Apua työvoimapulaan ulkomailta

Hoitoalaa vaivaa krooninen työvoimapula, johon Savas-Säätiö on ryhtynyt hakemaan helpotusta rekrytoimalla henkilöstöä ulkomailta. Hyvin alkanut hanke on jo tuottanut tulosta ja ensimmäiset tulijat ovat sijoittuneet eri puolille Etelä- ja Pohjois-Savoa.

Asiakkaita ravintolassa.
Savas-Säätiö järjesti maaliskuussa tervetuliaisillallisen ulkomailta Suomeen tulleille uusille työntekijöille.

Savas-Säätiö on aloittanut yhdessä Pohjois-Savon Euresin ja Ely-keskuksen kanssa sotehenkilöstön rekrytoinnin ulkomailta. Pohjois-Savossa toteutettiin pilottihanke, jonka aikana Suomeen töihin tulevia kehitysvamma-alan työntekijöitä koulutettiin omissa lähtömaissaan ennen Suomen saapumista. Syynä hankkeeseen on koko Suomea koskeva krooninen hoitajapula.

”Nykyisessä tilanteessa emme pysty rekrytoimaan kotimaasta pätevää työvoimaa vakituisiin paikkoihin, emmekä myöskään voi ottaa enempää oppisopimusopiskelijoita”, taustoittaa hanketta asiantuntija Niina Argillander Savas-Säätiöstä.

Tavoitteena 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain

Savaksen vuonna 2023 alkanut hanke noudattelee hallituksen linjausta työperäisestä maahanmuutosta. Tavoitteena on, että työperäinen maahanmuutto kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää noin 50 000:n uuden työperäisen maahanmuuttajan lisäystä. Vuoden 2030 jälkeen Suomi tavoittelee vähintään 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain.

Hankkeessa tarvittiin laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Suomessa Savas-Säätiö teki yhteistyötä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, TE-toimiston ja useiden kaupunkien kanssa. Lisäksi oppilaitokset, kuten Sakky, Esedu ja Step, osallistuivat hankkeeseen.

Melkomoinen urakka

Hakkeen toteuttaminen oli todellinen palapeli, jonka kokoamiseen osallistui suuri määrä ihmisiä eri tahoilta.

”Savas-Säätiö vastasi työpaikkailmoitusten sisällöstä yhdessä EURESin kanssa ja teki päätökset haastateltavista ja rekrytoiduista henkilöistä. He myös solmivat työsopimukset ja pitivät huolta siitä, että tulevat työntekijät oppivat jo lähtömaakoulutuksessa Savaksessa käytössä olevat työskentelytavat ja vammaistyön terminologian. Savas-Säätiö oli mukana valittujen henkilöiden koko lähtömaakoulutuksen ajan tarjoten perehdytystä perjantain oppitunneilla”, Argillander kertoo.

EURES toimi hankkeessa konsulttina ja tukena koko prosessin ajan. Se koordinoi eri sidosryhmien välisen viestinnän ja kartoitti rekrytoinnin kohdemaat. Pohjois-Savon ELY-keskus puolestaan varmisti maahanmuuttoon liittyvien asettautumispalveluiden paikallisen toteutuksen yhteistyössä EURESin kanssa.

Nainen nojaa tiiliseinään.
”Kokemuksemme osoittavat, että kansainvälinen rekrytointi voi tuoda monipuolisuutta ja uutta osaamista työyhteisöihin”, toteaa asiantuntija Niina Argillander Savas-Säätiöstä.

Tehokas markkinointi tuotti tulosta

Ulkomailla markkinointia kohdennettiin erityisesti Italiaan, Kreikkaan, Espanjaan ja Alankomaihin. Työpaikkoja mainostettiin messuilla, kansallisilla työpaikkasivustoilla ja EURES-portaalissa.

”Ennakkomainonta tavoitti suuren määrän käyttäjiä, ja hakemuksia saapui yhteensä 185 EU-alueelta ja 670 EU:n ulkopuolelta”, Argillander listaa.

Savas rekrytoi hakijoista 21 henkilöä, joista 15 saapui lopulta Suomeen tämän vuoden maaliskuun alussa. Näistä henkilöistä 11 toi mukanaan myös puolisonsa ja lisäksi 10 lasta muutti Suomeen vanhempiensa mukana.

Rekrytoidut työntekijät tulevat Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Kolumbiasta, Filippiineiltä, Intiasta, Irlannista ja Hollannista. He ovat sijoittuneet eri paikkakunnille Etelä- ja Pohjois-Savossa, kuten Kiuruvedelle, Iisalmeen, Kuopioon, Pieksämäelle, Mikkeliin ja Mäntyharjulle.
Myöskään työntekijöiden mukana tulleita puolisoita ei unohdettu.

”Pohjois-Savon TE-toimisto ohjasi puolisot suomen kielen koulutukseen tai muuhun soveltuvaan kielikoulutukseen ja etsi heille työtä Suomesta. Lisäksi eri kaupungit tarjosivat paikallisia asettautumispalveluita”, Argillander jatkaa.

Alkuperäisenä tavoitteena oli, että tulijoilla olisi Suomen kielen B1-taso saapuessaan Suomeen. Tämä tavoite jäi kuitenkin saavuttamatta.

”Haasteeksi muodostui se, että henkilöt tekivät töitä kotimaassaan, mikä hidasti Suomen kielen opintoja. Tällä hetkellä he jatkavat suomen kielen opiskelua työpaikoillaan sekä TyöpaikkaSuomen avulla”, Argillander toteaa.

Katseet Intiaan

Savas-Säätiö suunnittelee jatkavansa ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Säätiön toimitusjohtaja on sen vuoksi käynyt Intiassa kartoittamassa uusia rekrytointi- ja koulutusyhteistyön mahdollisuuksia uusien kumppaneiden kanssa. Kokemukset enimmäisestä rekrytoinnista antavat hyvän pohjan jatkohankkeille.

”Savas-Säätiö korostaa kansainvälisten työntekijöiden valmennuksen tärkeyttä sekä työntekijöille että johtajille. Olemme esimerkiksi kouluttaneet mentoreita eri alueille. Mentorit tukevat kansainvälisiä työntekijöitä työpaikalla sekä auttavat heitä oppimaan työn sisältöä, organisaation kulttuuria ja sopeutumaan uuteen kotimaahan”, Argillander sanoo.

Myös asiakkaiden valmentaminen on tärkeää. Siksi Savas-Säätiö on ottanut asiakkaat mukaan lähtömaakoulutuksiin, joissa he ovat kertoneet omasta elämästään ja tutustuneet uusiin työntekijöihin.

”Savas-Säätiön kokemukset osoittavat, että kansainvälinen rekrytointi voi tuoda monipuolisuutta ja uutta osaamista työyhteisöihin. On tärkeää tarjota valmennusta ja tukea sekä työntekijöille että johtajille, jotta kansainväliset työntekijät voivat integroitua sujuvasti työyhteisöön ja uuteen kotimaahansa. Lisäksi on oleellista huomioida eettiset periaatteet ja tarjota tarvittavat resurssit onnistuneen rekrytoinnin sekä kotoutumisen varmistamiseksi”, Argillander painottaa.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).