Kevytyrittäjyys lisää työnteon mahdollisuuksia

”Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen, eli Siun soten etäpalvelujen kehittäminen alkoi korona-aikana, kun lähikontaktit asiakkaiden kanssa loppuivat, mutta työ- ja päivätoiminnoissa oli edelleen suuri määrä henkilökuntaa. Ketään ei kutenkaan haluttu lomauttaa. Silloin syntyi ajatus tietoteknisten välineiden entistä tehokkaammasta hyödyntämisestä. Osa työntekijöistä innostui asiasta ja he ryhtyivät kehittämään etäpalveluja. Hyvin suunniteltu järjestelmä tuotti erinomaista tulosta ja siksi sitä ei haluttu purkaa senkään jälkeen, kun koronasulku loppui, vaan järjestelmä juurrutettiin osaksi päivätoiminnan palveluja”, kuvailee palveluesihenkilö Marika Haapalainen Ilomantsista.

Neljä vuotta käytössä ollut etäpalvelu on vuosien saatossa kehittynyt erittäin monipuoliseksi palvelujärjestelmäksi. Etäpalvelut ovat ryhmämuotoista toimintaa digilaitteen välityksellä. Etäpalveluihin kuuluu avoin ja suljettu toiminta. Avoin etäpäivätoiminta on kaikille avointa ja ohjelmaa järjestetään koko toimintakauden ajan viikoittain. Avoimen toiminnan rinnalla järjestetään suljettuja ryhmiä ja kursseja, joissa käsitellään jotain tiettyä aihetta.

”Etätoiminta sisältää muun muassa keskusteluja, vertaistukea, kädentaitoja, musiikkia, digitaitojen harjoittelua, työelämävalmiuksien tukemista, kommunikaatiotuokioita sekä juhlia, siis kaikkea samaa mitä normaali päivätoimintakin, mutta palvelut tuodaan asiakkaiden koteihin tietokoneen välityksellä”, kertoo työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Satu Ikonen.

Myös työhönvalmennusta etänä

Eräs tärkeä etäpalvelun muoto Siun soten alueella on työhönvalmennus, joka on suljettua etätoimintaa. Palvelulle on tarvetta, koska kehitysvammaiset työnhakijat eivät saa TE- toimiston järjestämänä koulutusta työhakuun.

Työnhakuvalmennusryhmä kokoontuu noin puolen vuoden ajan ja sinä aikana ryhmän jäsenet käyvät läpi laajasti työnhakuun liittyviä asioita.

Käytännön kautta havaittiin, että sopiva ryhmäkoko etätyöhönvalmennukseen on enintään 10 henkeä.

”Olemme suorittaneet koulutuksen aikana muun muassa hygieniapassit. Koulutus tulee Siun soten etäpalveluiden kautta ja tentit on totuttanut ruokaviraston hyväksymä hygieniapassitestaaja. Elintarvikevalvontaviranomainen on tarkastanut koulutuksessa käytettävän materiaalin ja antanut hyviä vinkkejä opiskelumateriaalin hankintaan. Opiskelemme myös esimerkiksi siivousta. Yhteistyökumppanimme Vileda on luovuttanut meille käyttöön siivoustyön koulutuksessa käytettävää koulutusmateriaalia. Meillä on useita hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa teemme vastavuoroista vaihtokauppaa”, Ikonen sanoo.

”Ryhmän kokoontumisissa asiakkaat ovat heränneet myös pohtimaan, miksi he tekevät avotyötä, kun voisivat yhtä hyvin saada palkkaa työstään. Osa asiakkaista on jopa irtisanoutunut avotyöstään ja ryhtynyt hakemaan palkkatyötä. On jopa käynyt ilmi, että näissä avotyöpaikoissa on avotyöntekijän lähtemisen jälkeen tullut paikka auki. Esimerkiksi erääseen työpaikkaan tuli avoimeksi hoiva-avustajan paikka sen jälkeen, kun asiakkaamme irtisanoutui vastaavasta tehtävästä, jota hän teki avotyönä. Tällä hetkellä tämä henkilö on palkkatyössä toisenlaisissa tehtävissä”, Haapalainen paljastaa.

Työnhakijoiden lisäksi etäkoulutusta järjestetään jatkokoulutuksena myös työssä oleville tai edellisen työnsä lopettaneille asiakkaille. Seuraava ryhmä aloittaa toimintansa ensi syksynä ja se kokoontuu vuoden verran.

Työllistämispalvelun kautta töitä saaneet henkilöt työskentelevät muun muassa ravintolassa ekstraajina, siivoojina, kaupan alalla sekä kiinteistöhuollossa.

Vuonna 2023 hyvinvointialueella on ollut palkkatyössä yhteensä 63 asiakasta.

