Kyseenalainen huutokauppa

Kesälomani ohjelmaan kuuluu kiertely paikallisilla kirpputoreilla ja huutokaupoissa. Avisuuni, niin kuin meänkielellä synnyinseudullani sanotaan, pidetään Folkan talolla Tornionjoen toisella puolella. Ennen huutokauppaa me potentiaaliset ostajat tutkimme ja kääntelemme kippoja, kurkistelemme yllätyslaatikkojen uumeniin ja pohdimme mitä tarjota kun meklari nostaa tavaran toisensa jälkeen tarjolle. Tunnelma on välitön ja tavara vaihtaa omistajaa.

Huutokauppa on tullut valitettavasti myös vammaisten ihmisten elämään. Tänä päivänä sähköistä huutokauppaa käydään muun muassa asumispalveluista. Tästä huutokaupasta on välittömyys ja kepeys kaukana, eikä vammaisella henkilöllä ole kaupassa sanaa sanottavana.

Sähköisestä huutokaupasta on Suomessa säädetty laissa. Miksi sähköinen huutokauppa vammaispalveluissa aiheuttaa suurta huolta? Mistä oikein on kysymys?

Sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan julkista hankintamenettelyä, jossa tarjousten alustavan arvioinnin jälkeen käynnistetään huutokauppaprosessi. Esimerkiksi kunnan hankintayksikkö pyytää tarjouksia ja tarjoajat jättävät uudistettuja tarjouksia hankinnan kohteesta. Sähköinen huutokauppa on palvelujen hankintaprosessi ja sen lopputulos on osa hankintapäätöstä.

Kilpailutuksen ja sähköisen huutokaupan soveltuvuus vammaispalvelujen hankinnassa on erittäin kyseenalaista. Kuka meistä suostuisi ottamaan vastaan jokapäiväiseen elämäämme liittyviä palveluja, joiden valintaan emme voi itse mitenkään vaikuttaa, puhumattakaan siitä, onko meiltä kysytty mielipidettä millaista palvelua haluamme. Osallisuudesta ja valinnanvapaudesta ei tässä prosessissa ole tietoakaan.

Kilpailuttaminen ja hallituksen kuntareformi säästötavoitteineen aiheuttavat tällä hetkellä suurta huolta vammaisten ihmisten asumispalvelujen tulevaisuudesta. Kehitysvammaisten asumisohjelma ja laitosten lakkauttaminen on vielä pahasti kesken. Siitä huolimatta jo nyt kantautuu eri puolelta Suomea viestejä syntyneistä uuslaitoksista ja asuntokeskittymistä tai niiden suunnitelmista. Nyt on vaikuttamisen paikka, tätä emme voi sallia!

Suomi ratifioi kesäkuussa YK:n vammaissopimuksen. Sen keskeisiä periaatteita ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Sopimuksen artiklassa 19 sanotaan, että vammaisille henkilöille tulee varmistaa mahdollisuus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Sopimus velvoittaa sopimuksen allekirjoittaneita osapuolia noudattamaan sitä. Miten tämä toteutuu asumispalvelujen sähköisessä huutokaupassa?

Avisuunissa Tornionjoen toisella puolella ostaja tietää millaisen tavaran kotiinsa saa. Toisin on vammaispalvelujen huutokaupassa. Hankinta on pahimmillaan täysin sopimaton. Parhaimmillaan se on yksilöllisten toiveiden mukainen oma koti.