Ammattiopistot säästökuurilla

Viime vuosina ammatillisen koulutuksen määrärahoja on leikattu voimakkaasti. Leikkaukset ovat koskeneet myös erityisammattioppilaitoksia. Leikkausten vuoksi ammatillisen koulutusta antavista oppilaitoksista on irtisanottu yhteensä noin 1600 opettajaa.

Säästökuurilta ei ole välttynyt myöskään eri puolilla pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata toimiva Keskuspuiston ammattiopisto, joka on yksi seitsemästä Suomessa toimivasta erityisammattioppilaitoksesta.

Keskuspuiston ammattiopistossa on jouduttu määrärahaleikkausten vuoksi supistamaan opetusaloja sekä irtisanomaan yt-neuvottelujen kautta 45 opettajaa. Lisäksi päätettiin, että määräaikaisten, eritoten epäpätevien opettajien työsuhteita ei jatketa. Osa irtisanotuista opettajista on toisin voitu myöhemmin palkata uudelleen jos vakinaisia opettajia on lähtenyt muihin tehtäviin. Tällä hetkellä koulussa työskentelee noin sata opettajaa.

Ensi syksynä on tulossa vielä joidenkin ohjaajien vähentäminen.

”Tähän asti meillä on esimerkiksi ammatillisissa perustutkinnoissa ollut yksi ohjaaja kymmenen hengen opiskelijaryhmää kohti, mutta ensi syksystä lähtien meillä tulee olemaan puolikas ohjaajaresurssia 12 opiskelijaa kohden”, kertoo Keskuspuiston ammattiopiston rehtori Sirpa Lukkala.

Koulutusaloja supistettiin

Suurimittaiset irtisanomiset ovat olleet mahdollisia, koska joitain epäsuosittuja tai huonosti työllistäviä opetusaloja lopetettiin kokonaan.

”Muutama vuosi sitten meillä oli yli 20 eri alaa, mutta nyt osa niistä on ajettu alas. Kone- ja metallitekniikan tutkinto sekä datanomikoulutus lopetettiin, koska niille ole ollut riittävästi hakijoita. Lisäksi merkonomien ja artesaanien koulutuksesta vähennettiin opiskelupaikkoja siten, että uusia opiskelijoita ei oteta sisään ennen kuin edellinen ryhmä on valmistunut. Näiden aineiden opiskelijaryhmien koko on noin 24 opiskelijaa”, Lukkala selvittää.

Opiskelupaikkoja vähennettiin myös kiinteistöpalvelulinjalta, jossa oli tänä vuonna haussa kaksi ryhmää ja 24 opiskelupaikkaa, mutta koska hakijoita ei ollut riittävästi, linjalle tullaan ottamaan vain yksi 12 opiskelijan ryhmä sisään ja vapautuneet opiskelupaikat siirrettiin TELMA-, eli vaikeimmin vammaisten työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen.

Tutkintoja voi kuitenkin päästä suorittamaan myös kesken lukukauden, mikäli opiskelupaikkoja vapautuu esimerkiksi opintojen keskeyttämisen tai valmistumisen vuoksi. Myös kokonaisten toimipaikkojen sulkeminen tai yhdistäminen on osa säästökuuria.

”Olemme päättäneet sulkea Hyvinkään toimipaikan. Myös Keravalla oli aikaisemmin kaksi toimipaikkaa, jotka yhdistettiin yhdeksi ja nyt senkin toiminta lopetetaan, samoin kuin Lassilan toimipiste, jonka opiskelijat ovat kaikkein vaikeimmin vammaisia”, Lukkala harmittelee.

Suljettujen toimipisteiden toimintaa siirretään jäljelle jääneisiin toimipaikkoihin niin paljon kuin mahdollista. Osa vaikeimmin vammaisista opiskelijoista ei kuitenkaan pysty siirtymään pitkiä matkoja. Heidän kanssaan kunta on järjestänyt kuljetuksia toiseen toimipisteeseen tai heidät on siirretty kunnan päivätoimintaan jos on katsottu, että he ovat saaneet TELMA-koulutuksesta sen mikä on mahdollista saavuttaa. Myös Validian kanssa on käyty keskusteluja, voisiko osa opiskelijoista siirtyä heidän opiskelijoikseen. Lisäksi osa opiskelijoista voi siirtyä Vallilan uuteen toimipisteeseen.

Ryhmäkoot kasvavat

Opintolinjojen vähentämisen, toimipaikkojen sulkemisten sekä opetushenkilöstön irtisanomisten vuoksi ryhmäkokoja on täytynyt kasvattaa.

”Olemme lisänneet yhden opettajan opetuksessa olevien oppilaitten määrää. Tällä hetkellä yhtä opettajaa kohden on perustutkintokoulutuksessa 10 oppilasta, mutta ensi syksynä oppilaita on 12. Kokkiopiskelijoita on tähän mennessä ollut kahdeksan ja määrä nostetaan syksyllä yhdeksään, koska opetustilaan ei mahdu enempää oppilaita. TELMA-opetusryhmässä on ollut kahdeksan opiskelijaa, mutta nyt sen kokoa nostetaan kymmeneen”, Lukkala sanoo.

Viime vuonna Keskuspuistossa oli opiskelijapaikkoja järjestämisluvan mukaisesti 960 ja tälle vuodelle oppilaitos sai 18 paikkaa lisää, koska pääkaupunkiseudulla on hyvin suuri kysyntä ammatilliselle erityisopetukselle.

