Työllistämistä Amerikan malliin
Yhdysvaltalainen apulaisprofessori Laura Owens perusti 25 vuotta sitten sosiaalisen yrityksen, jonka päämääränä on ollut löytää työpaikkoja vammaisille koulunsa päättäneille nuorille. Tähän mennessä yritys on löytänyt työpaikan jo 3500 henkilölle.
Tohtori Laura Owens on työskennellyt vuosikymmenten ajan raivatakseen esteitä vammaisten ihmisten työllistymisen tieltä. Hän aloitti uransa erityisopettajana high schoolissa, mikä vastaa suomalaista lukio- tai ammattikoulutasoa. Normaalisti oppilaat valmistuvat high schoolista 18 – 19 vuoden iässä, mutta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppivelvollisuus jatkuu 21 ikävuoteen saakka. Tänä aikana he suorittavat elämään ja työhön valmentavia opintoja.
Owens suhtautui suurin odotuksin ensimmäisen opettamansa luokan valmistumiseen sekä siirtymiseen työelämään. Hän sai kuitenkin pettyä karvaasti.
”Tunsin itseni hyvin turhautuneeksi, kun ensimmäiset oppilaani saivat päästötodistuksensa, sillä heidän työllistymisensä avoimille työmarkkinoille ei onnistunut alkuunkaan, vaan he kaikki päätyivät töihin erilaisiin työkeskuksiin”, Owens kertoo.
Kokemuksesta suivaantuneena Owens otti yhteyttä paikallisiin työvoimaviranomaisiin, koska hän halusi auttaa oppilaitaan pääsemään oikeisiin työsuhteisiin. Työvoimaviranomaisten vastaus oli kuitenkin tyly. He totesivat, että Owensin oppilaat olivat niin monin eri tavoin vakavasti vammaisia, että heidän työllistämisensä on mahdotonta. Owens ei suostunut hyväksymään tilannetta, vaan päätti perustaa oman täyden palvelun työnvälitystoimiston yhdessä kahden oppilaansa kanssa.
Milwaukeessa toimivan yrityksen nimi on Creative Employment Opportunities (CEO). Sen tarkoituksena on etsiä työpaikkoja vammaisille ihmisille.
”Kun perustin CEO:n 25 vuotta sitten, ihmiset sanoivat, että sen toiminta tulisi varmasti jäämään hyvin lyhyeksi. Olen ylpeä sanoessani, että toimimme edelleen”, Owens toteaa.
Tärkeintä on työhalukkuus
CEO ole perinteisessä mielessä toimiva tavallinen työvoimatoimisto, vaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan tilanteen haltuun ottava palvelukonsepti, joka on saanut ihmeitä aikaan.
”Asiakkaamme ovat vammaisia, kehitysvammaisia, tai autismin kirjon ihmisiä, jotka ovat suorittaneet jonkinlaisen ammattitutkinnon. Periaatteemme on, että emme kiinnitä mitään huomiota asiakkaidemme rajoitteisiin ja siihen, mitä he eivät kykene tekemään. Sen sijaan keskitymme heidän vahvuuksiinsa ja kykyihinsä”, kiteyttää Owens CEO:n ideologiaa.
Asiakkaan vammaisuus – olipa se miten vaikea-asteista hyvänsä – ei ole ylittämätön este työllistymiselle. Tärkeintä on halu tehdä työtä.
”Olen vakuuttunut siitä, että voimme opettaa kenelle hyvänsä minkä tahansa työn, kunhan vai kiinnostusta työntekoon löytyy”, Owens painottaa.
Asiakkaan vahvuuksien löytymisen edellytyksenä on hänen elämäntilanteensa perinpohjainen kartoitus.
”Vietämme paljon aikaa asiakkaidemme kanssa ja otamme selvää heidän taidoistaan, mielenkiinnon kohteistaan ja intohimoistaan. Jos henkilö on vakavasti vammainen, hänen kanssaan vietetään jopa kolme kuukautta, jotta saisimme selvitettyä hänen vahvuutensa”, Owens kuvailee.
Jalkautuvaa työn etsintää
Seuraava askel asiakkaan työllistymispolulla on ”community mapping”, eli lähiseudun kaikkien työllistymisen kannalta lupaavien työpaikkojen kartoitus.
”Vierailemme kaikissa asiakkaamme asuinpaikan lähistöllä toimivissa työpaikoissa, joista voisi löytyä hänelle sopiva työtehtävä. Kysymme yrityksen johtajalta, millaista työntekijää he voisivat tarvita ja millaisia tekemättömiä töitä yrityksestä löytyy. Tarpeen mukaan räätälöimme uuden työtehtävän, joka vastaa sekä työnantajan tarpeita että työntekijän kykyjä. Tällä tavoin tuemme sekä työnantajaa että työntekijää ja järjestämme tarvittaessa työntekijälle myös teknisiä apuvälineitä, jotka helpottavat työtehtävien hoitoa.
