Sote-uudistus uhkaa pirstaloida erityisosaamisen

”Sote-uudistuksessa on paljon hyviä elementtejä, mutta myös korjattavaa. Suurin murhe sote-lakiluonnoksessa on se, että erityishuoltopiirit ovat siirtymässä hyvinvointialueiden vastuulle”, sanoo Etevan toimitusjohtaja Marika Metsähonkala.

Uudistus ei tuota ongelmia sellaisille erityishuoltopiireille, jotka ovat yhden hyvinvointialueen sisällä. Sen sijaan ylimaakunnallisesti toimivien Etevan, Vaalijalan kuntayhtymän ja myös ruotsinkielisiä asiakkaita palvelevan Kårkulla Samkommunin näkökulmasta lakiluonnos on ongelmallinen.

”Jos lakiluonnosta luetaan tarkasti, se tarkoittaisi sitä, että Eteva ja Vaalijalan kuntayhtymä pirstaloituisivat moniin hyvinvointialueisiin. Etevan ja Vaalijalan yksi monista perustehtävistä on tukea perus- ja lähipalveluja niin, että kehitysvammainen henkilö saisi peruspalveluista kaiken mahdollisen avun ja tuen, jonka hän tarvitsee. Erityisen vaativia palveluja tarvitseville asiakkaille peruspalvelut eivät useinkaan riitä. Näitä palveluja tarjoavat tällä hetkellä keskitetysti Etevan ja Vaalijalan tutkimus-, kriisi- ja kuntoutuspalvelut sekä erityisen vaativat asumispalvelut. Nämä palvelut ovat vaarassa muuttua merkittävästi tai hävitä kokonaan, mikäli uusi sote-laki astuu voimaan 2023 tällaisenaan”, Metsähonkala sanoo.

Jos erityisen vaativat palvelut ja niihin kuuluvat erityisosaamiskeskukset pirstaloituvat, vaativan tuen asiakkaat päätyvät helposti erikoissairaanhoidon piiriin, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.

”Jokaiselta hyvinvointialueelta ei löydy osaamista eikä osaajia erityisen vaativan tuen asiakkaille, jotka tarvitsevat tutkimus-, kuntoutus- ja kriisipalveluja sekä vaativan tuen asumispalveluja, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Uusien rakenteiden rakentaminen ja henkilöstön erityisosaamisen kerryttäminen ja sen ylläpitäminen vie aikaa, eikä sitä pystytä mitenkään kahdessa vuodessa rakentamaan”, arvelee Metsähonkala.

Kuntayhtymät yhteisellä asialla

Kårkulla samkommun, Vaalijalan kuntayhtymä ja Eteva kuntayhtymä tekevät yhteistyötä ajaakseen sote-lakiin muutosta. Kuntayhtymien tärkein pyrkimys on säilyttää nykyiset palvelut ja toimia edelleen julkisena palvelun tuottajana. Kuntayhtymät ajavat sote-lakiluonnokseen kirjausta, jossa taataan niiden ylimaakunnallisuus sekä vaativampien ja ruotsinkielisten palveluiden osalta keskittämisasetus.

Kolmikko perustelee sote-muutoksen tärkeyttä erityisesti sillä, että erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hoidon, kuntoutuksen ja ohjauksen tavoitteena on siirtyä raskaasta kevyempiin palveluihin. Samalla pystytään turvaamaan erityispalvelujen riittävä määrällinen ja sisällöllinen kokonaisuus osaamisen, potilasturvallisuuden, palvelujen laadun sekä kustannusvaikuttavuuden varmistamiseksi.

Lisäksi Metsähonkala toteaa, että sote-uudistuksessa Eteva ja Vaalijala eivät tavoittele järjestämisvastuuta, vaan julkisten palvelujen tuottamista yli hyvinvointialueiden.

”Hyvinvointialueet voisivat hyvin toimia järjestäjinä niin kuin kunnat ovat tähänkin saakka toimineet.”