Työssä jaksamiseen vaikuttavat tekijät asumisyksiköissä työntekijöiden kokemana
Sosiaali- ja terveysalalla eletään jatkuvassa muutoksessa, ja laajoja uudistuksia toteutetaan runsaasti. Työelämän muutosvaiheissa henkilöstön työhyvinvointia ei kuitenkaan usein huomioida riittävästi. Huono työhyvinvointi johtaa työmotivaation puutteeseen, lisää sairauspoissaoloja ja vaikuttaa negatiivisesti organisaation tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys organisaatioiden selviytymiseen. Hyvä työhyvinvointi vähentää kustannuksia ja vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden sitoutumiseen, motivoitumiseen ja pysyvyyteen.
Keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta ovat työntekijän työkyky ja terveydentila, työn mielekkyys sekä mahdollisuus vaikuttaa ja kouluttautua työssä. Myös työntekijän oma ammattitaito ja osaaminen sekä mahdollisuus sovittaa muu elämä työhön vaikuttavat työhyvinvointiin. Lisäksi työpaikan johtamis- ja toimintatavat sekä työyhteisön toiminta ovat tärkeitä tekijöitä.
Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet opinnäytetyön tekijä Jasmi Ääpälä ja opinnäytetyön ohjaaja, XAMK:n yliopettaja Anita Näslindh-Ylispangar. Artikkeli perustuu opinnäytetyössä esille nousseisiin tuloksiin. Jasmi Ääpälä työskentelee yhdessä kohdeorganisaation asumisyksikössä. Opinnäytetyö on hankkeistettu eräälle yksityiselle sosiaalipalveluja tuottavalle organisaatiolle, joka tarjoaa palveluja kehitysvammaisille asiakkaille. Työskentely vammaisten asumisyksikössä herätti kiinnostuksen toteuttaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö juuri tästä aihepiiristä.
Mitkä tekijät edistävät työssä jaksamista?
Työympäristö ja työilmapiiri vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden jaksamiseen. Jokainen asumisyksikkö on ainutlaatuinen, joten myös työyhteisöjä on monia erilaisia. Lähes kaikki haastateltavat kokivat työyhteisönsä ja työilmapiirinsä pääsääntöisesti hyvänä ja turvallisena. Työtovereiden tuki on keskeinen tekijä työntekijöiden henkisessä hyvinvoinnissa. Aikaisemman tutkimuksen mukaan henkiseen terveyteen vaikuttavat lisäksi roolien selkeys, työn vaatimukset, monipuolisuus ja oppimismahdollisuudet. Myös tämän opinnäytetyön tuloksissa korostui, että työn vaihtelevuus sekä organisaation tarjoamat sisäiset ja ulkopuoliset koulutukset tukevat työssä jaksamista.
Myös esihenkilön tukea pidettiin tärkeänä. Johtamisella ja johtamistyylillä ylipäänsä koettiin olevan vaikutusta työyhteisöön ja tämän toimivuuteen. Muutamaa haastateltavaa lukuun ottamatta haastateltavat olivat sitä mieltä, että heidän yksikössään he saavat esihenkilöltään tarvitsemaansa tukea ja olivat tyytyväisiä johtamiseen. Sijaisverkosto ja myös sijaisten pysyvyys vaikutti työyhteisöön. Asumisyksiköissä on hoidettavuudeltaan sekä haastavuudeltaan paljon erilaisia asukkaita ja sijaisten perehdytys yksikköön voi viedä aikaa. Eräs haastateltava kuvasikin, että samat, pysyvät sijaiset kuuluvat heidän työyhteisöönsä lähes samalla tavalla kuin vakituiset työntekijät ja piti tätä tärkeänä.
Työvuorosuunnittelu nousi tuloksissa tärkeäksi tekijäksi työssä jaksamisen edistämisessä. Organisaatiossa käytetään yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, jota pidettiin toimivana. Työntekijät arvostivat työvuorotoiveidensa pääsääntöistä toteutumista sekä mahdollisuutta tehdä pitkiä työvuoroja.
Työpaikkaetuja pidettiin merkittävinä, ja niiden arvostus oli korkea. Myös mahdollisuus osallistua erilaisiin koulutuksiin, sekä organisaation sisäisiin että ulkopuolisiin, koettiin positiivisena asiana. Työterveys mainittiin työssä jaksamista edistävänä tekijänä lähes jokaisessa haastattelussa. Erityisesti työterveyspalvelujen laajuus koettiin tärkeäksi, ja työntekijät kokivat saavansa tukea ja apua tarpeen mukaan nopeasti.
Uudemmissa asumisyksiköissä työskentelevät työntekijät pitivät työtiloja toimivina ja nykyaikaisina. Kodinomaisuus sekä hyvät sisä- ja ulkotilat saivat runsaasti arvostusta. Toimivat tilat mahdollistivat paremman ja tehokkaamman asiakastyön. Tarvittaessa laitteita ja tiloja on uudistettu ja päivitetty työympäristön parantamiseksi. Työntekijät kokivat myös, että asumisyksiköissä on huomioitu paitsi itse rakennus myös piha-alue ja lähiympäristö.