Riittävät henkilöstöresurssit kaiken a ja o

Haapalainen kehuu työllisyysasioiden olevan erittäin hyvällä tolalla Siun soten alueella, vaikka kehitysvammaisten henkilöiden työllistymispolku palkkatöihin on monesti hyvin mutkikas ja pitkä prosessi.

”Tärkeää on saada työhönvalmennukseen riittävästi henkilöstöresursseja, jotta asiakkaiden työelämävalmiuksia voitaisiin vahvistaa riittävästi. Erilaisia työtehtäviä voi harjoitella esimerkiksi avotyösuhteessa mutta sen ei pitäisi olla pysyvä ratkaisu vaan avotyön olisi johdettava palkkatyöhön”, korostaa hän.

Etänä toteutettavat työllistämispalvelut takaavat, että tukea on aina saatavilla jollain kulmalla laajaa hyvinvointialuetta.

”Yksin ei tarvitse osata mitään, sillä meitä on iso porukka, jonka tehtävänä on tukea asiakkaitamme työllisyyden polulla”, Ikonen toteaa.

Hän kertoo, että työhönvalmennukseen osallistuminen riippuu asiakkaan omasta toimintakyvystä sekä halusta tehdä palkkatyötä. Työllistymisen mahdollisuuden on myös oltava realistinen ja siksi palvelun painopiste on nuorissa, juuri ammattikoulusta valmistuneissa henkilöissä.

”Suurin osa asiakkaistamme ei kykene palkkatyöhön vaan työ- tai päivätoiminta on heille sopivin paikka”, Ikonen muistuttaa.

UKKO.fi -palvelu madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä

Suurin osa kehitysvammaisten henkilöiden tekemästä palkkatyöstä on osa-aikaista ja tekijälleen hyvin räätälöityä työtä. Ilomantsissa satunnaisten työkeikkojen tekeminen onnistuu kevytyrittäjyyden avulla UKKO.fi -palvelun kautta.

UKKO.fi tarjoaa kattavia palveluita yrittäjille ja kevytyrittäjille. Se on suunnattu erityisesti aloittaville ja satunnaisesti laskuttaville yrittäjille, sekä pienille toiminimi- ja osakeyhtiöyrittäjille.

”UKKO. fi -palvelun kautta voi kätevästi laskuttaa myös lyhyitä, noin tunnin tai kahden pituisia työsuorituksia. Lyhytkestoisetkin palkkatyöt ovat asiakkaille hyvin tärkeitä ja he voivat muutaman viikoittaisen työtunnin ohella olla lopun aikaa esimerkiksi työtoiminnassa toimintakeskuksella”, sanoo Ikonen.

Ensimmäisenä UKKO. fi -palvelun käytön aloitti Heinävesi, ja Ilomantsi seurasi pian perässä.

”Olemme kuitenkin vielä tässä suhteessa aivan alkumetreillä. Ja paljon on vielä tehtävää ja uusien asioiden oppimista edessä. Palvelun laadun tasapuolistaminen ympäri hyvinvointialuetta on eräs haasteista.”

Kimmo Hurskainen viihtyy työssään

Kaksi vuotta kevytyrittäjänä toiminut Kimmo Hurskainen, 32, työskentelee päivittäin neljä ja puoli tuntia kiinteistön huoltotehtävissä TE-toimiston työkokeilussa. Lisäksi hän työskentelee kevytyrittäjänä kiinteistönhuoltotehtävissä. Ammattiinsa hän valmistui ammattiopisto Luovin kiinteistönhuoltolinjalta.

Hurskaisen asiakkaat ovat ikäihmisiä, jotka tarvitsevat apua lumen luomisessa pihalta sekä portaiden lakaisussa.

”Tällä hetkellä teen pääasiassa lumitöitä, mutta keväämmällä työtehtäviin kuuluu myös jalankulkuväylien hiekoitus ja kesällä parturoin myös nurmikoita” kertoo Hurskainen.

Kysyn Hurskaiselta, onko hän viihtynyt työssään.

”Vielä kysyt! Olen viihtynyt erinomaisesti!”, tokaisee Hurskainen.

Pienimmillään Hurskaisen työtehtävä voi olla esimerkiksi ainoastaan lumen poisto auton katolta, josta hän laskuttaa viisi euroa.

”Vastaaviin töihin on hyvin vaikea saada esimerkiksi kiinteistönhuoltofirmaa ja veloitus voi olla hyvin kallista”, Ikonen huomauttaa.

Heinävedellä asuva Mika Juvonen puolestaan hankkii kevytyrittäjänä lisäansioita pilkkomalla polttopuita. Hänellä on peräkärry ja sen mukana kulkeva klapikone, jotka asiakas voi tulla hakemaan puiden pilkkomispaikalle omalla autollaan.