Yrittäjäksi ryhtyminen kannatti

Yrittäjä Henna Sillanpää on pohjakoulutukseltaan lähihoitaja, ja hän on työskennellyt erilaisissa kehitysvamma-alan työpaikoissa 20 vuoden ajan.

”Näissä työpaikoissa työskennellessäni minua alkoi kiinnostaa, kuinka kehitysvammaisten henkilöiden kommunikaatiota ja itseilmaisua voitaisiin tukea enemmän. Siinä vaiheessa löysin puhevammaisten tulkki -erityisammattitutkintokoulutuksen, jonka suoritin työn ohella. Opinnot kestivät puolitoista vuotta”, Sillanpää taustoittaa urakehitystään.

Koulutusta, neuropsykiatrista valmennusta ja leiritoimintaa

Saatuaan tutkintonsa valmiiksi vuonna 2016 Sillanpää perusti Kokkolaan yrityksen nimeltään Kommunikaatio ILO. Se tarjoaa kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta puhevammaisille ihmisille sekä heidän arjessaan mukana oleville henkilöille. Ohjaus tapahtuu yhdessä asiakkaan perheen ja lähipiirin kanssa tai se voidaan räätälöidä työyhteisön tarpeisiin.

Sillanpää toimii yrityksessään pääasiassa yksin, mutta palkkaa joskus tilapäisesti apuvoimia joihinkin ajallisesti rajattuihin tehtäviin.

Eräs syy oman yrityksen perustamiseen oli, että Kokkolasta ei löytynyt työpaikkaa, jossa Sillanpää olisi voinut työskennellä koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Niinpä hän päätti luoda itse oman työpaikkansa.

Sillanpää tuottaa toimialueeseensa kuuluvaa lähikoulutusta Keski-Pohjanmaan alueella, mutta toteuttaa myös verkkokoulutuksia, joita voivat ostaa sekä yksityishenkilöt että työyhteisöt.

Yritys tarjoaa myös neuropsykiatrista valmennusta nuorille, jotka tarvitsevat tukea aikuistumiseen ja arjen hallintaan. Palveluihin kuluu myös leiritoimintaa erityislapsille ja -nuorille.

”Leirit ovat viikonlopun pituisia ja niiden tarkoituksena on tarjota lasten vanhemmille mahdollisuus viettää omaishoidon vapaapäiviä”, Sillanpää kertoo.

Pikkuhiljaa asiakkaita alkoi kertyä ja liiketoiminta lähti hyvin käyntiin, varsinkin koska juuri samaa palvelua tarjoavia muita yrityksiä Kokkolasta ei löytynyt.

Vuorovaikutuspassi

Tämän vuoden elokuusta lähtien Sillanpään yritys on tuonut markkinoille Vilo-vuorovaikutuspassin. Se on nettiselaimella toimiva sovellus, jonka avulla on helppo kertoa vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja tuen tarpeisiin liittyvistä asioista. Sovellukseen voi lisätä esimerkiksi videoita, kuvia ja tekstiä ja tehdä näkyväksi asioita, jotka liittyvät henkilön vuorovaikutukseen.

Vilon avulla erityistä tukea tarvitseva henkilö voi kertoa muille ihmisille itsestään, mielenkiinnon kohteistaan sekä tuen tarpeestaan.

Perheet voivat hyödyntää Vilo-passia esimerkiksi oman erityistä tukea tarvitsevan nuorensa erilaisissa siirtymäkohdissa, kuten koulun lopettamisvaiheessa, tai omaan asuntoon muuttamisen yhteydessä.

”Myös esimerkiksi muistisairaudesta kärsivä vanhus, joka siirtyy omasta kodista palveluasuntoon, hyötyy Vilon käytöstä, kun tieto vuorovaikutukseen ja kommunikointiin liittyvistä asioista välittyy vuorovaikutuspassin avulla helposti alan työntekijöille”, Sillanpää havainnollistaa.

Vuorovaikutuspassin tietoja voivat täydentää sekä omaiset että työntekijät. Passi on ollut hyvin suosittu käyttäjien joukossa, ja siitä on tullut hyvää palautetta käyttäjiltä. Sillanpään toiveissa on, että jatkossa vuorovaikutuspussia saataisiin myytyä myös ulkomaille.

Uudet ideat käyttöön heti

”Olen erittäin tyytyväinen siitä, että uskalsin ryhtyä yksityisyrittäjäksi. Yrittäjänä pystyn toteuttamaan omia ajatuksiani aivan toisella tapaa kuin palkansaajana. Tällä alalla erityisesti puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät kehittyvät jatkuvasti ja ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia toimia yksityisyrittäjänä. Koen, että työssäni eritoten asiakkaiden kohtaaminen on hyvin palkitsevaa. Työpäivät eivät välttämättä rajoitu kahdeksaan tuntiin, mutta toisaalta minulla on myös perhe, joka tasapainottaa työn tekemistä”, Sillanpää pohtii omaa uravalintaansa.

Yksityisyrittäjänä toimimisessa on Sillanpään mielestä parasta se, että työssä on paljon vaihtelevuutta ja omia ideoita voi ryhtyä saman tien toteuttamaan ilman, että asiasta on käytävä neuvotteluja kenenkään toisen kanssa.

”Minulla on pitkä työkokemus kehitysvamma alalta ja se on auttanut minua näkemään, millaisia tarpeita kehitysvamma-alan palvelujen kehittämisessä on. Yksinyrittäjänä tällaisiin haasteisiin pystyy varmasti tarttumaan helpommin kuin suuressa yrityksessä.”

Tilaa toiminnan laajentumiselle löytyy

Kehitysvammapuolella puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät tunnetaan jo laajasti, mutta Sillanpää näkee yrityksellään kasvun mahdollisuuksia eritoten sairaaloissa, joissa näitä menetelmiä ei ole vielä hyödynnetty riittävästi.

Sairaaloissa puhetta tukevat tai korvaavat kommunikaatiomenetelmät mahdollistavat puhumattoman potilaan osallistumisen hoitoprosessiin, tietojen keräämisen, kivun arvioinnin ja hoitopäätösten tekemisen. Mahdollisuus kommunikaatioon tarjoaa puhumattomalle potilaalle myös henkistä tukea.

”Myös esimerkiksi mielenterveyspalveluissa monet asiakkaat hyötyisivät puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä, mikäli niitä käytettäisiin nykyistä laajemmin”, Sillanpää huomauttaa.