Vammaispalvelulain valmistuminen loppumetreillä

Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani on merkittävä päivä. STM antoi ehdotuksen uudeksi vammaispalvelulaiksi tänään, 17.2.2022. Lausuntokierros kestää 4.4.2022 asti.

Uutta vammaispalvelulakia on valmisteltu ja odotettu kauan. Olen osallistunut lain valmistelutyöryhmiin ja kuulemistilaisuuksiin. Olemme vaikuttaneet lain sisältöön yhdessä Kehitysvammaliiton jäsenistön, kehitys- ja puhevammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa.

Uusi vammaispalvelulaki sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023 samaan aikaan, kun sotepalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Kehitysvammalakia ei voida kuitenkaan kumota kokonaan ennen kuin itsemääräämisoikeutta ja perusoikeuksien rajoittamista koskevat säädökset saadaan valmiiksi.

Nyt osittain ja myöhemmin kokonaan kumottava kehitysvammalaki oli voimaan tullessaan moderni laki. Se korosti lähiyhteisöissä tuotettavia palveluja. Se myös muutti käsitteitä, kun otettiin käyttöön kehitysvammaisuuden käsite korvaamaan vajaamielinen-käsitettä.

Kehitysvammalaki on tehtävänsä tehnyt ja tarvitaan uusi vammaispalvelulaki. Tulevassa laissa keskeistä on yksilöllinen tarve diagnoosien sijaan. Lähtökohtana on YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ja sen linjaukset turvata vammaisille ihmisille yhdenvertaiset palvelut osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen.

Lain valmistelun yhteydessä on arvioitu palvelujen kustannuksia tuleville hyvinvointialueille. Nykyiset vammaispalvelulain mukaisten palveluiden ja taloudellisen tuen menot ovat koko maassa keskimäärin noin kahdeksan prosenttia sosiaalitoimen nettokustannuksista. Arvioiden mukaan hyvinvointialueittain osuus vaihtelee alle neljästä prosentista 19 prosenttiin. Kahdella hyvinvointialueella osuus on yli 10 prosenttia. Talouden vaikutusten osalta lakiesityksessä arvioidaankin, että uudistuksen aiheuttama lisäkustannus ei merkitse hyvinvointialueille merkittävää taloudellista rasitetta.

Laki ei ole vielä kuitenkaan valmis. Vielä tarvitaan korjauksia, jotta laki vastaisi kaikkien vammaisten ihmisten tarpeisiin eikä väliinputoajaryhmiä syntyisi.

Näemme Kehitysvammaliitossa tärkeänä, että tuleva laki kohtelee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisia ihmisiä heidän vammastaan riippumatta. Kehitysvammaliiton kantana on ollut, että tulevassa vammaispalvelulaissa ei voi olla esimerkiksi henkilökohtaisen avun voimavarasäädöstä, joka asettaisi vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan henkilökohtaisen avun käytössä.

Olemme erittäin huolissamme lain soveltamisalan viime vaiheen tiukennuksista, joihin edellytämme muutoksia. Riskinä on, että esim. lievemmin kehitysvammaisten henkilöiden ja autismikirjon henkilöiden mahdollisuudet palveluihin vaarantuvat, mikäli soveltamisalan määrittelyyn ei tehdä korjauksia.

Tyytyväisiä olemme siihen, että nyt lakiesitys sisältäisi erityisen tuen palveluiden kokonaisuuden mukaan lukien moniammatillisen tuen vaativiin tilanteisiin. Nämä tutkimus-, kuntoutus- ja konsultaatiopalvelut ennaltaehkäisevät kustannuksiltaan raskaampaa, pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta.

Seuraavat kuukaudet käymme keskustelua tulevasta vammaispalvelulaista. Toivon, että siihen osallistuu mahdollisimman moni. On tärkeää, että vammaiset ihmiset saavat laadukkaita ja tarpeenmukaisia vammaispalveluja tulevilla hyvinvointialueilla.

Tässä Ketjussa käsitellään erityisenä teemana myös työvoiman saatavuutta. Vammaisala kärsii paikoittain jopa huutavasta työvoimapulasta. Uusia keinoja työvoiman saamiseksi tarvitaan jatkuvasti. Lehdessä haastatellut asiantuntijat, palvelujentuottajat ja kehittäjät kertovat käytännön ratkaisuja, miten työvoiman saatavuutta voidaan parantaa. Heidän mukaansa työyhteisöjen ja hyvän johtamisen merkitys kasvaa kilpailtaessa osaavista työntekijöistä. Hyvä johtaminen tarkoittaa ratkaisujen kehittämistä jokaiselle työntekijälle yksilöllisesti sekä joustavien osaamispolkujen tarjoamista.