Työnohjaus mainittiin tuloksissa hyvänä keinona käsitellä asiakastyössä esiintyviä haasteita, kunhan se toteutetaan oikein. Toisaalta työnohjaus saattoi myös kokea kuormittavana tekijänä, jos se ei auttanut purkamaan tilanteita, vaan niihin jäätiin jumiin.
Mitkä tekijät estävät työssä jaksamista?
Erityisesti kehitysvammatyössä asiakaskunnan vuoksi voi esiintyä haastavia tilanteita, ja fyysisen väkivallan uhka on mahdollinen. Nämä tilanteet voivat olla myös psyykkisesti raskaita, mikä kuormittaa sekä työntekijöitä että työyhteisöä, erityisesti jos ongelmat jatkuvat pitkään.
Myös negatiivinen työilmapiiri vaikuttaa työssä jaksamiseen. Työyhteisöissä on erilaisia persoonia, joten yhteentörmäyksiltä ja ristiriidoilta ei aina voi välttyä. Huono esihenkilötyö tai johtamisen puute heijastuu työntekijöiden jaksamiseen. Jos työntekijän työnkuva on epäselvä tai vuorokohtaisissa tehtävissä ei ole selkeää työnjakoa, se aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja kuormitusta. Yhteisten pelisääntöjen ja toimintaohjeiden laatiminen sekä niiden noudattaminen ovat myös tärkeitä työyhteisön hyvinvoinnille.
Työntekijät kokivat välillä stressiä koska henkilöstövajeisiin työvuoroihin ei saatu sijaisia. Kuten aiemmin mainittiin, sijaisten perehdyttäminen yksiköön vie aikaa, joten osaavien sijaisten verkosto ei välttämättä ole laaja. Myös lääkelupien puuttuminen koettiin kuormittavaksi.
Työyhteisön sisäisessä tiedonkulussa koettiin olevan ongelmia osassa yksiköissä. Hankaluudeksi koettiin oikean tiedon löytäminen oikeasta paikasta. Osalle oli epäselvää, mikä tieto tulisi kirjata mihinkin sovellukseen ja esiin nousi myös huoli siitä, ettei kirjattu tieto välttämättä siirry toivotusti työyhteisössä eteenpäin.
Vanhemmissa asumisyksiköissä tilat ja niiden puute vaikeuttavat työskentelyä ja vievät tästä tehokkuutta. Työskentelyrauhan puute koettiin häiritseväksi. Myös laitteiden toimimattomuus aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja vaikuttaa negatiivisesti työntekoon.
Työhyvinvoinnin kehittämisestä
Johtaminen ja esihenkilötyö vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin sekä edistävinä että estävinä tekijöinä. Kehittämällä johtamista voidaan parantaa työntekijöiden työhyvinvointia, ja kiinnittämällä huomiota työympäristöön sekä laitteiden turvallisuuteen voidaan vähentää kuormitusta. Työyhteisössä työn jakamista kannattaa miettiä huolellisesti, mikä voi vaikuttaa työn kuormittavuuteen. Työnantaja voi tukea näiden toteutumista esimerkiksi työvuorosuunnittelun avulla, jolloin voidaan ottaa huomioon työntekijöiden harrastukset ja varmistaa riittävä vapaa-aika.
Itselle mieluinen vapaa-ajan tekeminen ja harrastukset tukevat työntekijöiden jaksamista, samoin kuin kunnollinen irtautuminen työstä vapaapäivinä. On tärkeää kunnioittaa sekä työntekijöiden että esimiesten vapaapäiviä ja lomia. Työyhteisössä olisi hyvä olla yhdessä sovitut käytännöt viestinnän ja yhteydenpidon suhteen.
Artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat eräälle yksityiselle sosiaalipalveluja tuottavalle organisaatiolle tehtyyn opinnäytetyöhön. Laadulliseen tutkimukseen osallistui seitsemän eri asumisyksiköissä työskentelevää työntekijää, ja aineisto kerättiin osittain strukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia työssä jaksamisestaan. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä työntekijöiden työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää johtamisen tukena organisaatioissa ja edistää työssä jaksamista.
Lähteet:
Barnason, S. & Waterfield, D. 2022. The integration of care ethics and nursing workload: A qualitative systematic review. Journal of Nursing Management 30, 2194–2206. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jonm.13723 [viitattu 14.11.2023
Manka, M-J. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. E-kirja. 3., uudistettu painos. Alma Talent. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 27.9.2023].
Sosiaali- ja terveysministeriö. Työhyvinvointi. WWW-dokumentti. Päivitetty 18.7.2024. Saatavissa: https://stm.fi/tyohyvinvointi [viitattu 22.7.2024].
Vänskä, M. 2022. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisessa organisaatiossa. PDF-dokumentti. Saatavissa: Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisessa organisaatiossa [viitattu 16.10.2024].
Ääpälä, J. 2024. Työntekijöiden kokemuksia työssä jaksamisesta yksityisessä sosiaalipalveluja tuottavan organisaation asumisyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111428184 [viitattu 15.11.2024].
Kirjoita kommentti