Työ- ja päivätoiminnasta eläkkeelle

Olemme viime aikoina saaneet huolestuneita yhteydenottoja, jotka liittyvät ikääntyvien kehitysvammaisten päiväaikaisen toiminnan järjestämiseen. Yhteyttä ottaneet tahot kertovat meille kuntien yllättävistä päätöksistä evätä tai vähentää ikääntyneiden kehitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua päivätoimintaan. Ääritapauksissa päätöksiä on tehty nopeasti, eikä asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ole ehditty paneutua kunnolla puhumattakaan joustavasta siirtymävaiheesta tai korvaavan toiminnan järjestämisestä.

Päätösten vaikutukset tuntuvat välittömästi asiakkaan elämässä. Ikääntyvän kehitysvammaisen arki muuttuu, sosiaalinen verkosto supistuu ja pahimmassa tapauksessa elämän laatu heikkenee. Vaikutukset heijastuvat myös palveluntarjoajiin. Hyötyjiä ei ole, ja on hyvin vaikeaa ymmärtää, mihin päätöksenteko perustuu. Meihin yhteyttä ottaneet tahot ovat yksiselitteisesti kertoneet, että edellä mainittujen päätösten taustalla ovat kuntien säästöpaineet.

Minkä ikäisenä kehitysvammaiset työ- ja päivätoiminnan asiakkaat jäävät eläkkeelle? Onko vanhuuseläkeikää lähestyvällä kehitysvammaisella asiakkaalla mahdollisuus osallistua työ- ja päivätoimintaan, jos hän niin haluaa? Kysymykset askarruttavat ja vastaukset vaihtelevat hyvinkin paljon eri kunnissa. Pikainen kysely osoitti, että joissakin kunnissa päivätoiminta päättyy asiakkaan täyttäessä 60 vuotta, toisessa palvelua tarjotaan 65 vuoden ikään asti. Joissakin kunnissa päivätoiminnassa on mukana yli 70-vuotiaita kehitysvammaisia henkilöitä.

Laadukas päiväaikainen toiminta on suunniteltu yksilöllisesti ja se räätälöidään henkilön tarpeiden, toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan oikeuden päivätoimintaan myöntää kunnan sosiaalitoimi. Päiväaikainen toiminta kirjataan yhdessä tehtyyn palvelusuunnitelmaan, ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan. Päivätoiminnan tavoite on ylläpitää toimintakykyä ja rytmittää arkea. Jokainen meistä tietää, että toimintakyvyn merkitys hyvinvoinnille on kiistaton. Ikääntymisen myötä toimintakyky laskee ja avun ja tuen tarve lisääntyvät. Myös päivätoiminnan on kyettävä vastaamaan tähän tarpeeseen.

Vaikka huoli ikääntyvien kehitysvammaisten päivätoiminnan saatavuudesta on ilmeinen, olemme myös kuulleet myönteisiä kokemuksia onnistuneesti toteutuneesta päivätoiminnasta. Asiakasta on kuultu, yksilölliset tarpeet ja toiveet on huomioitu. Palvelusuunnitelmaan on kirjattu tarkasti, missä vaiheessa asiakkaan päivätoiminnan osallistumispäiviä vähennetään tai päivän pituutta lyhennetään. On kartoitettu korvaavia uusia toimintoja, ja asiakas on päässyt halutessaan tutustumaan esimerkiksi seniorikerhoon. Asiakas, hänen lähihenkilönsä ja sosiaalitoimi ovat yhdessä etsineet yksilöllisiä ratkaisuja massaratkaisujen sijaan.

Käynnissä oleva vammaislainsäädännön uudistus tulee muuttamaan päivätoimintaa, jonka järjestämistä tällä hetkellä säätelevät kehitysvammaisten erityishuoltolaki ja vammaispalvelulaki. Avoinna on, missä laissa palvelusta jatkossa säädetään. Vaihtoehdot ovat valmisteilla oleva vammaispalveluja koskeva erityislaki tai työelämäosallisuutta tukeva laki. Oli laki mikä tahansa, tulee sen turvata yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja toimintakykyyn perustuva laadukas päivätoiminta myös ikääntyville kehitysvammaisille.