiineiltä saapui Ouluun yhdeksän hengen ryhmä sairaanhoitajia, jotka ovat omassa massaan tehneet jo pitkään sairaanhoitajan tehtäviä.

Sairaanhoitajan tutkintoa ei voi suorittaa oppisopimuksella, joten opiskelijat suorittavat ensin oppisopimusperusteisesti lähihoitajan tutkinnon. Tämän jälkeen he voivat halutessaan jatkaa opintoja sairaanhoitajaksi.

Valvira hyväksyy filippiiniläisen sairaanhoitajatutkinnon, mutta sitä tulee Suomessa täydentää, jotta osaaminen vastaa suomalaisen sairaanhoitajan tutkintoa.

Oppisopimuskoulutukseen kuuluu yksi lähiopetuspäivä viikossa ja loppuajan filippiiniläiset ovat työpaikoilla. Heille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssäolopäiviltä. Työpaikoilla opiskelijoilla on tukenaan työpaikkaohjaajat, jotka tukevat heitä erilaisissa työtehtävissä aina kun siihen on aihetta.

Ennen Suomeen tuloaan filippiiniläiset opiskelivat kotimaassaan seitsemän kuukauden verran Suomessa tarvittavia taitoja.

”Hoivatien yhteistyökumppanina tässä hankkeessa on Barona, joka järjesti filippiiniläisten kouluttamisen kotimaassaan. Koulutus sisälsi muun muassa kieli- ja kulttuurikoulutusta, jonka tarkoituksena oli saavuttaa B1-itsenäisen kielenkäyttäjän taso. Se riittää jokapäiväisissä tilanteissa selviämiseen sekä yksinkertaisten tekstien tuottamiseen. Barona järjesti myös heidän Suomeen muuttamiseensa liittyvät järjestelyt, kuten työluvat ja muut viranomaisrekisteröinnit”, taustoittaa Hoivatiellä henkilöstöhallinnossa työskentelevä Krista Merikanto.

”Filippiiniläiset hoitajat eivät tietenkään pelasta meitä täydellisesti henkilöstöpulasta, mutta tämä on eräs reitti, jota kautta saamme apukäsiä yksiköihimme”, toteaa Hoivatien palvelujohtaja Tiina Lotvonen, jonka alaisuuteen kuuluvat yrityksen vammaispalveluyksiköt.

Selkokielestä hyötyä sekä asiakkaille että opiskelijoille

Filippiineillä kehitysvammaiset ihmiset asuvat omien perheidensä kanssa, joten siellä ei tunneta ryhmäasumismuotoa. Siksi monetkaan filippiiniläiset eivät ole aikaisemmin työskennelleet kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Opiskelijavalintoja tehtäessä tämä seikka otettiin huomioon ja halukkaille korostettiin, että he tulevat työskentelemään Suomessa kehitysvammaisten ihmisten kanssa.

Tämä seikka aiheutti pientä karsintaa filippiiniläisten hakijoiden joukossa, sillä tähän mennessä Suomeen saapuneet filippiiniläiset ovat pääosin työskennelleet ikääntyneiden ihmisten kanssa.

”Opiskelijoiden oli kuitenkin helppo tulla kehitysvammapuolelle töihin, koska asiakkaamme ovat hyvin sydämellisiä ja helposti lähestyttäviä. Heidän oli myös vaivatonta ryhtyä kommunikoimaan asiakkaiden kanssa, sillä kommunikoinnissa käytetään selkokieltä, joka auttaa sekä asiakkaita että myös opiskelijoita itseään kommunikoimaan suomen kielellä”, kertoo Lotvonen.

Tällä hetkellä opiskelijoiden Suomen kielen taito on jo hyvällä tasolla ja se paranee koko ajan. He muun muassa kirjoittavat itsenäisesti raportteja suomeksi, vastaavat puhelimeen ja pystyvät kommunikoimaan esimerkiksi viranomaisten kanssa.

Muhoksella työskentelevät opiskelijat asuvat Hoivatien tarjoamissa asunnoissa, joista he maksavat pientä vuokraa.

Yhdeksästä opiskelijasta seitsemän työskentelee kehitysvammaisten kanssa ja loput kaksi ikääntyvien puolella.

Suomen Diakoniaopisto vastaa teoriaopinnoista

Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa pakollisen tutkinnon osa on 55, ja osaamisalan tutkinnon osat 75 osaamispistettä. Valinnaisen tutkinnon osat muodostavat 15 ja yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä. Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa katsotaan myös opiskelijan taustat sekä osaaminen ja opinnot etenevät näyttöjen kautta.

Ryhmän teoreettisesta opetuksesta vastaa Suomen Diakoniaopisto.

”Suomen kielen haltuunoton ohella opiskelijoiden suurimmat haasteet ovat liittyneet Suomen kieleen ja työskentelykulttuurien eroihin. Esimerkiksi Filippiineillä ymmärtääksemme ajatellaan hyvin perhekeskeisesti, mikä tarkoittaa sitä, että perhe hoitaa kotona niin lapset, vammaiset kuin vanhuksetkin”, kertoo koulutuspäällikkö Hanna Ruuttunen Suomen Diakoniaopiston Oulun kampukselta.

Suomen hoitokulttuurissa sen sijaan korostetaan kuntouttavaa työotetta ja kannustetaan asiakasta tekemään itse mahdollisimman paljon.

”Suomen kieli on ymmärrettävästi haastava, vaikka opiskelijat olisivat opiskelleet sitä ennen Suomeen saapumista. Tavoitteena on, että he pärjäävät Suomen kielellä asiakkaiden kanssa”, Ruuttunen jatkaa.

Opiskelijat suorittavat koko suomalaisen lähihoitajatutkinnon oppisopimuksella. Heidän käytännön osaamisensa sairaanhoitajan työstä näkyy opinnoissa siten, että opetuksessa keskitytään suomalaiseen terveydenhuoltoon ja esimerkiksi suomalaisiin kansansairauksiin ja hoitokäytäntöihin.

Artikkelia on korjattu 2.3.2023 koskien filippiiniläisten sairaanhoitajien tutkinnon hyväksymistä Suomessa.

Suurin haaste kylmyys. Lue myös filippiiniläisten lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksista