Tekoäly ei korvaa ihmistä – se vapauttaa aikaa ihmiselle
Lääkerobotti muistuttaa lääkkeestä, tekoäly kirjaa tapahtumat ja kääntää puheen tekstiksi. Kehitysvammaisten asumispalveluissa teknologia on jo saapunut arkeen, mutta Validian
liiketoimintajohtaja Päivi Lind korostaa, että tärkein asia ei ole muuttunut. Ihmisen kohtaamista ei voi automatisoida.
Aamu alkaa tavalliseen tapaan asumisyksikössä. Yksi asiakkaista on juuri lähtenyt päivätoimintaan,
toinen on käynyt aamupalalla ja kolmannen voinnissa on havaittu pieni muutos.
Työntekijä ottaa esiin puhelimensa tai tietokoneensa ja kertoo ääneen päivän tapahtumat. Tekoäly
kuuntelee, muuntaa puheen tekstiksi ja kirjaa tiedot automaattisesti oikeisiin kohtiin
asiakastietojärjestelmässä.
Työhön, joka aiemmin saattoi viedä huomattavan osan työpäivästä, kuluu nyt vain muutama minuutti.
Juuri tällaisissa arjen tilanteissa Validian liiketoimintajohtaja Päivi Lind näkee tekoälyn suurimman
mahdollisuuden. Kyse ei hänen mukaansa ole siitä, että koneet korvaisivat ihmisiä, vaan siitä, että
henkilökunnalle jää enemmän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen.
Ajatus ei ole Lindille pelkkää tulevaisuuden visiointia. Hän vastaa Validiassa erityisryhmien
asumispalveluista. Kehitysvammapalvelut ovat yrityksessä vielä suhteellisen uusi toimiala. Ensimmäinen yksikkö aloitti toimintansa Pitäjänmäellä vuonna 2020, minkä jälkeen toimintaa on laajennettu sekä yritysostojen että oman kasvun avulla. Nykyisin kehitysvammaisia asiakkaita on pari sataa.
Lind on työssään päässyt seuraamaan läheltä sekä asiakkaiden arkea että hoiva-alan kasvavia haasteita.
Samaan aikaan kun palvelutarve kasvaa, henkilöstön aikaa kuluu yhä enemmän erilaisiin kirjaamis- ja
raportointitehtäviin. Siksi myös Validiassa on ryhdytty pohtimaan, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää
asiakkaiden arjen tukemisessa ja henkilöstön työn helpottamisessa.
Lind uskoo, että suurimmat muutokset eivät synny näyttävistä roboteista tai kaukaisista tulevaisuuden
visioista, vaan käytännön ratkaisuista, jotka helpottavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden arkea.
Tukea kommunikointiin
Yksi tekoälyn lupaavimmista käyttökohteista liittyy Lindin mielestä kommunikointiin.
Monille kehitysvammaisille ihmisille omien ajatusten ilmaiseminen tai toisten puheen ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Lind uskoo, että tekoäly voi tulevaisuudessa tarjota tähän merkittävää apua.
”Tekoäly voi auttaa esimerkiksi puheen tunnistamisessa, epäselvän puheen tulkinnassa tai ihmisen eleiden ja ilmeiden tunnistamisessa.”
Teknologia voisi myös muokata vaikeaselkoisia tekstejä selkeämmiksi sekä auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin heitä koskevia päätöksiä, ohjeita ja palveluita.
Samalla tekoäly voisi helpottaa kielimuurien ylittämistä.
Kehitysvammapalveluissa on myös ulkomaalaistaustaisia asiakkaita, joiden kanssa yhteisen kielen
löytäminen ei aina ole itsestään selvää. Tulevaisuudessa tekoälypohjaiset tulkkausratkaisut voivat tarjota tähän uudenlaisia mahdollisuuksia.
suoraan asiakastyöhön.
Arjen pienet asiat ratkaisevat
Tekoäly yhdistetään helposti suuriin teknologisiin läpimurtoihin, mutta Lind näkee sen arvon ennen
kaikkea tavallisessa arjessa.
Teknologia voisi muistuttaa päivän ohjelmasta, lääkkeistä tai sääolosuhteista. Se voisi auttaa ihmistä
suunnittelemaan toimintaansa ja jäsentämään päiväänsä.
