Parempi katsoa kuin katua

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuun alussa. Sopimuksen virallinen täytäntöönpano jäi kesken ja ratifiointi siirtyi seuraavalle hallitukselle. Me vammaisjärjestöissä olimme pettyneitä ja turhautuneita prosessin pitkittymisestä. Onhan ratifiointia odotettu jo kahdeksan pitkää vuotta.

Useat tahot ovat ihmetelleet, mistä ratifiointi kiikastaa? Ratifiointi edellyttää maan kansallisen lainsäädännön saattamista sopimuksen mukaiseksi ja tämä on Suomessa vielä kesken. Itsemääräämisoikeuslain valmistelu jäi nykyiseltä hallitukselta kesken ja joudumme odottamaan lain jatkovalmistelua ensi syksyyn.

YK:n sopimuksen keskeinen tavoite on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Sopimus edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista ja sen johtavia periaatteita ovat syrjintäkielto, esteettömyys ja saavutettavuus. YK-sopimus on myös tärkeä muutoksen väline: sen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia henkilöitä kohtaan muuttuvat. Vai muuttuvatko?

Sopimuksen hyväksymisestä kului vain muutama tunti kun sen keskeinen sanoma kyseenalaistettiin. Ilman ratifiointia ei tässä vaiheessa mikään muutu, olivat perustelut. Seurasi vilkas some-keskustelu, lööpit kertoivat tapahtumasta, kuulimme selityksiä ja harmittelua aiheutuneesta kohusta. Lähestyvät eduskuntavaalit antoivat oman lisänsä tapahtumalle.

Henkilökohtaisesti olen pettynyt ja hämmentynyt, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa vammaisia ihmisiä syrjitään ja vähätellään edelleen. Räikeimmistä tapauksista luemme lehdistä. Vammaista henkilöä ei päästetä ravintolaan, taksi ei uskalla ottaa kyytiin tai Nimby-ilmiö nousee esille ja lähiasukkaat vastustavat kehitysvammaisten asuntojen rakentamista lähialueelle.

Onneksi kuulemme ja näemme myös vahvoja vastavoimia ja ilmiöitä. On kevät 2015, jonka tulemme muistamaan aikana, jolloin kansa valitsi Pertti Kurikan Nimipäivät edustamaan Euroviisuissa Suomea. On kehitysvammaisten perustamia pop-up-kahviloita ja Nimbyilyn vastaiskuna Yimby, Yes in my back yard -juoksu. On iltapäivälehti, joka kirjoittaa viikon ajan kehitysvammaisten ihmisten elämästä.

Vastavoimien lisäksi tarvitsemme kuitenkin lain tuoman turvan ja valitusoikeuden, jotta YK-sopimuksen henki ja sisältö käytännössä toteutuvat. On siis välttämätöntä ja sopimuksen mukaista, että yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten nimetään kansallinen yhteystaho ja perustetaan kansallinen koordinaatiojärjestelmä. Lisäksi nimetään elin, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa.

Nähtäväksi jää, miten Suomen kansa ja päättäjät sisäistävät YK:n sopimuksen ja sen periaatteet. Vähintä, mitä jokaisen päättäjän tulisi tehdä, on lukea sopimus, ja miettiä mitä se tarkoittaa käytännössä. On nimittäin parempi katsoa kuin katua!