Länsiuusimaalaisten asukkaiden tarpeet hyvinvointialueen veturina
Vuoden alussa toimintansa aloittanut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue varmistaa vammaispalvelujen palvelualueen johtaja Timo Hokkasen johdolla, että hyvinvointialueen palvelut ovat jatkuvasti saatavilla ja että ne toimivat moitteettomasti.
”Tällä hetkellä tärkein tehtävämme on varmistaa palvelujen jatkuvuutta. Näitä asioita ovat esimerkiksi kaikenlaiset käytännön asiat, kuten pääsevätkö asiakkaat liikkumaan palveluiden äärelle ja kuinka ruokapalvelut toimivat. Eräs tärkeä asia on ollut työntekijöiden palkanmaksun toimiminen moitteetta. Hyvinvointialueen palvelukseen siirtyi 750 työntekijää eri organisaatioista kuten Etevasta ja Kårkullasta. Tähän mennessä siirtymävaihe on sujunut kohtuullisen hyvin”, luonnehtii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen palvelualueen johtaja Timo Hokkanen.
Rakenteelliset muutokset palvelualueilla
Tärkein rakenteellinen muutos on se, että vammaispalvelut ovat tästä lähtien oma palvelualueensa. Aiemmin ne ovat olleet osa kuntien sote- tai perhe- ja sosiaalipalveluita. Länsi-Uudellamaalla palvelualueet on jaettu niin, että ikääntyneiden palvelut, yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä vammaispalvelut ovat omia palvelualueitaan. Vammaispalveluiden osalta hyvinvointialueelle siirtyi osia sekä Etevasta että Kårkullasta.
”Ennen hyvinvointialueille siirtymistä Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä oli yhteinen erityishuollon kuntayhtymä, joka toimi useamman kunnan alueella ja huolehti erityisen vaativista palveluista. Kuntayhtymien lakkautuksen seurauksena kehitysvammapsykiatriset, erityisen vaativat palvelut sekä tahdosta riippumattoman hoidon päätökset siirtyivät HUSin vastuulle”, Hokkanen kertoo.
Uudistus tuo mukanaan myös mahdollisuuden tehdä hankintoja keskitetysti, kun aikaisemmin hankinnat tehtiin itsenäisesti monissa eri organisaatioissa.
Palvelureitteihin muutoksia
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen uudistus aiheuttaa joissain tapauksissa muutoksia asiakkaille, jotka saivat aikaisemmin palvelunsa Etevasta ja Kårkullasta, sillä palvelureitti ei välttämättä ole enää sama kuin ennen. Näkyvin muutos asiakkaille on palvelumaksujen yhdenmukaistaminen keskitasolle.
Asiakaspalaute auttaa epäkohtien korjaamisessa
Hokkanen kertoo, että asiakaspalautteessa tietojen löydettävyyteen liittyvät ongelmat ovat olleet korostuneesti esillä, mutta palautteesta on ollut apua epäkohtien korjaamisessa.
”Palaute on ollut tärkeää, sillä sen avulla olemme voineet korjata epäkohtia. Toiminnan käynnistysvaiheessa on vielä tekemistä ja kaikki palvelut eivät välttämättä ole vielä täydessä toimintavalmiudessa”.
Haasteita on ollut esimerkiksi ruotsinkielisten erityisten vaativiin palveluihin ohjautumisessa sekä sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa.
Sen sijaan kehitysvammaisten ihmisten asumis- ja päivätoimintapalveluissa henkilöstön määrä on tällä hetkellä riittävä, joten palveluja ei ole tarvinnut supistaa henkilöstövajeen takia.
”Työntekijöiden sitoutumista työhönsä voidaan vahvistaa myös esimerkiksi selkeällä työnkuvauksella, josta käy ilmi työn tarkoitus ja merkityksellisyys”, Hokkanen painottaa.
Espoo kasvaa kohisten
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen suurimman kaupungin Espoon väkiluku on kasvanut voimakkaasti viime vuosina erityisesti maahanmuuton seurauksena.
Espoon väestöstä vieraskielisten osuus oli vuonna 2021 20,1 prosenttia ja ruotsinkielisten osuus 6,7 prosenttia. Tässä suhteessa se on hyvin erilainen muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Eri kulttuureista tulevat asukkaat on otettava huomioon palveluiden suunnittelussa.
Monissa maahanmuuttajaperheissä käsitykset esimerkiksi vammaisuudesta voivat poiketa vahvasti siitä, miten Suomessa asiaan suhtaudutaan.
”Vammaisia lapsia voidaan esimerkiksi piilotella kodeissa ja osa maahanmuuttajista ei edes halua hakea palveluita. Siksi auttamisjärjestelmien on oltava kulttuuriset erot ymmärtäviä, jotta ne vastaisivat parhaimmalla mahdollisella tavalla asukkaiden tarpeisiin”, Hokkanen kuvailee.
Kirjoita kommentti