Tunnepeli edistää tunteiden käsittelyä ja keskustelua työyhteisössä

Rinnekoti on kehittänyt oman organisaationsa tarpeisiin Tunnepelin, jonka tarkoituksena on helpottaa tunteista puhumista työyhteisöissä.

Kaksi naista pelilaudan edessä.
Ria Vendelin ja Mirikle Nousiainen esittelivät Tunnepeliä syyskuussa Helsingissä järjestetyssä Hyvät käytännöt – parempi elämä -kongressissa.

Nelisen vuotta sitten Rinnekodissa kehitetty Tunnepeli sai alkunsa tarpeesta ymmärtää sekä asiakkaiden että työtovereiden tunteita paremmin. Työpaikoilla tunteista puhuminen on usein vaikeaa, ja peli on luotu tuomaan tunteet esiin ja mahdollistamaan niiden käsittely.

Pelin syntyminen oli oikeastaan silkkaa sattumaa.

”Pohdimme, onko asiakkaillamme sellaisia tunteita, joita emme välttämättä huomaa. Siksi ryhdyimme tietoisesti havainnoimaan sekä ohjaajien että asiakkaiden tunteita. Aluksi emme edes tienneet, että tämän työn lopputuloksena syntyisi peli”, kertoo Mirikle Nousiainen, Rinnekodin palvelualuejohtaja.

Kun peli oli valmis, sitä alettiin peluuttaa kaikissa Rinnekodin toimintayksiköissä. Aluksi peliä pelattiin kerran jokaisessa yksikössä, mutta nykyisin yksiköt haluavat pelata sitä myös uudestaan, jos tiimissä on tapahtunut muutoksia. Lisäksi peliä hyödynnetään uusien tiimien toiminnan aloituksessa. Peli tarjoaa uusille tiimin jäsenille mahdollisuuden tuoda ajatuksiaan esiin ja samalla vahvistaa ryhmäytymistä.

Ei oikeita eikä vääriä vastauksia

Ria Vendelin, Rinnekodin palveluasiantuntija, kuvailee tunnepeliä keskustelupeliksi, jossa jokainen puhuu omista kokemuksistaan. Pelissä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, ja se etenee nopan heittämisen avulla, ja jokaisella pelaajalla on oma pelivuoronsa. Pelissä pelaajat saavat tehtäväkseen kertoa tarinoita tai suorittaa tehtäviä. Pelin eri osa-alueita ovat Ihmisarvo, ymmärrys, myötätunto ja itsemäärääminen, joita käsitellään peliin kuuluvien korttien avulla.

Vendelin korostaa, että pelin avulla erilaisia tunteita on helpompi pukea sanoiksi.

”Vaikka edellä mainittuja aiheita voitaisiin käsitellä myös ilman peliä, pelin avulla keskustelun käynnistäminen on huomattavasti helpompaa.”

Vendelin painottaa myös, että tunnepelissä kaikki ovat voittajia, sillä keskustelun kautta työyhteisö voi kehittyä entistä paremmaksi. Peli auttaa myös käsittelemään vaikeita asioita ja lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja asiakkaiden ymmärtämistä.

Pelilauta.
Tunnepelissä pelaajat saavat tehtäväkseen kertoa tarinoita tai suorittaa tehtäviä. Pelin eri osa-alueita ovat ihmisarvo, ymmärrys, myötätunto ja itsemäärääminen, joita käsitellään peliin kuuluvien korttien avulla.

Tiimihenki vahvistunut

Tunnepeli on suunnattu sote-alan henkilöstölle ja se on muotoiltu lautapelin muotoon. Sote-alalla työskentelevillä on päivittäin lukemattomia kohtaamisia, joissa he joutuvat säätelemään omia tunteitaan ja kohtaamaan asiakkaiden sekä mahdollisesti työkavereiden tunteita.

”Pelin avulla työntekijät voivat oppia ilmaisemaan tunteitaan ja käsittelemään niitä turvallisessa ympäristössä. Pelin pelaaminen omassa tutussa tiimissä on erityisen tehokasta, sillä se mahdollistaa omien kokemusten ja tunteiden purkamisen yhdessä työkavereiden kanssa”, Vendelin kuvailee.

Rinnekodin tunnepeli on saanut positiivista palautetta työntekijöiltä. Monet ovat kertoneet, että peli on auttanut heitä ymmärtämään paremmin asiakkaiden tunteita ja tarpeita. Lisäksi peli on luonut avoimemman ilmapiirin työyhteisössä, jossa tunteista puhuminen on helpompaa. Työntekijät ovat myös kokeneet, että peli on parantanut tiimihenkeä ja vahvistanut yhteistyötä.

Peli kiinnostaa

Nousiainen kertoo, että myös muut sote-alan toimijat ovat olleet kiinnostuneita Rinnekodin tunnepelistä. Peliä on esitelty erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa, ja se on saanut positiivista palautetta myös ulkopuolisilta ammattilaisilta. Monet ovat nähneet pelin potentiaalin tunteiden käsittelyn ja keskustelun edistämisessä työyhteisöissä.

Tunnepelien kaltaiset työkalut voivat olla hyödyllisiä eri alojen työyhteisöissä, joissa tunteiden käsittely ja avoin keskustelu ovat tärkeitä. Ne voivat auttaa luomaan turvallisen ympäristön, jossa työntekijät voivat ilmaista tunteitaan ja käsitellä niitä yhdessä. Tämä voi parantaa työyhteisön ilmapiiriä, vähentää konflikteja ja edistää työntekijöiden hyvinvointia.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).