Jobcenter-malli ohjaa ansiotyöhön porrastetusti

Helsingissä toimiva Jobcenter-malli on väliporras työtoiminnan ja avointen työmarkkinoiden työpaikkojen välillä. Mallissa työtoiminnan asiakkaat kokeilevat ansiotyötä omien voimavarojensa mukaan menettämättä mahdollisuutta jatkaa työtoiminnassa.

Nainen, jonka takana on Helsinki-teksti.
Projektikoordinaattori Krista Markoff on vastannut Jobcenter-mallin kehittämisestä.

Jobcenter-malli on osa Työkykyisempi Stadi -hanketta, joka puolestaan on osa hallituksen työkykyohjelmaa. Hankkeessa on kehitetty työtoiminnan täsmätyömallia Helsingin kaupungin vammaisten työtoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Jobcenter-mallin pääajatus on mahdollisuus kokeilla osa-aikaisesti ansiotyön tekemistä työtoiminnan rinnalla. Se on väliporras työtoiminnan ja ansiotyön välissä.

Sosiaalihuollon näkökulmasta on tärkeää, että myös heikossa työmarkkina-asemassa olevat työllistyvät.

Mallin kehittämisestä on vastannut projektikoordinaattori Krista Markoff.

”Tällaista mallia ei aikaisemmin ole ollut olemassa. Tähän saakka työtoiminnassa työskentely on ollut palkatonta ja siellä on tehty esimerkiksi teollisuuden alihankintatöitä, kuten ruuvien ja muiden pientarvikkeiden pussittamistehtäviä. Aikaisemmin työelämään on ollut mahdollista edetä esimerkiksi työhönvalmennuksen kautta. Meiltä on kuitenkin puuttunut tällainen malli, joka mahdollistaa ansiotyön tekemisen osa-aikaisesti siten että samaan aikaan on mahdollista jatkaa myös työtoiminnassa”, Markoff valaisee.

Nainen käyttää kastelukannua, taustalla muita ihmisiä.
Jobcenter-mallin asiakkaat ovat tehneet keikkaluonteisesti muun muassa puutarhatöitä.

Työn kokeileminen tuetusti auttaa työtoiminnassa olevaa henkilöä tutustumaan pehmeästi erilaisiin työtehtäviin ilman, että yhteyttä tuttuun ja turvalliseen työtoimintaan on lopetettava kerralla.

Lisää osallisuutta

Jobcenter-mallin ansiosta kehitysvammaisten työtoiminnassa olevien henkilöiden kynnys siirtymisestä avoimille työmarkkinoille madaltuu. Samalla heidän kokemuksensa yhteiskunnallisesta osallisuudesta sekä omista kyvyistään vahvistuu. Myös ansiotulot ovat merkittävä tekijä itsetunnon vahvistajana, vaikka Jobcenter-mallissa työnteon ei ole tarkoitus olla työntekijän pääasiallinen tulonlähde. Tarkoituksena on, että asiakkaat pääsevät kokeilemaan heidän suorituskyvylleen sopivaa täsmätyötä. Seuraavia askeleita työllistymisessä voisivat olla esimerkiksi työhönvalmennukseen siirtyminen ja sitä kautta työllistyminen palkkatöihin, mikäli sopivia työtehtäviä löytyy. Toinen vaihtoehto on opintoihin siirtyminen.

Työtä toimeksiantosopimuksella

”Jobcenter-mallissa työt tehdään toimeksiantosopimuksella. Tilaaja tilaa työtehtävän, ja me selvitämme löytyykö meiltä kyseiseen työhön sopivia työntekijöitä. Tarvittaessa harjoittelemme kyseistä tehtävää toimintakeskuksessa. Jos tehtävä on sopivanlainen, työntekijä käy suorittamassa kyseisen työn”, Markoff kertoo.

Mies puhdistaa turvapuhelinta, päässä hengityssuojain ja kädessä suojakäsineet.
Työtehtäviin kuului muun muassa turvapuhelinten puhdistusta.

Suurin osa tehtävistä on ollut keikkaluontoisia, muutaman tunnin pituisia työtehtäviä. Ansio, joka näistä tehtävistä maksetaan, on ollut pientä lisätuloa henkilön saamien etuisuuksien päälle.

”Jobcenter-mallin pilotoinnissa on ollut mukana 51 ihmistä, jotka ovat tehneet yhteensä työtä 1200 tuntia. Noin 85 prosenttia heistä kuuluu vammaisten työtoiminnan ja noin 15 prosenttia kuntouttavan työtoiminnan piiriin”, Markoff luettelee.

Työtehtäviä ovat olleet esimerkiksi siivoustyöt, turvapuhelinten puhdistus, postitus- ja pakkaustehtävät, ikkunanpesu, erilaiset ulkotyöt ja vanhusten avustustehtävät.

”Erityisesti kahvipakettien tarroitus- ja postitustyö onnistuivat oikein hyvin. Tilaaja toivoi erityisesti, että tämän työn suorittaisivat vaikeasti vammaiset henkilöt”, Markoff iloitsee.

Toimintamalli on lähtenyt käyntiin tämän vuoden aikana, ja se hakee vielä uomaansa.

Hanke loppuu, kehitystyö jatkuu

Avoimet työmarkkinat eivät välttämättä ole ensisijainen vaihtoehto kaikille asiakkaille, mutta heille suunnattujen työskentelymahdollisuuksien kehittämistyö jatkuu edelleen hankkeen päätyttyä vuoden 2022 lopussa.

”Olemme saaneet sekä asiakkailta että omaisilta hyvää palautetta, ja olemme tehneet laajasti yhteistyötä muun muassa Kelan ja työllisyyspalveluiden kanssa”, Markoff mainitsee.

Julkishallinnon näkökulmasta malli on kansantaloudellisesti arvokas, sillä myös täsmätyökykyiset pääsevät osaksi työelämää ja sitä kautta heidän yhteiskunnallinen osallisuutensa vahvistuu.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).