Kohti saavutettavampaa yhteiskuntaa

Hakesuunnittelija Mira Vihmon tie Kehitysvammaliittoon kävi opiskelujen kautta. Ensikosketuksensa liittoon Vihmo sai valmistellessaan sosiaalietiikan pro gradu -tutkielmaansa, joka käsitteli Downin oireyhtymän sikiöseulontoja. Vihmo haki tutkielmaansa tietoja Kehitysvammaliitossa vielä tuolloin olleesta kirjastosta.

”Myöhemmin, valmistuttuani teologian maisteriksi osallistuin Helsingin yliopiston järjestämälle projektityöskentelyn kurssille ja etsin itselleni harjoittelupaikkaa. Silloin Kehitysvammaliitto tuli jälleen mieleeni. Olin Kehitysvammaliiton lisäksi harjoittelussa parissa muussakin järjestöstä, mutta töihin päädyin Kehitysvammaliittoon”, Vihmo muistelee.

Sisällöntuotantoa hankkeessa jos toisessa

Vihmon ammattinimikkeet ja toimenkuvat ovat vuosien varrella vaihdelleet paljonkin, mutta työtehtävien sisältö on pysynyt melko samana tehtävästä toiseen.

”Työnkuvani ei ole ihan hirmuisesti muuttunut, teknistynyt toki, kuten meillä kaikilla. Mutta kun ajatellaan, että jäin vuonna 2004 vanhempainvapaalle Verneri.net-verkkopalvelun sisällöntuottajan töistä ja olen nyt työssä hankkeessa, jossa kehitetään saavutettavampia verkkopalveluja, niin työympäristö on aika lailla sama. Tällä hetkellä naputtelen sisältöjä meidän hankkeemme kohta avattaville verkkosivuille. Myös tätä edeltävä tehtävä oli sisällön tuottamista verkkoon. Olen ylpeä siitä, että saan aidosti tehdä työtä, jolla on merkitystä”, Vihmo kuvailee.

Parhaimmin menneiden vuosien työtehtävistä Vihmolle on jäänyt mieleen odottaville äideille suunnatun raskauden aikaisia tutkimuksia käsittelevän sisältöpaketin tuottaminen Verneri.net-verkkopalveluun.

”Se jäi mieleen erityisesti siksi, että sain tehdä töitä itselleni tärkeän graduaiheeni parissa ja asia kosketti myös henkilökohtaisesti; odotin silloin esikoistani”, Vihmo toteaa.

Tällä hetkellä Vihmo työskentelee Selkeästi meille -hankkeessa, joka on Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammatuki57 ry:n yhteishanke. Hankkeessa kehitetään verkkopalveluiden kognitiivisen saavutettavuuden arviointia ja tuetaan kehitysvammaisia ihmisiä vaatimaan selkeämpiä ja helpompia verkkopalveluja.

”On ollut mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin ja oppia toisen järjestön tapoja hoitaa asioita. Hankkeemme tekee onnistuneesti tärkeää työtä saavutettavamman yhteiskunnan hyväksi. Hankkeen omat nettisivut ovat juuri auenneet osoitteessa www.selkeästimeille.fi”, Vihmo mainitsee.

Kuravaatteet muuttuivat aurinkorasvaan

Vihmon vuonna 1998 alkanut ura on jatkunut tähän päivään asti lukuun ottamatta vanhempainvapaita sekä vuonna 2008 alkanutta visiittiä Australiaan, jonne Vihmo muutti perheineen miehensä työn vuoksi. Työ Kehitysvammaliitossa vaihtui kotiäidin elämäksi täysin uusine kuvioineen.

”Olin palannut töihin puoli vuotta aikaisemmin pitkähköltä vanhempainvapaalta, kun eteemme tuli yllättäen lähtö Australiaan. Sopeutuminen kahden pienen lapsen kanssa vei aikaa. Mutta kun pääsimme osaksi paikallista yhteisöä – pienet lapset auttavat tässä hyvin – ja löysimme uudet sosiaaliset verkostot, ja elämä alkoi maistua. Kuravaatteet vaihtuivat aurinkorasvaan ja lierihattuihin ja aikaiset tarha-aamut aamukahveihin rannalla, enkä edes liioittele”, naurahtaa Vihmo.

Perhe asui Australian itärannikolla Newcastlessa lähellä Sydneytä viisi vuotta. Sinä aikana perheeseen syntyi kolmas lapsi.

”Nuorimmaisemme syntyi siellä kakadujen rääkyessä eucalyptus-puissa sairaalan ikkunan takana”, muistelee Vihmo.

Sopeutuminen Suomeen vei perheeltä tosi pitkään, paljon pitempään kuin sopeutuminen Australiaan kesti.

”Ikävä ei enää juuri vaivaa, mutta muistot ovat lämpimät ja kaikki kolme lastamme ovat kaksikielisiä, mikä on suuri lahja heille. Australia pysyy meidän toisena kotinamme ja kunhan koronasta päästään, tarkoituksemme on mennä sinne taas tervehtimään ystäviä ja tuttavia. Olemme käyneet Australiassa vierailulla jo kaksi kertaa sen jälkeen, kun muutimme takaisin Suomeen kesällä 2013”, Vihmo kertoo.