Koira motivoi ja auttaa asiakastyössä

Henriikka Kilponen ja Mira Niittylahti työskentelevät kumpikin Lapin hyvinvointialueella Kolpeneen Tuki- ja osaamiskeskuksessa. Tunturi-Lapin alueella kuntoutusohjaus- ja kommunikaatiopalveluiden tiimissä työskentelevä Kilponen toimii jalkautuvana kuntoutusohjaajana ja neuropsykiatrisena valmentajana kehitysvammaisten ja nepsy-ihmisten kanssa. Niittylahti puolestaan tekee asumisen ohjaajan töitä Rovaniemellä. Molemmat ovat käyneet täydennyskoulutuksen koira-avusteiseen kuntoutus- ja kasvatustyöhön ammattikorkeakoulussa.

”Työnkuvamme poikkeavat toisistaan melko paljon. Teen pääsääntöisesti asumisen ohjaajan töitä, mutta kerran viikossa työskentelen koiran kanssa hyvin monipuolisesti. Se ei ole pelkkää oleilua eläimen kanssa, vaan suunnitelmallista työskentelyä, josta on hyötyä asiakkaillemme”, kuvailee Niittylahti, jolla on 5-vuotias valkoinenpaimenkoira Benno.

Koiran kanssa tylsätkin tehtävät sujuvat

Benno on suorittanut Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n soveltuvuuskokeen hyväksytysti ja tähtää työnäyttöön, kun työharjoittelusta on saatu riittävästi kokemusta.

Kilposen koira ja myös työtoveri on 4-vuotias australianpaimenkoira Alli. Kilponen on suorittanut Allin kanssa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n kuntoutuskoirakon työnäytön, ja siksi Alli käyttää työaikana yhdistyksen työliiviä.

”Alli innostaa asiakkaita tekemään monia asioita, jotka eivät muutoin motivoisi heitä. Esimerkiksi lomakehaastattelut, jotka ovat asiakkaiden kannalta yleensä tylsiä, sujuvat Allin ansiosta helposti, kun Alli kiikuttaa kysymykset asiakkaalle korissa”, kertoo Kilponen.

Sosiaaliset paineet kevenevät koiran läsnäolon myötä haastattelutilanteessa ja paine kysymyksiin vastaamisesta vaihtuu koiran kanssa tekemiseen. Samalla asiakas saa onnistumisen kokemuksia koiran kanssa toimimisesta.

Alli on Kilposen mukana työssä 1–2 päivänä viikossa ja muut ajat se viettää kotioloissa tavallista koiranelämää. Benno työskentelee emäntänsä kanssa yhtenä päivänä viikossa.

Toiminnallista työskentelyä

Koira-avusteinen työskentely on yleensä hyvin toiminnallista.

”Monesti pienempien lasten kanssa työskennellessämme myös heidän sisaruksensa ovat mukana tilanteessa. Tällöin voimme työstää sisarusten välistä suhdetta koiran avulla. Voimme esimerkiksi suunnitella yhdessä lasten kanssa koiralle temppuradan, jonka jälkeen sisarukset saavat yhdessä päättää, mitä temppuja Allin kanssa voisi tehdä. Sitten jokainen sisarus vuorollaan suorittaa temppuradan Allin kanssa. Suorittajalle tulee onnistumisen kokemuksia sekä oman toiminnan ohjaamista, ja samalla sisarukset oppivat oman vuoron odottamista”, Kilponen kertoo.

Allin kanssa on tehty paljon myös koira-avusteista tunnetyöskentelyä Alli-tunnekorttien avulla. Tunnekorteissa on kuvia erilaisia tunnetiloja olemuksellaan ilmaisevista australianpaimenkoirista. Tämä auttaa asiakkaita tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan sekä opettaa heille taitoja tunnetilojen hallintaan.

Asiakkaat valikoituvat koira-avusteiseen työskentelyyn heidän oman kiinnostuksensa perusteella ja kun koiranohjaaja arvioi työskentelymuodon tukevan asiakkaan työskentelyn tavoitteita.

