”Osatyökykyiset ihmiset tulee ottaa mukaan työelämään”

Työministeri Timo Harakka muistuttaa, että hallitusohjelman otsikossa puhutaan osallisuuden ja osaamisen Suomesta. Harakan mukaan näihin kahteen sanaan kiteytyvät myös ne asiat, jotka ovat hänelle tärkeitä työministerinä. 

Työministeri Timo Harakka.

”Suomessa pitää lisätä sekä osaamista että osallisuutta. Vain sillä tavalla voimme tulevaisuudessa saavuttaa 75 prosentin työllisyysasteen.”

Työministeri Harakka painottaa, että nyky-yhteiskunnassa yhä useampi joutuu opiskelemaan ja oppimaan uusia asioita työuransa aikana.

”Samaan aikaan yhä useampi pääsee mukaan työmarkkinoille. Ihmisten täytyy päivittää tarvittaessa osaamistaan ja olla valmiita vaihtamaan alaa. Tämä taas vaatii täsmäkoulutusta ja joustavuutta.”

Harakka sanoo, että yksi tie parempaan työllisyyteen on TE-palveluiden kehittäminen.

”Työnhakijoita tulisi palvella paremmin ja yksilöllisemin. Tämä onnistuu sillä tavalla, että työvoimapalveluihin palkataan lisää asiantuntijoita. Se tarkoittaa luonnollisesti rahallista panostusta. Palveluiden tulee mahdollistaa mahdollisimman tehokkaasti se, että ihmiset pääsevät työelämään.”

 Työllisyysaste parempi muissa Pohjoismaissa

Työllisyysaste on Suomea korkeampi muissa pohjoisissa naapurimaissa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näissä maissa on panostettu jo hyvän aikaa myös palkkatukeen. Harakka haluaa, että myös Suomessa otetaan käyttöön tehokkaampi palkkatukijärjestelmä.

”Palkkatuen käyttö on muissa Pohjoismaissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Palkkatuki tarkoittaa sitä, että työhaluiset ihmiset laitetaan tuettuihin työpaikkoihin, eikä heitä pidetä tyhjän panttina kotona.”

Palkkatuki mahdollistaa sen, että osatyökykyiset, kuten kehitysvammaiset ihmiset, voisivat osallistua nykyistä paremmin palkkatyöhön ja yhteiskuntaan.

”Meillä on 60 000 ihmistä, joilla on jokin vamma, vaiva tai este, mutta, jotka ovat valmiit työelämään. He ovat työkykyisiä ja työhaluisia ihmisiä, mutta he eivät ole työelämässä. On paljon parempi sekä valtion että näiden ihmisten kannalta, että heidät saadaan mukaan työelämään.”

 Suomi on hyvä ja turvallinen yhteiskunta

Työministeri kehuu Suomea turvalliseksi ja hyväksi yhteiskunnaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meillä olisi suuria haasteita selviytyä hyvinvointivaltiona.

”Meillä on takana vuosia, jolloin koulutuksesta leikattiin. Nyt on aika huolehtia jälleen siitä, että olemme tulevaisuudessa maailman osaavin kansa. Suomalainen työvoima on maailman parhaiten koulutettua. Yrityksissämme kehitellään innovaatioita, joita käytetään maailmalla.”

Harakka painottaa sitä, että eriarvoistuminen ei saa kasvaa. Kaikkien on voitava olla mukana ja osana yhteiskuntaa.

”Mielestäni meillä on valtion velkaa suurempana huolena julkisen talouden tasapaino. Meidän on turvattava kestävä kasvu myös tulevaisuudessa. Maailman talous ei nyt kasva, joten meidän täytyy itse löytää keinot ja työkalut. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion täyty myös auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään maailmalla. Vain tällä tavalla voimme turvata hyvinvointipalvelut myös jatkossa.”

Harakka sanoo, että nuorten tulevaisuus täytyy turvata järjestämällä tarpeelliset perustarpeet.

”Täytyy olla asunto. Mielenterveydellisiin ongelmiin pitää saada apua ja hoitoa. Vasta sen jälkeen on aika puhua työllistymisestä. Kukaan ei saa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.”

Suomi ikääntyy kovaa vauhtia

Harakka sanoo, että ikääntyvän Suomen lääkkeeksi tarvitaan annos osaajien maahanmuuttoa. Suomesta tulee muokata houkutteleva yhteiskunta, joka imee opiskelijoita. Samalla Suomessa opiskelleet ihmiset täytyy saada juurrutettua tänne. Aivovuoto ei ole kestävää.

”On hämmästyttävää, että useampi Suomessa valmistunut ja tutkinnon tehnyt henkilö on muuttanut täältä pois kuin on täällä töissä. Nämä ihmiset ovat opiskelleet suomen kielen ja oppineet suomalaisen kulttuurin. Ei meidän kannata päästää heitä pois.”

”Työperäisen maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä. Suomesta täytyy tehdä entistä houkuttelevampi paikka ulkomaalaisille osaajille. Meillä ei ole maailman helpoin kieli tai houkuttelevin ilmasto, mutta Suomi on yksi maailman parhaista yhteiskunnista. Lapsiperhe, joka arvostaa turvallisuutta, rauhaa ja luontoa, viihtyy varmasti Suomessa.”

Harakka myöntää, että työnhakijoilla täytyy olla tiettyjä velvoitteita, jotka aktivoivat. Tämä siitä huolimatta, että Antti Rinteen hallitus purkaa Juha Sipilän hallituksen aktiivimallin leikkurin.

”Työnhakijan täytyy olla aktiivinen työnhaussa. Leikkuri oli kuitenkin epäreilu jopa 100 000 suomalaista kohtaan. Tämä ei voi toimia niin kaavamaisesti. Jatkossakin täytyy kuitenkin olla käytössä rangaistusmenetelmiä heitä kohtaan, jotka eivät halua olla mukana palveluissa. Vaihtoehdot ja apu ovat kuitenkin paras vaihtoehto motivoida ihmisiä työnhakuun.”

Työministerin mukaan kannustinloukut ovat myös selvä ongelma suomalaisessa työelämässä.

”Totta kai työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa. Ei ole järkevää politiikkaa, että ihmisen ei kannata ottaa vastaan työtä, koska hän menettää jonkin tuen tai sen osan. Tutkimme hallituksessa parhaillaan sitä, miten negatiivinen tulovero toimisi. Pienipalkkaisen työn vastaanottaminen olisi sen mukaan kannattavampaa. Jos pienipalkkaisen henkilön palkka jää alle verotettavan tulon, silloin hänelle jää käteen enemmän kuin hän tienaa. Tämä on myös hyvä vaihtoehto perustulolle.”

Harakka sanoo, että on olemassa hyvin monenlaisia keinoja saada osatyökykyiset ihmiset entistä paremmin työelämään.

”Palkkatuen määrän lisäksi sen käyttöä on tarkoitus laajentaa. Kunnilla on hankintalaki, jonka perusteella on mahdollista tehdä hankintoja yrityksiltä, jotka työllistävät osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä.”

Teksti: Petri Kiuttu | Kuva: Kaisa Kaatra | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).