Virtuaalinen päivätoiminta tuli jäädäkseen
Koronapandemia sekoitti kehitysvammaisten päivätoiminnan totutut rutiinit pahan kerran. Uusi tilanne pakotti toimintakeskukset kehittämään uusia toimintamuotoja ja siirsi paljon henkilökohtaisia kohtaamisia nettiin. Virtuaalinen päivätoiminta on osoittautunut Kuopiossa niin toimivaksi malliksi, että se jää osaksi normaalia toimintaa myös jatkossa, kun pandemia on ohi.
Kuopiossa sijaitsevassa Kivelän toimintakeskuksessa on 30 asiakaspaikkaa. Asiakkaista 10 viettää päivät toimintakeskuksessa ja 20 on avotyötoiminnassa eri puolilla kaupunkia.
Toimintakeskus oli viime vuonna juuri ehtinyt avata ovensa, kun koronarajoitukset alkoivat. Uusiin tiloihin muuttamisen ohella sekä työntekijöiden että asiakkaiden oli samanaikaisesti sopeuduttava myös koronarajoitteisiin, joten hetken aikaa pakka oli kaikilta osin hieman sekaisin.
”Uusi tilanne oli hieman pelottavakin ja alkuaikoja leimasi epätietoisuus”, kuvailee ohjaaja Eini Hanell.
Erityisesti kasvomaskien kanssa tuli paljon ongelmia, sillä osa asiakkaista ei osaa käyttää maskeja, ja he repivät ne pois kasvoiltaan. Osa ei voi käyttää kasvomaskeja erilaisten terveysongelmien vuoksi. Maskit myös estävät kasvonilmeiden näkymisen, vaikka asiakkaille on tärkeää nähdä muiden ihmisten ilmeitä. Eritoten ongelmallisia kasvomaskit ovat olleet autismin kirjon asiakkaille. Samoin turvaetäisyyksien pitäminen on käytännössä mahdotonta, sillä kosketus on tärkeä osa kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja hoivaa.
Normaali arki pysähtyi
Kun koronarajoitteet astuivat voimaan, kaikki toimintakeskuksen ulkopuolinen toiminta sekä vierailut oli lopetettava. Osa asiakkaista jäi pois päivätoiminnoista korona rajoitteiden vuoksi. Toimintaa järjestetään porrastetusti vuoden 2021 loppuun saakka, ellei koronatilanne hellitä.
Uudessa tilanteessa oli kehitettävä nopeasti uusia tapoja pitää yhteyksiä sekä kotona oleviin asiakkaisiin että myös muihin lähialueiden toimintakeskuksiin. Apuun otettiin virtuaalinen päivätoiminta, jota alettiin kehittää välittömästi rajoitusten astuttua voimaan.
Työtä oman toimen ohella
Virtuaalisen päivätoiminnan suunnittelu on tullut ohjaajille uutena tehtävänä ja sen suunnittelu tehdään entisen tehtävien ohella. Toisaalta työaikaa säästyy siten, että kaikki alueen toimintakeskukset suunnittelevat vuorollaan virtuaalista toimintaa ja kaikkien toimintakeskusten asiakkaat osallistuvat virtuaaliseen toimintaan.
”Virtuaalinen toiminta vaatii ehkä enemmän luovuutta kuin perinteisen päivätoiminnan suunnittelu, koska laajemmassa asiakaskunnassa on toimintakyvyiltään erilaisia kehitysvammaisia henkilöitä ja virtuaalisen ohjelman on sovittava kaikille. On mietittävä, kuinka luoda mahdollisimman monipuolisia ohjelmia, joista asiakas voi valita, mihin ohjelmaan osallistuu”, kertoo Hanell.
Virtuaalinen toiminta laajentaa ihmiskontaktien määrää
Osa asiakkaista seuraa virtuaalista päivätoimintaa toimintakeskuksissa ja osa omissa kodeissaan.
”Alussa tietotekniikka tuotti joillekin ohjaajille ja asiakkaille haasteita sekä kameran edessä olemista joutui harjoittelemaan, mutta nyt se on tullut osaksi arkea”, kertoo ohjaaja Jonna Kankkunen.
Kuvaukset tehdään käytännössä siten, että kuvaustilanteessa oman keskuksen väki on kokonaisuudessaan läsnä. Videoyhteyden avulla he näkevät myös muiden toimintakeskusten asiakkaita, joita he eivät muutoin tapaisi. Tällä tavoin asiakkaat tutustuvat myös muiden toimintakeskusten asiakkaisiin ja ohjaajiin.
”Virtuaalisen päivätoiminnan hyvä puoli on siinä, että ohjaajat voivat hyvin vapaasti hyödyntää omaa osaamistaan ja taipumuksiaan, kuten esimerkiksi musiikkiharrastustaan. Musiikkituokiot ovat hyvin suosittuja ja helppoja järjestää ja osallistujat pääsevät itsekin soittamaan. Myös rentoutumistuokiot ovat olleet hyvin suosittuja”, jatkaa Kankkunen.
Päivätoiminnan lisäksi myös ohjaajien yhteiset palaverit pidetään nykyisin virtuaalisesti.
”Virtuaalisuuden myötä kokouskäytännöt ovat muuttuneet paremmiksi, koska aina tarvitse mennä paikan päälle. Kokoukset sujuvat nykyisin entistä ripeämmin, kun ylimääräiset höpinät jäävät pois. Poikkeustilan aikana työtiimin merkitys on vahvistunut ja henkilöstön ja asiakkaiden sekä heidän läheistensä välinen luottamus on lisääntynyt.”, Hanell kertoo.
Kokonaisuutena ottaen kokemukset virtuaalisesta toiminnasta sekä asiakkaiden kanssa että myös henkilökunnan välisessä yhteydenpidossa ovat olleet niin positiivisia, että sitä tullaan jatkamaan osana päivätoimintaa jossain muodossa myös pandemian jälkeen, kertovat Hanell ja Kankkunen.
Kirjoita kommentti