”Yleensä tuon koiran mukaan tapaamisiin tavattuani ensin asiakkaan muutaman kerran ilman koiraa. Tällöin kerron asiakkaalle, mitä koira-avusteinen työskentely on. Käymme myös kuvallisten ohjeiden kanssa läpi, miten koiran kanssa työskennellään ja toimitaan. Toimintaohjeisiin palataan myös tarvittaessa koiran läsnä ollessa”, Kilponen toteaa.

Taustalla aina tavoite

Koira-avusteinen työskentely saattaa näyttää leikkimiseltä, mutta työskentelyssä taustalla on aina suunnitelma ja jokin tietty tavoite. Lisäksi kohtaamiset asiakkaiden kanssa dokumentoidaan.

”Koiran kanssa voi leikkiä ja sen palkitseminen on hauskaa. Koiran turkkia voi hoitaa, sille voi lukea tai sen kanssa voi keskustella. Lapsille tehdään myös selväksi, mitä koirille ei saa tehdä. Siitä ei saa vetää hännästä tai kohdella millään muullakaan tavoin huonosti. Koiralla on aina myös jokin erityinen tehtävä. Se voi olla esimerkiksi asiakkaan aktivoiminen tavalla tai toisella. Tavoite voi olla hyvinkin pieni, esimerkiksi tapaaminen koiran kanssa”, Niittylahti sanoo.

Koirilla voi olla hyvin monenlaisia tehtäviä. Esimerkiksi paimenkoirarotuisen Allin kanssa asiakastilanteet ovat hyvin toiminnallisia, koska Alli on hyvin liikkuvainen koira. Toisaalta esimerkiksi psykoterapeutit voivat käyttää koiria asiakastilanteissa siten, että niiden tehtävä on olla läsnä henkisenä tukena ilman aktiivista roolia.

Korona-aika on passivoinut asiakkaita, ja siitä on seurannut painon nousua ja diabeteksen puhkeaminen. Koirista on apua näihinkin ongelmiin.

”Benno on ollut avuksi muun muassa erään asiakkaan painonhallinnassa ja diabeteksen hoidossa. Koiran kanssa lenkkeily on ollut tehokasta ja asiakas on lähtenyt ulos liikkumaan ilman houkuttelua. Lenkillä asiakas saa kerrottua omia tuntemuksiaan. Samalla hänen fyysinen kuntonsa on parantunut ja paino on lähtenyt laskuun, joten ulkoilu palvelee häntä sekä fyysisesti ja psyykkisesti”, Niittylahti mainitsee.

”Koiran läsnäolosta on ollut suuri hyöty myös esimerkiksi sisarusten kanssa työskentelyssä. Koiran ansiosta sisarusten välinen kärhämöinti on vähentynyt”, Kilponen lisää.

Sopivuus kasvatus- ja kuntoutuskoiraksi riippuu yksilöllisistä ominaisuuksista

Sopivan työkoiran kouluttaminen lähtee siitä, että ensin on löydyttävä pentu, jolla on jo valmiiksi sellaisia ominaisuuksia, joita tulevassa työtehtävässä tarvitaan. Kun pentu haetaan uuteen kotiin, sen kouluttaminen alkaa välittömästi. Tehtävänsä oppineen koiran taitoja on myös jatkuvasti pidettävä yllä erilaisilla harjoituksilla.

Koiran on hyvä saada koulutuksensa aikana mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia kaikenlaisista tilanteista ja ihmisistä. Koiran on muun muassa opittava rentoutumaan hälinässä sekä pysymään rauhallisena stressaavissa tilanteissa. Koirien soveltuvuutta erilaisiin työtehtäviin testataan soveltuvuuskokeissa.

”Mikä hyvänsä koirarotu sopii kasvatus- ja kuntoutustehtäviin, vaikka joillekin roduille oppiminen joihinkin tiettyihin tehtäviin saattaa olla helpompaa kuin toisille niiden rotuominaisuuksista johtuen. Sopivuus kasvatus- ja kuntoutuskoiraksi on kuitenkin enemmän kiinni koiran yksilöllisistä ominaisuuksista kuin sen rodusta”, toteaa Niittylahti.