Valitse vammaistyö

Marianna OhtonenMarianna Ohtonen

”Se oli työurani antoisin tehtävä. Sain oppia uutta ja tehdä monipuolista työtä.”

Näillä sanoilla kuvasi työtehtäviään juuri eläkkeelle siirtynyt sairaanhoitaja, jolle oli tarjottu mahdollisuus vaihtaa muutamia vuosia ennen eläkkeelle siirtymistä hektinen poliklinikkatyö työskentelyyn kehitysvammaisten ryhmäkodissa. Tehtävä osoittautui niin kiinnostavaksi, että eläkkeelle lähteminen siirtyi ja työura on jatkunut muutamalla vuodella.

Tarina oli sen verran kiinnostava, että kyselin tarkemmin mistä oikein oli kyse ja miten asia onnistui. Oleellista oli mahdollisuus oppia uutta ja saada siihen työympäristön täysi tuki. Vähintäänkin yhtä tärkeää oli mahdollisuus saada tehdä töitä omalla persoonalla.

Maan hallituksen yhtenä tavoitteena on nostaa eläkkeelle siirtymisiän odotetta ja pidentää työuria, jotta yhteiskunnan taloudellinen kestokyky saadaan turvattua. Työuria voidaan pidentää mm. parantamalla työoloja ja työhyvinvointia. Työssä jaksaminen perustuu paitsi asioihin, joihin työntekijä voi suoraan vaikuttaa, myös itse työhön ja työympäristöön. Muita yleisimpiä kannusteita ovat taloudelliset kannusteet, hyvä terveydentila ja hyvä työilmapiiri. Miten nämä asiat toteutuvat sosiaali- ja terveysalalla? Vain vähän aikaa sitten Suomessa osoitettiin mieltä hallituksen kaavailemia leikkauksia vastaan, jotka olisivat kohdistuneet kipeimmin naisvaltaiseen sosiaali- ja terveysalaan. Miten alalle saadaan jatkossakin innostuneita opiskelijoita, jotka haluavat tehdä töitä omalla persoonallaan?

Tähän haasteeseen tartuimme liitossa viime keväänä kun toteutimme Valitse vammaistyö -kampanjan. Kampanja jatkuu syksyn yhteishaun myötä. Sen tavoitteena on tehdä vammaistyö tutuksi, haastaa nuoret opiskelemaan vammaistyötä ja tekemään sitä omalla tyylillään. Ennen kampanjaa kysyimme nuorilta, mikä vammaistyössä pelottaa. Vastauksissa nousi esiin mm. kommunikointi kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Moni myös ajatteli, että vammaistyö on pelkkää hoitotyötä. Vammaistyön opettajat arvelivat, että nuoria pelottaa, koska he eivät tunne kehitysvammaisia ihmisiä, eivätkä tiedä, millaista työskentely heidän kanssaan on.

”Se vain kolahti”, kertoo Omniassa opiskeleva Silja Laurila päätöksestään valita vammaisala. Kehittymisen mahdollisuus sai puolestaan Krista Virran, kouluttautumaan uuteen vammaisalan ammattiin.

Kiinnostavia tarinoita vammaisalalle siirtyneistä ammatinvaihtajasta tai ammattiin hakeutuneista voit lukea teemanumerostamme ja katsoa Vernerin Valitse vammaistyö -sivuilta (verneri.net).

Mitä kuuluu tarinan sairaanhoitajalle? Nykyään tämä virkeä nainen tekee harvakseltaan keikkatöitä terveyskeskuksessa ja pitää vapaa-aikana yhteyksiä ryhmäkodin asukkaiden kanssa. Kylässäkäynnit ja päiväkahvit puolin ja toisin ovat luonteva tapa tavata ystäviä.

Teksti: Marianna Ohtonen | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).