Selkokieli tuli Savoniaan
Syksyllä 2020 selkokielestä tuli osa sosiaali- ja terveysalan opintoja Savonia-ammattikorkeakoulussa. “Tiedostimme, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täytyisi olla kielitietoisempia ja osata mukauttaa kielenkäyttöään asiakkaan tarpeiden mukaan”, selkoviestinnän opettajana Savoniassa työskentelevä Soilimaria Korhonen kertoo.
Soilimaria Korhonen opetti maahanmuuttajille suomea kymmenisen vuotta ennen nykyistä työtään.
“Maahanmuuttajien opetuksessa selkokieli oli luonnollinen työkalu, vaikka en tietoisesti silloin vielä ajatellut niin”, Korhonen pohtii.
Vuoden 2018 lopussa Korhonen siirtyi töihin Savoniaan, jossa häntä oli vastassa innostava ja uusia ideoita pursuava työkaveri. Yhdessä he alkoivat pohtia, miten selkokieli saataisiin kaikille avoimen verkkokurssin lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan opintoihin.
Selkokielen taito on tärkeää terveydenhuollossa
Jokaisen on saatava terveyspalvelut ymmärrettävällä kielellä, ja tässä hoitoalan ammattilaiset ovatkin ratkaisevassa asemassa.
“Terveyteen liittyvät asiat ovat meille kaikille todella tärkeitä. Aika monta kertaa asiakas on kuitenkin ymmällään, jos hoitaja puhuu oudoilla termeillä, liian paljon tai liian nopeasti. Voi olla, että asiakas on tolaltaan jo oman sairautensa takia tai hän voi olla esimerkiksi liian väsynyt ymmärtääkseen”, Korhonen selittää.
Korhonen muistuttaa, että ymmärrettävyyteen on syytä panostaa hoidon jokaisessa vaiheessa.
“Asiakas voi törmätä vaikeisiin termeihin jo vastaanottoaikaa varatessaan, ja silloin asiat menevät pieleen heti alussa. Hoitotilanteen lisäksi kielellä on merkitystä vielä myöhemminkin, kun asiakas etsii esimerkiksi hoitonsa kirjauksia tai tuloksia”, Korhonen luettelee.
“Myös fyysisen tilan selkeydellä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka helposti asiakas pystyy suunnistamaan vaikkapa sairaalassa”, hän lisää.
Maahanmuuttajat auttavat selkokielen opiskelussa
Aluksi Savoniassa tehtiin erilaisia pilotteja ja pohdittiin, miten selkokieltä olisi järkevintä opettaa tuleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Lopulta päädyttiin malliin, jossa teoriatietoon yhdistyy käytännön harjoituksia eli simulaatioita.
“On tärkeää, että kätilöt harjoittelevat synnytystilannetta. Mutta yhtä tärkeää on harjoitella, kuinka ilmaista asioita äidille. Siinä tilanteessa ymmärtämisen kanssa ei enää pidä joutua pinnistelemään”, Korhonen kuvailee.
Tällä hetkellä harjoituksissa on mukana maahanmuuttajia, jotka näyttelevät potilaita, mutta joilla on oikeastikin vaikeuksia asioida suomen kielellä. Potilaita näyttelevät pystyvät kertomaan opiskelijoille suoraan, mikä potilaan näkökulmasta meni hyvin. Yhdessä myös pohditaan, mitä asioita olisi tärkeää ottaa vielä enemmän huomioon.
Savonian opiskelijat ovat ottaneet selkokielen opinnot ilolla vastaan ja kiitelleet siitä, että he ovat päässeet harjoittelemaan selkokieltä yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Korhosen mukaan opiskelijat ovat kokeneet, että selko-opintojen myötä kynnys kommunikoida madaltuu. Selkokielen avulla he uskovatkin selviävänsä mistä tahansa kielellisesti haastavasta tilanteesta.
Selkokieli säästää pitkän pennin
Selkokielen kohderyhmien lisäksi selkokielestä voi hyötyä kuka tahansa. Korhonen muistuttaa, että sosiaali- ja terveysalalla selkokielestä hyötyvät sekä asiakas että työntekijä.
“Sosiaali- ja terveysalalla on paljon kiirettä ja ruuhkaa. Kun asiat ilmaistaan ymmärrettävästi, esimerkiksi laboratorio saa tutkittavakseen oikein otettuja näytteitä. Terveydenhoidosta tulee tehokkaampaa. Ennen kaikkea asiakas saa parempaa ja laadukkaampaa palvelua, mikä on tietenkin tärkeintä”, Korhonen summaa.
Selkeällä viestinnällä on myös taloudellinen merkitys. Korhonen muistuttaa, että rahaa säästyy paljon, kun asioita ei tarvitse tehdä useaan kertaan epäselvän kielen vuoksi.
“Joskus tuntuu, että vaikean kielen vuoksi heittelemme seteleitä viemäriin”, hän pohtii.
Savonia-ammattikorkeakoulu (www.savonia.fi)