”Tekoälyn avulla voitaisiin tuoda lisää rakennetta ihmisen elämään ja selkeyttää toiminnanohjausta.”
Juuri tällaiset pienet asiat voivat ratkaista sen, kuinka itsenäisesti ihminen pystyy elämään.
Lääkerobotti toi rytmiä päivään
Validiassa on jo saatu käytännön kokemuksia älyteknologiasta.
Yhteisöllisessä asumisessa kokeiltiin lääkerobotteja, joiden tehtävänä oli muistuttaa lääkkeiden
ottamisesta ja annostella lääkkeet oikeaan aikaan.
Kokemukset olivat myönteisiä.
Lind kertoo yllättyneensä erityisesti siitä, miten hyvin asiakkaat suhtautuivat robotin antamiin
muistutuksiin.
”Moni asiakas noudatti laitteen ohjeita jopa innokkaammin kuin henkilökunnan muistutuksia.
Samalla lääkerobotti toi päivään säännöllisyyttä ja ennakoitavuutta”, Lind mainitsee.
Pilotointi osoitti, että teknologia voi parhaimmillaan vahvistaa asiakkaan omatoimisuutta eikä pelkästään automatisoida työvaiheita.
Tekoäly voi säästää tuhansia työtunteja
Lind arvioi kuitenkin, että kaikkein suurin hyöty löytyy henkilökunnan työstä.
Hoiva-alalla kirjaamiseen kuluu valtava määrä aikaa. Jokainen tapahtuma, lääkemuutos, havainto ja
asiakaskohtaaminen on dokumentoitava.
Tämän vuoksi Validiassa valmistellaan parhaillaan puhekirjaamisen käyttöönottoa.
Ajatus on yksinkertainen: työntekijä kertoo puhumalla, mitä päivän aikana on tapahtunut, ja tekoäly
muuttaa puheen tekstiksi sekä sijoittaa tiedot automaattisesti oikeisiin kohtiin asiakasjärjestelmässä.
”Tekoäly tekee sen hetkessä”, Lind kehuu.
Lisäksi järjestelmä voi poistaa puheesta toistoja, korjata rakenteita ja tuottaa valmiiksi muotoiltua tekstiä.
Lind uskoo, että juuri tällaiset ratkaisut voivat vapauttaa merkittävän määrän työaikaa asiakastyöhön.
Ihmisen lämpöä ei voi korvata
Lind korostaa, että kehitysvammaisten ihmisten palvelujen ydin ei muutu, vaikka teknologia kehittyisi
kuinka pitkälle.
”Kehitysvammaisten ihmisten palveluissa tärkein työväline on edelleen ihminen, eikä tekoäly pysty
koskaan korvaamaan ihmisen kosketusta, lämpöä ja fyysistä läsnäoloa.”
Juuri siksi hän pitää tekoälyä ennen kaikkea tukivälineenä, ei korvaajana. Sen tehtävänä on auttaa
henkilöstöä tekemään työnsä paremmin ja vapauttaa aikaa niistä tehtävistä, joissa ihmistä ei välttämättä tarvita.
Kun tekoälystä keskustellaan julkisuudessa, huomio kiinnittyy usein sen riskeihin. Lind näkee kuitenkin myös toisenlaisen vaaran.
Suomessa väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa ja työvoimapula pahenee. Hänen mukaansa
kehitysvammaisten palvelut eivät voi tulevaisuudessa vastata kasvaviin tarpeisiin ilman uusia teknologisia ratkaisuja.
”Jos emme ota käyttöön teknologiaa ja tekoälyä, vaarana on, että hoidon laatu heikkenee, palveluihin
pääsy vaikeutuu ja virheiden määrä kasvaa.”
Lindin mielestä tekoälyn onnistumista ei pidä mitata sillä, kuinka monta työvaihetta se automatisoi, vaan sillä, parantaako se asiakkaiden arkea. Jos teknologia lisää turvallisuutta, tukee itsenäistä elämää ja auttaa henkilöstöä keskittymään olennaiseen, se on täyttänyt tehtävänsä – ei ihmisen korvaamisessa, vaan heidän työnsä tukemisessa.
Kirjoita kommentti