Maahanmuuttajat tarvitsevat tukeamme

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta maahanmuuttajien kotouttaminen? Tuleeko mieleesi kielen oppiminen, yhteiskuntaan liittyminen, kouluttautuminen ja kenties työllistyminen. Kotouttamisen tarkoituksena on luoda maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet. Miten tämä toteutuu, jos maahanmuuttaja tarvitsee vamman, pitkäaikaissairauden tai muun syyn vuoksi erityisiä tukitoimia ja kuntoutusta?

Laissa kotouttaminen määritellään määräaikaiseksi prosessiksi, joka kestää pääsääntöisesti kolme vuotta ensimmäisen kotouttamissuunnitelman laatimisesta. Elämänhallinnan, osallisuuden, yhteiskuntaan sopeutuminen ja uuden elämän rakentaminen on todellisuudessa huomattavasti pidempiaikainen tapahtuma. Toisilla se on elämänmittainen ja alati muuttuva tila.

Vammaisten tai pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien määrästä Suomessa ei ole olemassa tarkkoja tilastotietoja. Vammaispalvelujen käsikirjan karkean arvion mukaan Suomessa asuvia vaikeasti vammaisia maahanmuuttajia olisi noin 7300-11000 henkilöä ja toimintarajoitteisia henkilöitä lähes 55000. Kyse on siis merkittävästä joukosta ihmisiä, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea, jotta kotoutuminen ja yhteiskuntaan liittyminen onnistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla.

Usealla vammaisella maahanmuuttajalla on oikeus sekä kotoutumis- että palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmat tulee tehdä ja toteuttaa moniammatillisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Jos maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen esimerkiksi kuntoutuspalveluja vamman tai sairauden perusteella, voidaan kotoutumisaikaa pidentää enintään kahdella vuodella. Tällöin kotoutumissuunnitelman kesto voi olla enintään viisi vuotta.

Vammaisia kotoutujia on tärkeää tukea kokonaisvaltaisesti ja yhdenvertaisesti muiden kotoutujien kanssa. Kielen opetus ja koulutus on rakennettava yksilöllisesti huomioiden vuorovaikutus- ja kommunikaatiovalmiudet. Vaikka vammaisella henkilöllä ei olisi mahdollisuutta työllistyä, on hänellä oltava yhtäläinen oikeus kielen oppimiseen ja muuhun osallisuutta tukevaan toimintaan.

Hiljattain luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen suorittaneet saattavat tarvita erityistukea myös myöhemmissä opinnoissaan. Tarvittaessa voidaan käyttää erilaisia tukitoimia tai positiivista erityiskohtelua. Muun muassa tästä on kyse Livessä käynnissä olevassa Yhdessä Taitaen -hankkeessa. Siinä Telma-koulutusta on muokattu aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisen tarpeisiin esimerkiksi siten, että luku- ja kirjoitustaidoton, vähän kouluja käynyt ja vaativaa erityistä tukea tarvitseva aikuinen maahanmuuttaja saa valmiuksia löytää tiensä työelämään ja vahvistaa käytännön taitojaan.

Moniammatillisen yhteistyön ja kotoutumistoimenpiteiden ohella verkostoituminen ja vertaistuki ovat tärkeitä. Seurakunnat, kolmas sektori, tukikeskukset kuten Hilma ja maahanmuuttajien omat järjestöt tarjoavat tietoa, vertaistukea ja kohtaamispaikkoja, joissa maahanmuuttajat saavat tukea myös oman äidinkielensä säilyttämiseen ja kulttuurinsa vaalimiseen.

Syksyn ensimmäinen lehtemme käsittelee maahanmuuttoa. Haluamme tarjota teille lukijamme matkan eri kulttuureihin ja rikastuttaa lehden tarinoilla alkavaa syksyä, joka on aiempaa arvaamattomampi koronakriisin ja sitä seuranneen talouden haasteiden vuoksi. Huoli haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kuten vammaisten ja maahanmuuttajien palvelujen saatavuudesta nyt ja tulevaisuudessa on yhteinen. Tehtävämme on tuoda esille faktoja, kertoa tarinoita ja antaa ääni niille, jotka tarvitsevat siihen tukeamme.

Antoisia lukuhetkiä!