Opiskelijoita oppilaitoksessa on tällä hetkellä hieman yli tuhat. Kouluun hakeneista noin puolet hyväksytään opiskelijoiksi. Opiskelijoiden etnistä taustaa ei selvitellä hakuvaiheessa, mutta lähes puolella kouluun valituista oppilaista on jokin muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen nimi.

”Pyrimme ottamaan opiskelijoita niin paljon sisään kuin mahdollista. Jos perusopinto- tai TELMA-ryhmissä ei ole paikkoja, kartoitamme, löytyisikö opiskelijalle VALMA-paikka, joka on perustutkintoihin valmentavaa opetusta, ja sieltä on mahdollista siirtyä suorittamaan perustutkintoa jouhevasti”, Lukkala kertoo.

Osaamisperusteisuus tuo uusia toimintamalleja

Kaksi ja puoli vuotta rehtorina Keskuspuiston ammattiopistossa toiminut Lukkala pitää tärkeänä, että koulun henkilökunnalla on oltava ymmärrystä talousasioista.

”Minusta tuntuu, että aikaisemmin ammatillisen koulutuksen puolella ei tarvinnut miettiä, onko rahaa vai ei, sillä ennen rahaa oli aina. Nyt kun kukkaron nyörejä on kiristetty, se on pakottanut meidät miettimään, kuinka voimme tehdä asioita pienemmillä kustannuksilla.”

Oman vaikeuskertoimensa käymistilassa olevaan koulutusuudistukseen tuo ammatillisen koulutuksen reformi, jonka valmistumisesta ei ole varmuutta.

”Emme vielä tiedä, millaista opetusta saamme järjestää ensi vuonna, emmekä myös tiedä, onko järjestämisluvassa määritelty opiskelijapaikkamääriä”, Lukkala kuvailee.

Päälinjat ovat kuitenkin jo nyt selvillä. Ammatillisen koulutuksen reformi tuo koulutukseen osaamisperusteisuuden, jolloin kaikkien opiskelijoiden ei ole välttämätöntä opiskella sellaisia asioita, jotka he jo hallitsevat. Kaikkien ei myöskään tarvitse opiskella kolmea vuotta, vaan heille voidaan määritellä yksilölliset opintopolut sen mukaan, kuinka paljon he hallitsevat jo valmiiksi alaa esimerkiksi työkokeilujen tai aikaisempien opintojen perusteella.

Opettajienkin on opittava

Osaamisperusteisuus vaatii ajattelutapojen muutosta myös opettajilta, sillä monille saattaa olla vaikea luopua entisistä tavoista.

”Vanhat toimintamallit on rikottava. Meillä opettajat suunnittelevat yhdessä uuden opetuskokonaisuuden, johon sisällytetään mahdollisimman paljon työvaltaista opetusta työpaikoilla. Teemme myös omia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat todellisia työympäristöjä ja työpaikkoja. Esimerkiksi TELMA-koulutuksessa on ollut jo entuudestaan keittiöt ja pesutuvat”, Lukkala kuvailee.

Suurin koulutusuudistukseen liittyvä haaste on digitalisaatio, josta pitäisi sada lisäapua, mutta se vaatii henkilöstön koulutusta, jotta he osaavat ajatella uudella tavalla, käyttää digitaalisia palveluja ja löytää uusia mahdollisuuksia.

45 prosenttia työllistynyt

Keskuspuiston ammattiopistolla on jo entuudestaan hyvät kontaktit työnantajiin. Tuoreimpien, vuodelta 2015 olevien tilastotietojen mukaan 45 prosenttia valmistuneista perustutkinto-opiskelijoista työllistyi. Erityisesti kiinteistöpalvelualalta sekä kaupalliselta alalta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, samoin kuin kokkilinjalta valmistuneille on hyvin tarjolla avustavia tehtäviä ravitsemuspuolella.

Tutkintovalikoimassa on myös taideaineita, jotka eivät juurikaan työllistä, ellei valmistunut perusta omaa yritystä, mutta Keskuspuistossa on haluttu silti pitää nämä vaihtoehdot opintovalikoimassa, tosin pienemmillä opiskelijamäärillä kuin aikaisemmin.

”Haluamme pitää taideaineet valikossa, mikäli se vain on taloudellisesti mahdollista, koska taideaineiden opiskelijat tuovat monimuotoisuutta opiskelijoiden ja koulun arkeen”, selittää Lukkala.

Uudistus on mahdollisuus

Lukkala uskoo vahvasti, että Keskuspuiston ammattiopistolla on säästökuurinkin jälkeen erinomaiset mahdollisuudet saada opetus järjestettyä siten, että mahdollisimman moni opiskelija saa työpaikan valmistuttuaan.

”Nyt ei kaaduta maahan ja ryhdytä suremaan! En pidä siitä, että rahoitusta on vähennetty ja olemme joutuneet irtisanomaan ihmisiä. Mutta tämä on myös mahdollisuus uudistua siten, että löydämme uudenlaista yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Esimerkiksi TELMA-puolella on löytynyt tosi paljon työharjoittelupaikkoja. Työnantajien pitää kuitenkin entistä vahvemmin oppia hyväksymään se, että työharjoitteluun voi tulla myös maahanmuuttajataustaisia ja hieman erilaisia nuoria. Uudistus on mahdollisuus!”, korostaa Lukkala.

Keskuspuiston ammattiopisto (www.keskuspuisto.fi)