Muutosten vuosi 2020

Sosiaali- ja terveysalaa on vajaan vuoden sisällä kohdannut kaksi täysin ennalta arvaamatonta kriisiä; korona-pandemia ja ennennäkemättömän suuri ja paljon inhimillistä hätää aiheuttava Vastaamon tietomurto. Olemme joutuneet kohtaamaan asioita, joita maailman onnellisimmaksi luokitellun maan kansalaiset eivät ole aiemmin joutuneet käsittelemään.

Koronapandemian uhka on globaali ja koskettaa kaikkia riippumatta asuinpaikasta. Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa taudilta suojautuminen on kiistatta helpompaa kuin köyhemmissä maissa, missä ihmiset elävät ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa. Ilman sosiaaliturvaa monissa köyhissä maissa ihmisillä ei ole mahdollisuutta suojautua ja jäädä kotikaranteeniin koronakriisin keskellä. Sosiaaliturvajärjestelmästä huolimatta, rajoitusten asettaminen ei ole ongelmatonta. Nykyistä lainsäädäntöä joudutaan tarkentamaan mm. muuttamalla tartuntalain säädöksiä. Lakia on tarkoitus täsmentää mm. karanteenin ja eristämisen aikaisia olosuhteita ja tapaamisen rajoittamista koskevien säännösten osalta. Näiltä osin lähtökohdaksi tulee asettaa se, että esimerkiksi asumisyksikössä asuvalla vammaisella ihmisellä on sama vapaus ja oikeus sosiaalisiin suhteisiin ja kotirauhaan kuin kaikilla muillakin ihmisillä.

Poikkeusolojen aikana on välttämätöntä käydä keskustelua siitä, missä kulkee suojelemisen ja yksilön itsemääräämisoikeuden raja. Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet merkittävästi koronakriisin aikana. Vammaisjärjestöjen neuvonpalvelujen ja Kehitysvammaliitossa tehtyjen kyselyjen perusteella on karanteeni ja eristäminen johtanut joidenkin henkilöiden kohdalla kommunikaatiokyvyn romahtamiseen sekä yleisen toimintakyvyn ja terveystilan heikentymiseen. Koronakriisin seurannaisvaikutukset heijastuvat myös elämänlaatuun ja onnellisuuden kokemukseen. Välttääksemme vakavia seurannaisvaikutuksia, on äärimmäisen tärkeää turvata vammaisten henkilöiden oikeudet YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla myös silloin, kun käsillä on poikkeuksellinen epidemia. On ollut tärkeää huomata, että monet palveluntuottajat ja alan osaava henkilöstö etsivät aktiivisesti uusia ratkaisuja ja kehittävät toimivia käytänteitä, joilla sosiaalisia kontakteja voidaan ylläpitää myös poikkeusoloissa.

Tämän lehden teemana on onni ja rakkaus. YK:n onnellisuusraportin mukaan onnellisuuden kokemusta lisää sosiaalinen ja institutionaalinen luottamus. Luottamus kohottaa yksilön sietokykyä vastoinkäymisiä kohtaan. Luottamuksesta on mitä suurimmassa määrin kyse sekä koronakriisin hoitamisessa että tietomurron selvittämisessä. Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto kohdistuu yksilöihin ja horjuttaa syvästi ihmisten luottamusta. Rikoksen kohteena on poikkeuksellisen suuri määrä ihmisiä ja kaikista henkilökohtaisimmat asiat ovat kiristyksen kohteena. Moni miettii, mihin voin luottaa. Voiko tämä tapahtua minulle tai läheiselleni jossakin toisessa muodossa? Viranomainen, media ja jokainen meistä voi omalta osaltaan olla rakentamassa turvallisempaa yhteiskuntaa, missä luottamus on yhteinen tavoitteemme.

Vuosi 2020 on monella tavalla muutosten vuosi. Niin myös jäsenlehtemme Ketjun osalta. Tämä Ketjun kaksoisnumero on historiansa viimeinen printtilehti. Päätös siirtyä printtilehdestä kokonaan verkkolehdeksi syntyi pitkän pohdinnan tuloksena. Lopulta verkkolehden hyödyt painoivat vaa’assa enemmän kuin mahdolliset haitat. Verkkolehden myötä Ketju on jatkossa maksutta kaikkien saatavilla. Tarjoamme verkon kautta entistä ajankohtaisempaa tietoa, jaamme tarinoita ja monipuolistamme kerronnan muotoja muun muassa videoin. Toivomme sinulta, hyvä lukijamme, palautetta ja ideoita jatkossakin. Tehdään yhdessä verkko-Ketjusta luotettava ja teitä lukijoita palveleva tiedonvälityksen kanava.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja turvallista joulun aikaa!