Palvelun kuuluu myös työhönohjaus, mutta sen tarkoitus on jatkua vain niin kauan kunnes työntekijä oppii hoitamaan työtehtävänsä. Vammaista työntekijää ei pyritä sopeuttamaan valitsevaan toimintakulttuuriin, vaan tarkoituksena on luoda työpaikalle uusi toimintakulttuuri, joka ottaa huomioon myös erilaisen työntekijän. Tästä syystä työhönohjaaja opastaa myös yrityksen muita työntekijöitä toimimaan oikealla tavalla uuden työntekijän kanssa. Esimerkiksi autistisen henkilön kanssa on otettava huomioon, että työympäristössä ei saa olla liikaa aistiärsykkeitä.
Vähintään minimipalkka
Vammaisille työntekijöille on maksettava vähintään minimipalkka.
”Toisaalta, jos asiakkaamme ei selviydy työtehtävistään ja minimipalkkakin on liian suuri suhteessa työpanokseen, silloin kyseessä on asiakkaalle sopimaton työ ja pyrimme löytämään hänelle uuden työpaikan”, Owens kertoo.
Vammaisen henkilön palkkaamisen kynnystä alentaa myös valtion antama taloudellinen tuki sekä verohelpotukset. Valtio maksaa työllistetyn ihmisen palkan kokonaan kahden ensimmäisen kuukauden ajalta ja kolmannenkin kuukauden palkasta 75 prosenttia, sillä kolme ensimmäistä kuukautta kuluvat yleensä työtehtäviin perehtymiseen, jolloin uusi työntekijä ei vielä kykene antamaan työnantajalle täyttä työpanosta.
Yritys toimii yhteistyössä myös erityiskoulujen kanssa, sillä Yhdysvalloissa laki määrää, että erityisopetusta antavissa kouluissa on oltava koulusta työelämään siirtymisen tukipalveluja. Kaikilla opettajilla ei kuitenkaan ole aikaa auttaa kaikkia oppilaita, sillä koulua käydään vain 180 päivää vuodessa.
Tähän mennessä jo 3500 vammaista henkilöä on saanut työpaikan CEO:n avustuksella. Kuitenkin tekemätöntä työtä on vielä paljon, sillä tuoreiden tilastojen mukaan työtä hakevien vammaisten ihmisten työttömyysprosentti Yhdysvalloissa on 65. Osasyynä tilanteeseen on ylipäänsä korkea työttömyys, mutta myös asenteet.
”Suurin vajaakuntoisten ihmisten työllistymisen este olemme me itse”, kiteyttää Owens.
Tutkimustyö tukee käytäntöä
Käytännön työn kautta saatujen kokemusten lisäksi Owensilla on myös vahva teoreettinen osaaminen omalla alallaan. Hän valmistui tohtoriksi Wisconsinin yliopistosta vuonna 1997. Väitöskirjassaan Owens tutki työnantajien näkemyksiä tuettujen työmarkkinoiden kehittämisstrategioista.
Nykyisin hän työskentelee apulaisprofessorina omassa opinahjossaan Wisconsinin yliopistossa Milwaukeessa. Tutkimustyön ohella Owensin keskeisenä tehtävänä on vahvistaa erityisopettajien osaamista siten, että he kykenevät tukemaan omia oppilaitaan koulusta työelämään siirtymisvaiheessa ja vahvistamaan heidän lähiyhteisöön integroitumistaan. Tässä tehtävässä hän on toiminut 18 vuoden ajan.
Kaiken muun ohella Owens on perustanut myös kansainvälisesti toimivan Trancen-järjestön, joka tarjoaa koulusta työelämään siirtymiseen liittyvää tukea ja neuvontaa sekä Yhdysvalloissa että muissa maissa, kuten Chilessä Portugalissa ja Brasiliassa.
Marraskuussa Suomeen
Laura Owens kiertää ahkerasti maailmalla kertomassa omasta tutkimustyöstään sekä CEO:n toiminnasta. Suomeen hän on tulossa ensimmäistä kertaa marraskuussa ottaakseen osaa Kehitysvammaliiton järjestämään Koulusta töihin -seminaariin. Seminaari pidetään Helsingissä 30.11. – 1.12.2016 Scandic Park -hotellissa.
Owensin luennon aihe on From Learning to Earning: Transition from School to the Labor Market. Tämän lisäksi seminaarissa on mahdollisuus ottaa osaa Owensin vetämään Työpajaan työnantajayhteistyöstä ja työn muotoilusta.
Viimeinen virallinen ilmoittautumispäivä on 9.11.2016.
Kirjoita kommentti