Nyt tulevat vertaisvalmentajat

Työhönvalmentajien ammattikunta on kasvanut vauhdilla eri puolilla Suomea. Seuraavaksi remmiin astuvat vertaisvalmentajat, joita koulutetaan Päijät-Hämeessä. Ensimmäinen koulutettu ryhmä on jo tositoimissa ja toista ryhmää koulutetaan parhaillaan.

Projektisuunnittelijat Enni Ruuth ja Elina Huttunen suhtautuvat työhönsä suurella vakavuudella.Projektisuunnittelijat Enni Ruuth ja Elina Huttunen suhtautuvat työhönsä suurella vakavuudella.

Kehitysvammaisten ihmisten pakkatyösuhteissa työskentely on lisääntynyt vauhdilla sitä mukaa, kun kuntiin on palkattu työhönvalmentajia. Työssä käyvillä vammaisilla henkilöillä saattaa olla eritoten työsuhteen alussa monia pienimuotoisia tuen tarpeita, joihin työhönvalmentajien aika ei aina välttämättä riitä.

Päijät-Hämeessä toimiva Pähee OTE -hanke tarttui haasteeseen ja käynnisti vammaisille henkilöille suunnatun vertaisvalmentajakoulutuksen. Pähee OTE -hanke on osa Osatyökykyisille tie työelämään eli OTE-kärkihanketta ja se tähtää siihen, että osatyökykyiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille.

OTE-kärkihankekokonaisuudessa (2016-2018) on kahdeksan projektia, joissa luodaan ja testataan uusia keinoja osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden tukemiseksi.

Pähee OTE -hanke kehittää erilaisia keinoja, joilla edistetään vammaisten henkilöiden työllistymistä ja osallisuutta Päijät-Hämeen alueella. Eräs niistä on vertaisvalmentajakokeilu, josta kertovat projektisuunnittelijat Enni Ruuth ja Elina Huttunen.

”Kokemusasiantuntijoita on entuudestaan esimerkiksi asumispalveluissa, mutta ei työhönvalmennuksessa, vaikka vertaisvalmentajille on selkeästi tarvetta. Vertaisvalmentajatoiminta ja -koulutus on tietääksemme uusi asia Suomessa”, Huttunen sanoo.

”Halusimme myös uusia malleja työhönvalmennukseen sekä asiakasosallisuuteen”, jatkaa Ruuth.

Tulevat vertaisvalmentajat tauolla. (Vas.) Krista Pelkonen, Tommi Grönroos, Sanna Koskimaa, Seppo Aaltonen ja Maarit Leikas.Tulevat vertaisvalmentajat tauolla. (Vas.) Krista Pelkonen, Tommi Grönroos, Sanna Koskimaa, Seppo Aaltonen ja Maarit Leikas.

Vertaisvalmentajien koulutus kestää neljä päivää. Sen aikana perehdytään vertaisohjaajan toimenkuvaan ja käydään laajasti läpi työhönvalmennukseen kuuluvia käytännön tilanteita sekä periaatteita. Koulutus on tilattu Kehitysvammaliitolta ja siihen osallistuvat myös hankkeen projektityöntekijät. Lisäksi jokaisessa koulutusryhmässä on mukana yksi alueen työhönvalmentaja.

Koulutus antaa taitoja toimia vertaisvalmentajana henkilöille, jotka tarvitsevat tukea työssään esimerkiksi työn aloittamisvaiheessa tai työtehtävien muuttuessa. Koulutus antaa myös välineitä ratkaisukeskeiseen ajatteluun sekä tuen antamiseen toiselle työntekijälle.

Hankkeen aikana koulutetaan neljä ryhmää vertaisvalmentajia, joissa jokaisessa on ainoastaan viisi vertaisvalmentajaopiskelijaa, jotta opetus voitaisiin pitää mahdollisimman yksilöllisenä. Ensimmäinen ryhmä on jo suorittanut koulutuksen ja seuraava ryhmä valmistuu toukokuun aikana.

Tukea ja kannustusta

Koulutuksessa käydään läpi monia erilaisia tilanteita, joissa vertaisvalmentajan apua voidaan tarvita.

”Vertaisvalmentaja voi esimerkiksi soittaa työntekijälle ja varmistaa, että hän on herännyt ja lähtee töihin. Vertaisvalmentajat voivat olla apuna myös työmatkoilla varsinkin työsuhteen alussa, jolloin reitti ei ole työntekijälle vielä tuttu. Nämä ovat tärkeitä tehtäviä, mutta työhönvalmentajilla ei ole välttämättä aina mahdollisuutta saattaa jokaista työntekijää työpaikolleen”, Ruuth kuvailee.

Usein työmatkan opettelu on ainoa asia, jossa työntekijä tarvitsee tukea. Kun työmatka on opittu, vertaisvalmentaja voi siirtyä muihin tehtäviin.

Työmatkan kulkemisen lisäksi työntekijä voi tarvita vertaisvalmentajan tukea ja kannustusta monissa muissa työtilanteissa. Esimerkiksi työpaikan sosiaaliset suhteet saattavat aluksi olla haastavia, jos muut työntekijät suhtautuvat ennakkoluuloisesti erilaiseen työntekijään. Tällöin kahvihuoneeseen meno yksin ei välttämättä ole kovin helppoa.

