Hyvinvointia hämäläisittäin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue muodostuu yhdestätoista kunnasta, joilla kaikilla oli omat tapansa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa ennen yhdistymistä yhdeksi hyvinvointialueeksi. Toimintamallien yhdenmukaistaminen on sujunut hyvin ja tuonut mukanaan paljon hyvää.

Lähikuva naisesta.
Vammaispalveluiden järjestäminen on ollut haasteellista, sillä jokaisella kunnalla on ollut oma tapansa hoitaa palveluja. Tavoitteenamme on päästä eroon perinteisestä kunta-ajattelusta ja keskittyä asiakaslähtöisiin ratkaisuihin, sanoo vammaispalvelujen johtaja Johanna Pulkkinen.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelujen piirissä on noin 3000 asiakasta, sekä noin 400 työntekijää.

”Hyvinvointialueelle siirtymisen yhteydessä eri kunnissa käytettyjä toimintamalleja on pyritty yhdenmukaistamaan ja tavoitteenamme on, että palveluiden muutokset olisivat perusteltuja ja turvaisivat asiakkaiden palveluiden jatkuvuuden”, kertoo vammaispalvelujen johtaja Johanna Pulkkinen.

Hän kuitenkin huomauttaa, että tähän mennessä on saavutettu vain pintaraapaisu.

”Vammaispalveluiden järjestäminen on ollut haasteellista, sillä jokaisella kunnalla on ollut oma tapansa hoitaa palveluja. Tavoitteenamme on päästä eroon perinteisestä kunta-ajattelusta ja keskittyä asiakaslähtöisiin ratkaisuihin.”

Mahdollisuus vertaistukeen

Hyvinvointialueelle siirtyminen on muuttanut työntekijöiden tilannetta merkittävästi. Pääosa työpaikoista on nyt keskitetty kolmelle eri seutukunnalle: Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Forssaan. Tämä keskittäminen on mahdollistanut pienempien kuntien jakautuvan näiden ympärille, mikä tuo yhteen eri asiantuntijat ja parantaa yhteistyötä.

”Aikaisemmin työntekijät saattoivat olla oman sektorinsa ainoita työntekijöitä omassa kunnassaan, muta hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen he ovat saaneet mahdollisuuden vertaistukeen ja keskusteluihin oman alansa ammattilaisten kanssa, mikä on vähentänyt aiempaa yksinäisyyden tunnetta”, Pulkkinen kuvailee.

Asiantuntijat vahvistamassa osaamista

Vammaispalveluilla on käytössään omia asiantuntijoita, kuten psykologi ja sairaanhoitaja, jotka osallistuvat asiakkaiden palveluntarpeen arviointiin. Heidän asiantuntemustaan tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa henkilökunnalla ei ole riittävää osaamista arvioida palvelun tarpeita. Asiantuntijat jalkautuvat yksiköihin kartoittamaan, millaiset asumisratkaisut sopisivat parhaiten asiakkaille.

”Tämä yhteistyö on tärkeää, sillä se varmistaa asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen ja parantaa palvelujen laatua”, Pulkkinen korostaa.

IMO-työryhmät ja rajoitustoimenpiteet

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on alueellisia IMO-työryhmiä, kaikilla kolmella seutukunnalla. Ne jakaantuvat siten, että lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla työikäisillä on omat IMO-työryhmänsä.

Näiden työryhmien tehtävänä on käsitellä rajoitustoimenpiteiden käyttöön liittyviä asioita. Työryhmään kuuluu moniammatillinen tiimi, johon osallistuvat yksikön lähijohtaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri ja psykologi.

Työryhmät arvioivat mahdollisia rajoitustoimenpiteitä sekä ennakoivia toimenpiteitä ja seuraavat tilannetta. Pulkkinen kertoo, että yhteistyö on parantunut huomattavasti hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen, mikä on mahdollistanut osaamisen ja tiedon jakamisen laajemmin koko alueen toimijoiden kesken.

Tuettu päätöksenteko

Tuetun päätöksenteon järjestäminen on vielä kehitysvaiheessa. Tällä hetkellä päätökset tehdään yksilöllisesti, ja jokaiselle asiakkaalle pyritään löytämään juuri hänelle sopivin ratkaisu. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaan lähellä asuu henkilö, joka voi tukea häntä päätöksenteossa.

”Tuetun päätöksenteon osalta olemme vielä ostopalvelun varassa. Olemme myös miettineet tuettuun päätökseen tekoon liittyvän valmennuksen sisältöjä, mitä se voisi olla ja millaisissa tilanteissa siitä olisi hyötyä”, Pulkkinen mainitsee.

Lähikuva naisesta.
Hämäläinen hitaus on ehkä ollut vain hyväksi hyvinvointialueelle siirtymisen kanssa, sillä olemme välttyneet myös monilta virheiltä, joita muilla hyvinvointialueilla on mahdollisesti tehty, toteaa Johanna Pulkkinen.

Henkilökohtainen apu ja kilpailutus

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella henkilökohtaisen avun tarjoavat yritykset kilpailutettiin viime vuoden lopulla, ja tänä vuonna on solmittu uudet ostopalvelusopimukset. Palvelusetelin käyttö on ollut suurinta Hämeenlinnan seudulla, mutta myös muualla alueella sen käyttöä pyritään laajentamaan.

”Alueella on käytössä työnantajamalli, joka ei kuitenkaan sovi kaikille kehitysvammaisille henkilöille, sillä kaikki eivät pysty toimimaan työnantajina. Tämä malli tuo kuitenkin vaihtoehtoja niille, jotka voivat hyödyntää sitä”, Pulkkinen sanoo.

Asumisessa ei muutoksia

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen. Pulkkinen kertoo, että kunnilla on runsaasti korjausvelkaa, ja monien asuntojen tilat eivät enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Vaikka kaikkia asumisyksiköitä ei voida kerralla uusia, tilanne paranee asteittain.

”Talouden realiteetit on otettava huomioon asumispalvelujen järjestämisessä, mutta tavoitteena on välttää uusien laitosten syntymistä huolellisella ja yksilöllisellä suunnittelulla. Tällä hetkellä Kanta-Hämeen suurin kehitysvammaisten asumisyksikkö tarjoaa palveluita 25:lle henkilölle viidessä eri rakennuksessa.”

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut ESR-rahoitusta lasten tuetun asumisen kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää tuetun asumisen asiakaslähtöisyyttä, toimintamalleja ja palvelukokonaisuutta. Hanke on suunnattu nuorille aikuisille, jotka muuttavat lapsuudenkodistaan asumaan itsenäisesti, sekä heidän läheisilleen ja omaisille ja henkilökunnalle.

Hanke sisältää muun muassa muuttovalmennusta, vertaistukea ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistä, jotka tarjoavat turvaa nuorille aikuisille. Hanke kestää vuoden 2027 loppuun saakka ja sen tavoitteena on vahvistaa polkua tuettuun asumiseen.

Palvelujen tarjonta laajentunut

Osalle asiakkaista hyvinvointialueelle siirtymisen hyödyt ovat olleet merkittäviä. Palveluiden tarjonta on laajentunut, ja nyt alueella pystytään tarjoamaan enemmän vaihtoehtoja erityisesti vaikeissa tapauksissa.

”Olemme hitaita hämäläisiä ja emme siksi ole ehtineet kaikkiin muutosvaiheisiin mukaan, mutta ehkä se on ollut pelkästään onni, sillä olemme välttyneet myös monilta virheiltä, joita muilla hyvinvointialueilla on mahdollisesti tehty”, naurahtaa Pulkkinen.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).