Vertaisvalmentaja voi auttaa myös verokirjan ja muiden asiakirjojen hankinnassa menemällä yhdessä asiakkaansa kanssa virastoihin tai hän voi toimittaa työntekijöiden ja työhönvalmentajien välisiä asiakirjoja, kuten työnajanseurantalistoja.

Oma työkokemus taustalla

Tärkein kriteeri vertaisvalmentajan koulutukseen valituksi tulemiselle on oma motivaatio ja halu auttaa. Myös työhönvalmentajilla on näkemys siitä, mihin työpaikkoihin tarvittaisiin vertaisvalmentajaa, ja he tietävät, kuka heidän asiakkaistaan sopisi tehtävään parhaiten.

Luotettavuus ja sitoutuneisuus tehtävään ovat tärkeitä tekijöitä vertaisvalmentajille työssä menestymiseksi.

”Koulutettavat ovat luvanneet, että he sitoutuvat sataprosenttisesti siihen, mitä edustavat”, Ruuth kertoo.

Tauolla Lahden torilla raitista ilmaa haukkaamassa Sanna Koskimaa, Kehitysvammaliiton kouluttaja Niina Sillanpää, Tommi Grönroos, Enni Ruuth ja Elina Huttunen.Tauolla Lahden torilla raitista ilmaa haukkaamassa Sanna Koskimaa, Kehitysvammaliiton kouluttaja Niina Sillanpää, Tommi Grönroos, Enni Ruuth ja Elina Huttunen.

Kaikilla vertaisvalmentajiksi koulutettavilla on ennestään kokemusta joko työharjoittelusta tai palkkatyöstä. Oman kokemuksen ohella kurssitus antaa heille merkittäviä lisävalmiuksia vertaisvalmentajan työhön.

”Pyrimme valitsemaan työhön meneville asiakkaille sellaisen vertaisvalmentajan, joka on itse tehnyt samaa työtä aikaisemmin ja hallitsee siksi tehtävän entuudestaan”, Ruuth sanoo.

Myös vertaisvalmentajan luonteenlaadulla on suuri merkitys, sillä kaikki valmennettavat sekä heidän asiakkaansa ovat erilaisia persoonia, joten henkilökemioiden on sovittava yhteen.

Valmistuneiden ryhmien palkkauskuvioita mietitään parhaillaan. Asian käsittely on vielä kesken, mutta periaatepäätökset palkallisesta työnteosta Pähee OTE -hankkeen kautta palkkiolla on jo tehty.

Eräs potentiaalinen työnantaja voisi olla oma Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, joka voisi palkata vertaisohjaajia palkalliseen työsuhteeseen jatkossa, mikäli hankkeen aikainen kokeilu osoittautuu tarpeelliseksi ja toimivaksi. Toinen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi työn myynti mahdollisen asiakastyöntekijöiden oman osuuskunnan kautta.

Suunnitteilla on myös jatkokoulutusta sekä osaamisen päivitystä vertaistapaamisissa, sillä koulutukseen osallistujat ovat kokeneet keskinäisen yhteydenpidon ja kokemusten jaon tärkeäksi myös jatkossa.

Koulutetuille vertaisvalmentajille on suunnitteilla myös verkkoyhteys, jonka välityksellä he voisivat vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia. Aikaisemmin koulutuksessa olleet tulevat kertomaan syksyn koulutukseen osallistujille käytännön kokemuksistaan vertaisvalmentajan työstä.

Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (OTE) (www.phhyky.fi)


Hymyä ja positiivista mieltä

Sanna Koskimaa odottaa innolla ensimmäistä vertaisvalmentajatehtäväänsä.Sanna Koskimaa odottaa innolla ensimmäistä vertaisvalmentajatehtäväänsä.

40-vuotias Sanna Koskimaa on sanavalmis ja itsetietoinen nainen, joka tietää mitä tahtoo. Hän on mukana vertaisvalmentajakoulutuksessa.

”Hain koulutukseen, koska työhönvalmentajani sanoi, että olisin sopiva henkilö koulutettavaksi”, kertoo Koskimaa.

Työkokemusta Koskimaalla on keittiötyöstä sekä päiväkodista, joissa hän on ollut avustavissa tehtävissä.

Koulutuksen aikana Koskimaalle on kirkastunut hänen omat voimavaransa ja asiat, joissa hän kykenee auttamaan muita.

”Osaan liikkua bussilla, joten voin ohjata ja rohkaista muitakin käyttämään bussia. Osaan myös neuvoa työtehtävien hoidossa. Minua ei jännitä yhtään mennä uuteen työpaikkaan. Haluan neuvoa, kannustaa ja ohjata muita sekä antaa hymyä ja positiivista mieltä”, hän summaa.

Koskimaa kiittelee saamaansa koulutusta, joka on antanut hänelle lisää rohkeutta ja itsevarmuutta.

”Kannattaa osallistua tähän koulutukseen! Kysykää omilta työvalmentajiltanne, olisiko mahdollista päästä mukaan”, Koskimaa neuvoo.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).